Timanttikaivoksia ja tulvia

Kolmas kurssikerta toi tullessaan uudenlaisia harjoituksia ja haasteita. Toki pelkästään perjantaiaamuna oleva kurssikerta muuten iltapäiväpainotteisessa luentojaksossa toimii tietynlaisena harjoituksena. Noh, saapahan ainejärjestömme ainakin nousseesta kahvinkulutuksestani pientä lisätuloa…

Kyllä QGIS on monipuolinen ja jokseenkin haastava ohjelma edelleenkin. Sitä mukaa, mitä taitoja omaksutaan, niitä tulee myös lisää. Nopeaa oppimista ei ainakaan auta myöskään ohjelman kaatuminen ja tietokoneen jumittelu. Kuitenkin ohjeita seuraamalla pääsee pitkälle, kuten Nabilakin blogissaan kertoi.

Ensimmäisenä harjoituksena meillä oli tuottaa kartta Afrikan öljykenttien, konfliktien ja timanttikaivosten sijainneista. Tätä varten meidän täytyi yhdistää eri tietokantoja ja visualisoida saamiamme tietoja kartalle. Kuten Vilma totesi blogissaan, on joskus hyvä jättää kartasta tutkimuksen kannalta epäolennaisia asioita pois. Tämän vuoksi päätin jättää tästä kartasta pois öljykentät ja keskityn lähinnä konfliktien ja timanttikaivosten sijainnin väliseen yhteyteen. Ei ole uutta tietoa, että luonnonvarat ja niiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa konfliktejä. Tälläkin kurssikerralla tuottamastani kartasta tämä käy varsin hyvin ilmi, sillä lähes kaikkien timanttikaivosten läheisyydessä näyttää tapahtuneen konflikteja. Niitä on tosin ollut muuallakin, sillä eihän timantit ainoa kahakoita aiheuttava seikka ole. Lisäsin karttaan vielä Internetin käyttöasteen maittain vuonna 2017. Valtiot, joissa konflikteja on tapahtunut paljon, ovat keskimäärin myös vähemmän hyvinvoivia. Tämä näkyy myös Internetin käyttäjien vähäisenä määränä – keskimäärin (ks. kuva 1).

 

 

Kuva 1. Afrikan konfliktit ja timanttikaivokset, sekä internetin käyttöaste vuonna 2017.

 

Toisena tehtävänä meidän tuli tutustua Suomen alueeseen tietyllä aspektilla. Tarkoituksena oli tutkia muun muassa Suomen valuma-alueita ja niiden tulvariskiä sekä järvisyyttä. Järvisyyttä kuvaavien pylväiden esittämisessä tuli pieniä ongelmia, sillä ne eivät aluksi meinanneet näkyä. Kanssaopiskelijoiden avulla sain kuitenkin ne näkyviin. Kyse oli huonosta fontti- ja pylväskoosta visualisointia tuottaessa.

 


Kuva 2. Suomen valuma-alueet ja niiden tulvariskit sekä järvisyysprosentit.

Kuten toisesta kuvasta voi huomata, että mitä järvisempi alue keskimäärin on, sitä pienempi tulvaindeksi alueella on. Toisin sanoen muun muassa Pohjanmaan lakeudet ovat alttiita tulville, kun taas Järvi-Suomen vaihtelevat maastot eivät niinkään ole. Kuten Juho sanoi blogissaan, rannikkoseuduilla tulvaindeksi on suurempi, mikä voi johtua nimenomaan tasaisemmasta maastosta tai jokiuomien kasvusta merta kohti.

Tällä kerralla meni ihan mukavasti, saa nähdä mitä ensi kerrasta tulee. Joka tapauksessa QGIS:n käyttö on alkanut tuntua entistä mukavammalta sitä mukaa, kun uusia mahdollisuuksia ja toimintoja on tullut omaksuttua. Kivaa!

 

Lähteet:

Nabilan blogi. Kurssikerta 3. 03.02.2019. https://blogs.helsinki.fi/nabila/2019/02/03/kurssikerta-3/ Viitattu 07.02.2019.

Vilman blogi. Siellä konflikti missä timanttikaivos. Sattumaako? -Enpä usko. 01.02.2019. https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/2019/02/01/siella-konflikti-missa-timanttikaivos-sattumaako-enpa-usko/ Viitattu 07.02.2019.

Juhon blogi. Viikko numero kolme. 31.01.2019. https://blogs.helsinki.fi/juhokaup/2019/01/30/viikko-numero-kolme/ Viitattu 07.02.2019.

 

 

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *