Ensimmäinen kurssikerta

Geoinformatiikan menetelmät 1-kurssin ensimmäisellä harjoituskerralla sukellettiin QGIS:in maailmaan tutustumalla ohjelmiston perustoimintoihin ja työkaluihin. Uuden tiedon lisäksi konkreettisena tuotoksena ensimmäiseltä viikolta syntyi kaksi käsillä olevasta datasta tuotettua koropleettikarttaa, joita analysoin tässä julkaisussa.

Kartta (kuva 1) visualisoi Itämeren maiden osuuksia alueen typpipäästöistä. Mielestäni kartan laatiminen sujui aika kivuttomasti ohjeita seuraamalla, vaikka muiden kuin HELCOM-maiden häviäminen kartalta luokitteluperusteiden asettamisen jälkeen aiheuttikin aluksi päänvaivaa. Lopputuloksena syntynyttä karttaa voisi parantaa teknisesti ja visuaalisesti monella tapaa. Roosa Harmosen (2021) ja monien muidenkin tekemien karttojen tapaan omaani olisi voinut lisätä legendaan merkinnän muista kuin HELCOM-maista. Järvien visualisointi puolestaan vie huomiota kuvattavasta ilmiöstä eikä kartasta myöskään käy ilmi, että mustat epämääräiset läiskät edustavat juuri järviä. Lisäksi typpipäästöosuudet olisi voitu luokitella pienempiin ryhmiin, mikä olisi havainnollistanut paremmin maiden välisiä eroja. Esimerkiksi Suomen typpipäästöosuus luokittuu nyt samaan kategoriaan Viron kanssa, vaikka ero maiden päästöosuuksissa ovat suuret (4,8%). Kaiken kaikkiaan kartta on mielestäni kuitenkin kelpo, sillä se havainnollistaa oleellisen tiedon ja on helppolukuinen myös lukijalle, joka ei tunne HELCOM-merialuetta entuudestaan.

Kuva 1: HELCOM-merialueen typpipäästöosuudet maittain.

Viikkotehtävää varten valitsin tehtävävaihtoehdoista näin alkuun helpoimman ennen kuin lähden kokeilemaan haastavampia tehtäviä. Alla näkyvä kartta (kuva 2) visualisoi väestönmuutosta kunnissa vuonna 2014. Muokkasin aineistoon uuden muuttujan, joka indikoi väestönmuutosta. Uuden muuttujan arvot sain laskutoimituksella väestön kokonaismuutos/(väkiluku – väestön kokonaismuutos)*100. En ole täysin varma laskutavan oikeellisuudesta ja siitä, käytinkö oikeita muuttujia laskutoimituksessa, sillä en löytänyt ominaisuustaulukosta tarkempaa tietoa muuttujien, eli sarakkeiden, nimistä ja mittayksiköistä. Joka tapauksessa, tuloksena saadut prosenttiluvut näyttävät järkeen käyviltä.

Kuva 2: Väestönmuutos Suomen kunnissa vuonna 2014 (%)

Kartasta voidaan päätellä, että Suomen väestönkasvu on keskittynyt enimmäkseen Etelä-ja Länsi-Suomeen, Ahvenanmaalle ja suurempiin kaupunkeihin, kun taas väestö näyttää olevan laskussa monissa Itä-ja Keski-Suomen kunnissa. Kartan dominoivasta kellertävästä sävystä voisi helposti päätellä, että Suomen väkiluku olisi laskusuunnassa. Jos lukija tuntee Suomen väestönjakauman, hän pystyy kartasta havaitsemaan, että väestö kasvaa väkiluvultaan suurimmissa kunnissa etelässä ja lännessä, mikä tuottaa kansallisella tasolla väestönkasvua (vaikka varsin hidasta ja hidastuvaa sellaista). Kunnat, joissa väestö kasvoi vuonna 2014, näyttäytyvät kartalla vihreän eri sävyinä ja väkiluvultaan hupenevat kunnat muina väreinä, mikä tekee mielestäni kartasta helposti luettavan. Tulokset eivät niinkään yllättäneet, sillä Suomen suurimmat kaupungit sijaitsevat etelä-ja länsirannikolla, minne ihmiset muuttavat muun muassa opinto-ja työmahdollisuuksien perässä.

Ensimmäisestä kurssikerrasta ja harjoituksesta jäi päällimmäisenä positiivinen fiilis ja väittäisin osaavani perusteet siinä, miten tuoda, muokata ja esittää tietoa QGIS:llä. Pari asiaa, jotka olisivat olleet relevantteja tehtävien suorittamisen kannalta ja jotka jäivät vielä mietityttämään ovat;

Miten saada ohjelmistossa lisää tietoa aineiston muuttujista?                   Miten muokata tulostekarttaa vielä sen viennin jälkeen?

Jatkolta odotan saavani enemmän varmuutta tekemiseen ja oppivani käyttämään myös rasterimuotoista dataa ja visualisoimaan ja käsittelemään monimutkaisempaa ja monitasoisempaa dataa. Koska lähtötasoni paikkatietojärjestelmien käytössä oli lähes olematon ja numeerisia aineistoja ei ole tullut pahemmin käytettyä aiemmissa opinnoissa, tuo kurssi uusia taitoja joita mahdollisesti hyödyntää maisteritutkielman teossa ja myöhemmin työelämässä. Käytännönläheisyys tuo myös kaivattua vaihtelevuutta muiden teoreettisempien opintojen ohelle.

Lähteet:

Roosa Harmonen (2021), https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/.

En kommentar till “Ensimmäinen kurssikerta”

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *