Kurssikerta 2

Hejssan!

Tällä viikolla harjoittelimme QGIS-ohjelmistossa kohteiden valintaa, eri tapoja ladata aineistoa ohjelmistoon ja miten havaita karttaprojektioiden vääristymiä ja niiden vaikutuksia ominaisuuksiin kartalla.

Erilaiset karttaprojektiot esittävät maanpinnan muodon aina enemmän tai vähemmän vääristetyssä muodossa. Kurssikerralla pääsimmekin testailemaan projektioiden vaikutusta pinta-aloihin ja etäisyyksiin kartalla. Taulukko 1 esittää Suomineidon päähän piirretyn alueen pinta-alan ja Suomen läpi länsi-itä suunnassa vedetyn viivan pituuden eri projektioissa, sekä ellipsoidin että tason (Cartesian) pinnalla. Lisäksi taulukko esittää projektioiden absoluuttista ja prosentuaalista eroa usein Suomen kuvaamisessa käytettyyn ETRS89/TM35FIN projektioon. Taulukosta voidaan päätellä, että Lambertin oikeapintainen projektio muistuttaa eniten TM35-projektiota, sillä pinta-alat ja etäisyydet ovat varsin samanlaiset. Erot TM35-projektioon ovat taas suurimmat Mercatorin projektiossa, joka venyttää Suomen pinta-aloja ja etäisyyksiä.

Toisessa tehtävässä puolestaan visualisoitiin projektioiden välisiä eroja. Vertasin ETRS89/TM35-FIN projektiota Mercatorin sekä Sphere Miller projektioon. Kartat 1 ja 2 näyttävät, että Mercatorin projektio näistä kahdesta selkeästi väärentää pinta-aloja enemmän verraten TM35-projektioon. Voidaan havaita riippumatta projektiosta, että mitä pohjoisempi kohta kartalla esiintyy, sitä enemmän pinta-ala poikkeaa todellisesta pinta-alasta. Vääristymä on tyypillinen Mercatorin ja Sphere Millerin kaltaisille lieriöprojektioille, joissa leveyspiirien etäisyys toisistaan kasvaa etelä-ja pohjoissuunnassa ja minkä vuoksi projektio ns. venyttää alueita korkeilla leveyspiireillä (Britannica s.a.).

Kartta 1: TM35 ja Mercator projektioiden pinta-ala vertailu

Kartta 2: TM35 ja Sphere Miller projektioiden pinta-ala vertailu

Seuraavaksi tehtävänä oli suhteuttaa jokin muuttuja kahden eri projektion pinta-aloihin. Etsin kuumeisesti rajapinnoilta aineistoja, jotka sisältäisivät pinta-alaan suhteutettavia muuttujia, ja yritin käyttää niitä tietokannassa, mutta yritykset tyssäsivät yrittäessäni tuoda esim. Excel-muotoista aineistoa QGIS:n tai kokeillessani tietokantaliitoksia. Tietokantaliitokset kahden tietokannan välillä saivat aina jonkin osan datasta häviämään kyberavaruuteen. Lopulta päädyin väestöntiheyden visualisointiin.

Kuvat 3 ja 4 esittävät Suomen väestöntiheyttä Lambertin ja Mercatorin projektioiden pinta-aloilla. Mercatorin projektiossa luvut ovat pienemmät, sillä pinta-alat ovat suuremmat, joten väestöntiheys näyttäytyy väljemmältä kuin Lambertin projektiossa. Lotta Puodinketo (2021) oli havainnut saman tarkastellessaan yli 65-vuotiaiden määrää samoja projektioita käyttäen. Mielestäni kartoista tuli oikein kivan näköiset, ja vertailu niiden välillä luonnistuu helposti kun luvuilla on sama asteikko. Karttojen informatiivisuuden parantamiseksi niihin voisi lisätä vielä olennaisen aika-ja paikkatiedon, eli missä ja milloin?

Kuva 3: Väestöntiheys Mercator-projektion pinta-aloilla

Kuva 4: Väestöntiheys Lambert-projektion pinta-aloilla

Mielestäni tämä viikko oli edellistä työläämpi, mutta samalla toistojen avulla QGIS tuntuu nyt paljon tutummalta ympäristöltä. Tärkein oppi kurssikerralta on, että on tärkeää suhtautua kriittisesti projektioihin, tutkia vääristymiä ja ehkä ottaa selvää myös mihin tarkoitukseen projektiot alun perin on kehitetty. Alexander Engelhardt (2021) kiteytti projektioiden vaikutuksen mielestäni hyvin blogissaan; ne eivät vaikuta vain visuaalisuuteen, mutta myös laskelmiin, analyysiin ja loppupäätelmiin.

Lähteet:

Alexander Engelhardtin blogi. 2021. https://blogs.helsinki.fi/alwengel/. Viitattu: 2.2.2021

Britannica s.a. Mercator projection. https://www.britannica.com/science/Mercator-projection. (Viitattu: 1.2.2021).

Lotta Puodinkedon blogi. 2021. https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/. Viitattu: 2.2.2021

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *