Kurssikerta 4

Ruutuja…Vai ei sittenkään?

Tällä viikolla aloitimme siitä, miten tuottaa ruudukko ja sen avulla kerätä ja esittää tietoa kohteista. Kurssikerran ensimmäisestä osiosta jäi etenkin mieleen, että kannattaa karsia ja rajata aineistoa niin hyvin kuin mahdollista nopeuden ja ohjelman jumittumisen riskin vältön kannalta. Kun vaikka yhdistettiin kohteita ruutuihin Join attributes by location-toiminnolla, karsittiin sarakkeiden määrää tulevassa tietokannassa. Erilaisten alkuvalmistelujen jälkeen siirryttiin tiedon esittämiseen –>

Kuva 1: Muunkielisten määrä

Kartassa 1 nähdään muunkielisten (muun kuin suomen ja ruotsinkielisten) määrä absoluuttisina arvoina ruuduittain. Valitsin karttaan myös esitettäväksi suuralueiden rajat sekä kuntarajat, sillä mielestäni ne helpottavat ruutujen sijaintien hahmottamista. Kartasta päätellen muunkielisiä asuu eniten kunnista Helsingissä ja monikielisiä keskittymiä löytyy monin päin pääkaupunkiseutua, esim. Rekolassa, Myyrmäessä, Matinkylässä ja Mellunkylässä. Tarkalleen miksi muunkieliset ovat hajautuneet näin riippuu varmasti monesta tekijästä, mm. työmarkkinoiden sijoittumisesta, koulujen sijainnista, asuntojen hintatasosta? Luettuani Alexander Engelhardtin blogia, sain tietää, että professori Venla Berneliuksen vetämällä kurssilla kerrottiin tämän johtuvan ainakin asuntojen suhteellisen kohtuullisesta hintatasosta.

Kartan ruuduissa käytin kokoa 1km x 1km. Kokeilin tiedon esittämistä myös pienemmillä ruuduilla (kartta 2), mutta lopputuloksesta tuli jollain tavalla hieman sekavamman oloinen ruutujen pienen koon vuoksi. Katsottuani muiden karttoja huomasin kuitenkin, että vielä pienemmät ruudut (250m x 250m) peittävät vähemmän aluerajoja ja rannikkoviivaa ja näyttävätkin yllättävän hyviltä! Koropleettikarttaan verraten ruutukartalla pystyy esittämään yksityiskohtaisempaa tietoa, sillä ruutukoon voi helposti itse määrittää ja näin ollen myös päättää miten pieneltä alueelta tietoa kerätään tai tuotetaan. Valmista aluejakoa ei siis tarvita. Veikkaan, että ruutuaineistolla on myös helpompi jättää kokonaan sellaiset alueet pois, jotka eivät sisällä yhtään kohteita (esim. asuintaloja).

 

Kuva: Alle 6-vuotiaiden määrä

Tehtävä pisti miettimään, mitä hyötyjä ja haittoja arvojen esittämisessä absoluuttisina arvoina on. Esimerkiksi muunkielisten määrää esittävän kartan haittapuoli on, ettei lukija pysty hahmottamaan johtuuko suurempi määrä muunkielisiä siitä, että alueella asuu ylipäätään enemmän ihmisiä, vai siitä että alue on ns. ”kansainvälisempi” suhteessa muihin alueisiin. Muunkielisten määrä seuraa siis kartassa aika lailla väestöntiheyden kanssa samaa kuviota. Toisaalta absoluuttiset arvot ovat prosentuaalisia arvoja kätevämpiä, sillä prosentuaaliset arvot voivat antaa vääränlaisen kuvan määrästä. Esimerkiksi yhdessä ruudussa monikielisten osuus oli 100 %, mutta ruudun osoittamalla alueella asuikin vain yksi ainoa henkilö. Joka tapauksessa luulen, että osuuksien esittäminen määrien sijaan mahdollistaisi paremman vertailun alueiden välillä.

Harjoituskerran toisessa osiossa harjoiteltiin miten luoda korkeuskäyrämalli rasteriaineistosta, sekä miten tuottaa itse aineistoa kartalle. Pohjana käytimme rasterimuotoista karttalehteä Pornaisista, johon aloimme lisäämään tietoa puuttuvista kohteista, esim. korkeuskäyrät, tiet, asuinrakennukset ja vesistöt. Jos karttaa verrataan Paitulista ladattuun samaa aluetta esittävään Maanmittauslaitoksen peruskarttaan, on niiden välillä paljon samankaltaisuuksia, mutta Erkki Järvinen olikin hyvin huomannut, että korkeuskäyrämallin pohjalta tehdyssä kartassa käyrät ovat tarkempia, kun taas peruskartassa ne yleistävät jonkin verran. Kartat eroavat myös siinä, että peruskartassa korkeuserojen esittämisessä käytetään 5 metrin välisten käyrien lisäksi 2,5 metrin välisiä apukäyriä, jotka nimensä mukaisesti auttavat hahmottamaan korkeuserot paremmin.

Lähteet:

Alexander Engelhardt 2021. Blogijulkaisu. https://blogs.helsinki.fi/alwengel/. (Viitattu: 16.2.2021.)

Erkki Järvinen 2021. Blogijulkaisu. https://blogs.helsinki.fi/erkkijar/. (Viitattu: 16.2.2021.)

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *