Kurssikerta 6

Datan keräilyä ja hasardeja

Tämän viikon kurssikerta oli hieman edellisistä poikkeava, sillä valmiin aineiston käsittelyn sijaan lähdimme maastoon keräämään aineistoa EpiCollect5-sovelluksella. Vaikka sääolosuhteet eivät suosineet meitä tuona päivänä ja satoi alijäähtynyttä vettä, oli virkistävää suorittaa tehtävä ulkona ja päästä keräämään dataa itse. Viihtyvyyttä ja turvallisuutta koskeva data tuotiin tämän jälkeen QGIS:iin, jossa kokemukset paikkojen turvallisuudesta visualisoitiin Interpolointi-työkalulla. Mielestäni EpiCollect5:ttä voisi hyvinkin hyödyntää vaikka tulevassa maisterintutkielmassa, sillä sovellus vaikutti käyttäjäystävälliseltä ja mahdollistaa paikkatiedon keruun keneltä tahansa jolla on jonkinlainen älypuhelin käytössään.

Kurssikerran toisessa harjoituksessa tuli hakea aineistoa erilaisista hasardeista ja tuottaa kolmen kartan karttasarja joiden avulla tarkastella joidenkin hasardien ilmenevyyttä ja yhteyksiä ja joita voisi käyttää mantsan opetuksessa. Aineiston haku ja muokkaaminen oikeaan muotoon sujui hieman mutkien kautta. Maanjäristysaineisto oli siinä mielessä hankala, että varsinkin miedompia järistyksiä oli niin paljon, että hakutoiminto ei pystynyt näyttämään kaikkia tuloksia, mikä johtui myös siitä, että olin valinnut tarkasteluvuosiksi varsin pitkän aikavälin. Aineisto tuli kierrättää Excelin kautta, mikä aiheutti hankaluuksia aluksi sillä Excel tunnisti osan leveysasteista ja pituusasteista päivämäärinä, jolloin ne QGIS:n puolella näkyivät NULL-arvoina. Huomasin onneksi pienen kamppailun jälkeen harjoituskerran materiaaleissa olleen vinkin, jossa kehotettiin kierrättämään aineisto ensin Wordin kautta ja muuttaa siellä pisteet pilkuiksi ennen Exceliin tuomista ja pääsin tehtävässä eteenpäin.

Laadin karttasarjan joka esittää tsunamien ja eri magnitudien maanjäristysten ilmenemistä vuosina 1980-2012. Voilà:

Kartat näyttävät, että tsunamit esiintyvät litosfäärilauttojen saumakohdissa kuten maanjäristyksetkin. Tsunamit kehittyvät yleisimmin juuri maanjäristysten seurauksena (Wei-Haas 2018). Viimeisestä kartasta voisi päätellä, että myös pienemmät, neljän magnitudin maanjäristykset ovat yhteydessä tsunamien syntyyn, mutta US Geological Survey:n mukaan alle 6,5 magnitudin järistykset aiheuttavat harvoin tsunameita, mutta yli 7,6 magnitudin järistykset voivat aiheuttaa suurtakin tuhoa. Tarkasteltuani aineistoa tarkemmin huomasin, että lievät maanjäristykset ja niiden lähellä tapahtuneet tsunamit eivät olleet yhteydessä toisiinsa, eli lievät maanjäristykset eivät välttämättä selitä alueella tapahtuneita tsunameita, vaan niitä voivat selittää muut tekijät kuten korkeamman magnitudin järistykset, joiden epikeskus saattaa sijaita pitkälläkin tsunamin tapahtumapaikasta, tulivuorenpurkaukset, maanvyöryämät tai jäätikön osan irtoaminen (Wei-Haas 2018). Lopputuloksesta tuli mielestäni selkeä, mutta etenkin kolmannessa kartassa aineiston tuomisessa oli mennyt jotain pieleen, sillä null-arvojen takia osa 4 magnitudin järistyksistä seuraa tarkasti nollameridiaanin ja päiväntasaajan rajoja. Ilari oli myös havainnollistanut tsunamien esiintyvyyttä Tyynenmeren alueella käyttäen Globe Builder-pluginia (Leino 2021), ja täytyykin hehkuttaa kuinka näyttäviä hänen kartoistaan tuli. Pitää itsekin testata kyseistä pluginia!

Hasardiaineiston avulla voisi myös opettaa litosfäärilaattojen sijainneista ja kuinka niiden saumakohdat ovat yhteydessä esimerkiksi tulivuorten sijainteihin ja seismisiin hasardeihin. Sillä tulivuorten aktiivisuus vaikuttaa maanjäristysten ohella myös tsunamien syntyyn, tulivuorten ja tsunamien yhteyttä voisi myös havainnollistaa kuten oheisella kartalla, jossa näkyvät myös mannerlaattojen saumat. Myös tulivuorten ja maanjäristysten yhteyksistä voisi opettaa esimerkiksi seuraavanlaisella kartalla, jossa näkyy maanjäristysten tuhoisuusasteet eri väreillä. Jaana esitti hyvän ehdotuksen interpoloinnin hyödyntämisestä opetuksessa (Aaltonen 2021)-sen avulla voisi esittää vaikka suurempien magnitudien maanjäristykset tummemmilla väreillä ja lievemmät vaaleammilla. Karttoja voisi käyttää myös hasardien seurausten havainnollistamiseen, kuten ihmisuhrien määrän tai kuten Liisa Ahokas (2021) blogissaan ehdotti, myös aineellisten vahinkojen havainnollistamiseen. Nämä tekijät kertovat kuinka merkittäviä tapahtumia hasardit ovat ihmiskunnalle olleet.

Lähteet:

Aaltonen, Jaana 2021. Blogijulkaisu. https://blogs.helsinki.fi/aajaana/. (Viitattu: 2.3.2021).

Ahokas, Liisa 2021. Blogijulkaisu. https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/. (Viitattu: 2.3.2021).

Leino, Ilari 2021. Blogijulkaisu. https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/.

US Geological Survey s.a. What is it about an earthquake that causes a tsunami? https://www.usgs.gov/faqs/what-it-about-earthquake-causes-a-tsunami?qt-news_science_products=0#qt-news_science_products. (Viitattu: 1.3.2021).

Wei-Haas, Maya 2018. Why Indonesia’s ’volcano tsunami’ gave little to no warning. https://www.nationalgeographic.com/science/article/indonesia-volcano-tsunami-surprise-explained-anak-krakatau. (Viitattu: 2.3.2021).

 

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras. Obligatoriska fält är märkta *