Kurssikerta 7

Viimeisen kerran hei 🙂

Taas hieman itsenäisemmällä kurssikerralla oli tarkoitus tuottaa itse alusta alkaen kartta tai karttasarja. Valitsin tehtävävaihtoehdoista ensimmäisen, jossa tuli esittää tietoja vähintään kahdesta muuttujasta täysin vapaasti valittavan aineiston avulla. Itseäni kiinnostaa matkailumaantiede, joten halusin käsitellä jotain matkailuun liittyvää aineistoa. Aluksi suunnitelmani oli tarkastella lentokenttien määrää ja matkailuvirtoja EU-maittain, mutta en löytänyt dataa maihin tulevista matkailuvirroista mistään, tai sitten en vain osannut tulkita tilastotietoa oikein. Törmäsin siis samaan aineiston määrän ja muodon ongelmaan kuin Lotta (Mattila 2021). Päätin vaihtaa teemaa ja keskittyä toiseen matkustusmuotoon, eli junamatkailuun ja tarkastella rautateiden määrää sekä kuinka yleistä junalla matkustaminen on. Latasin Eurostat-sivustolta avoimista paikkatietokannoista karttapohjan ja tilastoja matkoista kulkuneuvoittain. Tiedot rautateistä puolestaan löysin Natural Earth Datan tietokannoista.

Ensimmäinen kartta (kartta 1) esittää EU-maiden rautateiden määriä kilometreinä pylväsdiagrammissa ja pinta-alat eri väreinä koropleettikartalla. Tarkoituksena on mahdollistaa lukijalle vertailu rautateiden määrän ja pinta-alojen välillä. Kartasta huomaa, että esimerkiksi Saksassa rautateitä on hyvinkin paljon vaikka esim. Ranska ja Espanja ovat pinta-aloiltaan suurempia. Kartta antaa jonkinlaisen kuvan siitä, kuinka tiheästi rautatiet on rakennettu. Pinta-alojen sijaan vaihtoehtoisesti rautateiden määrää olisi voinut verrata esimerkiksi asukaslukuihin tai väestöntiheyteen.

Kartta 1.

(Huomasin luettuani Amanda Salmeaman (2021) blogia, että olin tehnyt hyvin alkeellisen lipsahduksen maiden suhteen. Omalla kartallani näkyvät maat eivät kuulukaan kaikki EU:hun, vaan kartta sisältääkin myös Norjan ja Sveitsin, ja datan puuttumisen takia se ei sisällä tietoa EU-maista Kypros, Luxembourg, Malta ja tuolloin vielä Yhdistynyt Kuningaskunta.)

Toisessa kartassa yhdistin ensimmäisen kartan tietoa uuden muuttujan kanssa. Kartta 2 kuvaa rautateiden suhteellista määrää ja rautatiematkustamisen osuutta kaikista jollain kulkuneuvolla tehdyistä kotimaan matkoista vuonna 2016. Suhteutin rautateiden määrät pinta-aloihin, jotta jonkinlainen vertailu maiden välillä mahdollistuisi. Kartan mukaan rautateitä on rakennettu tiheitten keski-Euroopassa, mikä voisi selittyä korkealla väestöntiheydellä, tiheällä suurnopeusjuna (high-speed rail) verkostolla ja sillä että osa maista omaa vain lyhyitä tai olemattomia rannikkoviivoja, joten tarve rahdin ja ihmisten kuljettamiselle rautateiden kautta on suurempi.

Kartasta voi havaita jonkinlaista tendenssiä siinä, että mitä tiheämmin rautatiet kulkevat, sitä enemmän niitä käytetään matkustustarkoituksiin kotimaan sisällä. Kaikista kulkuneuvoilla kuljetuista matkoista reissut taittuvat eniten junalla keski-Euroopassa, etenkin Saksassa ja Sveitsissä. Johtuuko tämä rautateiden tiheydestä, raitioliikenteen alhaisemmasta hintatasosta tai ehkä ylipäätään keski-Eurooppalaiset suosivat ympäristöystävällisempiä kulkumuotoja? Ken tietää. Yllättävä havainto oli, että keski-Euroopan ulkopuolella Ruotsissa 24% kaikista kotimaanmatkoista taittuvat junalla, vaikka rautateitä esiintyy kansallisella tasolla paljon väljemmin kuin keski-Euroopassa. Saattaa olla, että vaikka rautateiden määrä kilometreinä per neliökilometri olisi pieni, rautatiet keskittyvät tiheimmin asutuille alueille, jolloin niitä käytetään aktiivisemmin. Huomionarvoista kuitenkin on, että aineisto kattaa vain 1-3 yön kestävät matkat, eli lyhyemmät päivittäiset matkat ja pidemmät kotimaanmatkat on poissuljettu. Rautateitä käytetään myös muihin kuin matkailutarkoituksiin, esim. rahdin kuljetukseen ja työ-ja koulumatkoihin, joten tendenssistä huolimatta rautateiden tiheys ei siis suoraan korreloi niiden matkailukäytön kanssa.

Tehtävää aloittaessani en tiennyt mitä tuloksia muuttujien visualisoimisesta syntyisi, joten havainnot herättivät paljon pohdintaa. Mielestäni tehtävä oli hyödyllinen, sillä sai tehdä kaiken alusta alkaen itse, ja samalla kerrata kurssilla opittuja asioita. Viimeisessä tehtävässä toin aineistoa QGIS:iin vektori- ja Delimited Text Layer-muodossa, käytin toimintoja Join, Sum line lenghts ja Add Geometry Attributes, kertasin diagrammien ja koropleettikartan tekoa ja muokkasin aineistoa Excelissä ja attribuuttitaulukossa. Tehtävä opetti etenkin, että aineiston esivalmistelut,  mm. käytettävän aineiston löytäminen, muokkaaminen QGIS:iin vietävään muotoon sekä datan karsiminen saattavat viedä hyvin paljon aikaa. Loppujen lopuksi en kokenut tehtävää erityisen haasteelliseksi, mutta aikaa vieväksi. Toivoisin tulevaisuudessa kehittyväni QGIS:n käytössä, oppivani lisää sen toiminnoista ja miten saada aikaiseksi kolmiulotteisempia ja näyttävämpiä lopputuloksia, joten aion ehdottomasti mahduttaa GIS menetelmät 2-kurssin syksyn kursseihini.

Tämä blogi hiljenee nyt (ainakin toistaiseksi), joten kiitos Artulle ja kiitos kurssikavereille hienoista julkaisuista. Hyvää kevättä!

Lähteet:

Amanda Salmeama 2021. Blogijulkaisu. https://blogs.helsinki.fi/salmeama/. (Viitattu: 8.3.2021.)

Lotta Mattila 2021. Blogijulkaisu.  https://blogs.helsinki.fi/lottmatt/. (Viitattu: 8.3.2021.)

Matkailudata. Number of trips by mode of transport (tour_dem_tttr). Eurostat. https://ec.europa.eu/eurostat/web/tourism/data/database.

Pohjakartta. Countries 2020. Eurostat. https://ec.europa.eu/eurostat/web/gisco/geodata/reference-data.

Rautatiet. Natural Earth Data. https://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/.

Lämna ett svar

Din e-postadress kommer inte publiceras.