Ensimmäinen kurssikerta

Heippa kamut!

MAA-202 kurssille ilmoittauduin avoimin ja innostunein mielin, sillä en entuudeestaan biologian opiskelijana juurikaan geoinformatiikkaan ollut tutustunut. Toki sen perustat oltiin jo käyty läpi maantieteen peruskursseilla, joita olen käynyt tämän lukuvuoden aikana sivuaineen merkeissä, mutta varsinainen itse tekeminen on jäänyt vähälle. Tämä kurssi tuntuu myös kivalta vaihtelulta kandin kirjoittamisen ohelle. Saa nähdä mitä tästä tulee 🙂

Kurssin ensimmäisellä kurssikerralla päästiin jo heti tositoimiin kun laadittiin yksinkertainen kartta Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä. Alle olen liittänyt lopputuloksen (Kuva 1). Olen aika tyytyväinen siihen mitä sain aikaan, vaikkakin melkein koko työprosessi ohjeistettiin meille kädestä pitäen zoomissa. Tämä harjoitus oli kuitenkin sopiva kiva johdatus geoinformatiikan maailmaan, ja uskon että sain hyvät ohjat oman itsenäisen harjoituksen tekemiseen. QGIS oli ohjelmana myös oikein mukava ja selkeä, ja sen toiminnan pystynee omaksua suhteellisen nopeasti.

Kuva 1: Itämerta ympäröivien valtioiden osuudet typpipäästöistä. 

Itsenäinen harjoitus

Seuraavaksi vuorossa oli siis itsenäinen harjoitus QGIS ohjelmaa käyttäen. Tässä luotiin koropleettikartta jostakin itse valitsemasta aineistosta. Vaikeustasoja oli valittavana kolme erilaista, joista valitsin ensimmäisen. Uskon että tämä olisi minulle riittävän haastava tähän kohtaan.

Selasin aineistoa, ja valitsin sieltä tarkasteltavaksi muunkielisten (ei suomi, ruotsi tai saame) lukumäärät kunnittain. Lopputuloksesta (Kuva 2) näkyy muunkielisten osuudet kunkin kunnat väestöstä.

Kuva 2: Muunkielisten (ei suomi, ruotsi tai saame) osuudet kuntien väestöistä, 2015.

 

Huomasin karttaa laatiessa nopeasti, ettei se sujunutkaan yhtä sulavasti kuin zoom-sessiossa… Jouduin aika pitkään lukemaan ohjeita uudelleen ja uudelleen kunnes minulle uudestaan muistui mieleen mitä viime luennolla olikaan tehty. Kun hahmotin miten ohjelma toimikaan, lähti kuitekin työskentely helpohkosti käyntiin. Pian olin saanut jo valmiiksi suhteellisen nätin näköisen kartan, mutta huomasin sitten että olin liian sokeasti seurannut ohjeita, ja että minulla nyt näkyi kartalla kuntien osuudet koko Suomen muunkielisestä väestöstä, eikä kunkin kunnan kohtaisia osuuksia omasta väestöstään, niin kuin olin ajatellut. Pienen pähkäilyn jälkeen sain kuitenkin komentoa muutettua niin että kartta ajoi sitä asiaa kuin olin tarkoittanut.

Nelli Korhosen blogia lukiessani tajusin myös seikan joka minunkin kannattaisi kartassani muuttaa. Olin nimittäin jättänyt sen väriskaalaksi punaisen, jonka hieman liian hälyttävän värinsä ansiosta helposti syntyy mielikuva jostain negatiivisesta. Muutin siksi kartan väriskaalan hieman neutraalisemmaksi siniseksi.

Lopputulostani tarkastellessani ja Suomen ja Helsingin muunkielistilastoja googlalessani, jäin kuitenkin ihmettelemään oliko kaikki sittenkään mennyt oikein. Ensinnäkin tilastokeskuksen taulukon mukaan Suomessa olisi vuonna 2015 ollut noin 325 000 vieraskielistä, kuin aineiston yhteenlaskettu summa on vain 231 431. Myös Helsingin vieraskielisten osuus oli Helsingin kaupungin raportin mukaan vuoden 2015 alussa 83 549, kun se aineiston perusteella oli vain 68 323 – toki tämä voi johtua vain toisenlaisesta rajauksesta. Ihmettelin myös miksi aineistossa Helsingin kohdalla sarakkeen “väestö” arvo on suurempi kuin sarakkeen “väkiluku” arvo, kun arvojen suuruudet lähes jokaisen muun kunnan kohdalla on toisinpäin. Olin siksi tulkinnut sarakkeen “väkiluku” arvon seutukuntien väkiluvuksi, jolloin se luonnollisesti olisi isompi kuin pelkän kunnan väkiluku. “Väkiluku”-sarakkeen arvot eivät kuitenkaan ole samoja esim. Helsingin ja Espoon kohdilla vaikka ne kuuluvatksin samaan seutukuntaan, joten tiedon on oltava peräisin muualta.

En kuitenkaan keksinyt näille mitään loogisia selitteitä, joten tyydyin luomaani karttaan, sillä se kuitenkin mielestäni ajaa asiansa tarpeeksi hyvin tässä kohtaa, vaikka en ole täysin varma valitsinko tarkasteltavakseni oikeaa väkilukusaraketta. Kartasta huomataan että suurin osa muunkielisistä sijoittuu pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin, ja valtion rajamaille. Suurimmassa osassa Suomea muunkielisten osuudet ovat vain 0-2,2 % kunnan väestöstä. Tulokset olivat aika odotettavissa.

Karttaa oli mukava väsätä, ja innostuin taas siitä miten paljon dataa on saatavilla ja kuinka näppärästi ja vaivattomasti niitä pystyy esittämään kartan voimin. Olen tyytyväinen saamaani lopputulokseen ottaen huomioon aiemman osaamiseni, ja odotan innolla mitä kurssi tuo tullessaan 🙂

Heippa 🙂

 

Lähteet:

KK1_Harjoitus 1 -materiaalit.

Nelli Korhosen blogi, luettu 25.1.2021 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/nekone/.

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, 2015.

Tilastokeskus, vieraskieliset. Luettu 25.1.2021 osoitteessa https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *