Kolmannella kurssikerralla päästiin havainnollistamaan aluetietoja QGIS:n avulla. Ohjelmistoon tuotiin dataa Afrikan timanttikaivoksista, konflikteista ja öljynporausalueista. Luennolla tutustuttiin “merge” ja “dissolve” -toimintoihin, joiden toiminnat olivat jo kirjoittamishetkellä jääneet unholaan. Saara Nurmisen blogia lukiessani, näiden tarkoitukset kuitenkin nopeasti muistuivat mieleen. Hän oli ytimekkäästi tiivistänyt niiden tarkoituksen, eli näillä yhdistettiin kaikki pienet saarikohteet niin ettei ohjelma tarkastelisi jokaista saarta omana valtionaan, vaikka ne kuuluisivat oikeasti jollekin toiselle valtiolle. Lopputuloksen olen liittänyt alle (Kuva 1).
Kurssikerralla minulle hieman vaikeuksia tuotti se, että jotkut toiminnot vaikuttivat toimivan hieman eri tavalla Mac-koneella, kuin Windowsilla. QGIS-ohjelmani päätti myös kaatua kesken kurssikerran, jolloin tipuin hieman kärryiltä ohjeistuksessa, ja jouduin nopeasti kirimään takaisin jotta pysyisin vauhdissa mukana. Missasin ehkä jonkun askeleen, mutta olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen lopputulokseeni (vaikka nyt huomaankin siinä ärsyttävät kirjoitusvirheet :D).
Kuva 1: Konfliktien, timanttikaivosten ja öljynporausten sijainnit Afrikassa.
Karttaa tarkastellessa voidaan todeta etteivät konfliktit suoraan ole yhteydessä öljynporaukseen tai timanttikaivoksiin, vaikka näin voisi kuvitella. Osa konflikteista sijoittuu alueille, joissa näitä toimintoja harjoitetaan, mutta suuri osa konflikteista kertyy myös esim. mantereen itäosiin, joissa ei ole juuri ollenkaan timantti- tai öljynporaustoimintaa.
Itsenäinen harjoitus
Itsenäinen harjoitus oli tällä kertaa tulvaindeksikartan laatiminen, josta siis näkisi valuma-alueiden tulvaherkkyydet. Kun koitin yhdistää tasojen tietoja join-komennolla, minulle koitui hieman ongelmia siitä, että QGIS-ohjelmani oli englanninkielinen, ja sen takia kaikki ääkköset valuma-aluiden nimissä näkyivät toisessa aineistossa kysymysmerkkeinä, jolloin niiden sisältämät tiedot eivät täsmänneet eikä yhdistäminen onnistunut. Muutin ensiksi käsin yhden tason kaikki nimet niin että ääkköset näkyivät, kunnes huomasin etten päässyt muokkaamaan toista yhdistettävää aineistoa (järvisyys) ollenkaan, sillä toggle editing -toiminta ei ollut käytössä. Koitin googlailla tähän selitystä, mutta tuloksetta. Päädyin lopulta muuttamaan Excelissä järvisyystaulukon kaikki ääkköset aakkosiksi ja tuomaan aineiston uudestaan QGIS:iin, ja tekemään saman QGIS-ohjelmassa muille aineistolle. Tämän pienen säätämisen avulla opin kuitenkin uuden QGIS-toiminnon, jonka avulla pystyy helposti muuttamaan esim. kaikki aineiston Ä:t A:ksi. Käytin apuna tätä videota. 🙂
Kun lopulta sain aineistoiden sisällöt täsmäämään ja yhdistettyä, loin uuden sarakkeen johon laskin tulvaindeksin. Loin koropleettikartan tulvaindeksiä hyväksikäyttäen, ja poistin näkyvistä järvet ja joet, sillä ne söivät mielestäni hieman kartan selkeyttä.
Karttaan piti vielä liittää ympyrädiagrammit valuma-alueiden järvisyysprosentista. Tämä oli uusi toiminto jota ei vielä oltu kurssikerroilla opeteltu. En millään meinannut ymmärtää enää tässä kohtaa miten näkyville saisi oikeita diagrammeja, kun ne minulle tahtoivat näkyä vain samanvärisinä palloina kartalla. Onneksi löysin Emilia Halmesin blogista tähän vastauksen! Eli attribuuttitaulukkoon piti vielä liittää maapinta-ala, jonka avulla diagrammeihin saatiin sekä järvien osuudet että maapinnan osuudet. Alle olen liittänyt lopputuloksen (Kuva 2).
Kuva 2: Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja niiden järvisyydet ympyrädiagrammein esitettynä.
Suurimmat tulvaindeksit löytyvät rannikkoseuduilta, ja etenkin pienemmiltä valuma-alueilta joissa myös järvisyysosuudet ovat pieniä. Järvet siis vähentävät tulvien riskiä sillä ylimääräinen vesi voi kertyä niihin. Tämän huomaa myös katsoessa järvisuomen valuma-alueita, joissa järvisyys on suurempaa, ja tulvaindeksi pienempi. Rannikoiden suurempi tulvaindeksi voisi myös osaltaan selittyä merten läheisyydestä.
Tämän kerran kurssityötä tehdessä huomasin taas miksi ei kannata varata näiden tehtävien tekemiseen vain yhtä päivää aikaa 😀 Tähän meni kaikkine kommelluksineen aika paljon aikaa, mutta onneksi sain tehtävät kuitenkin vielä päiväsaikaan valmiiksi 🙂
Lähteet:
Saara Nurmisen blogi. Luettu ja viitattu 10.2.2021 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/saaranur/.
Emilia Halmesin blogi. Luettu ja viitattu 10.2.2021 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/emhalmes/.
Anthony Blackham, QGIS 3.2: Find and Replace. Katsottu 10.2.2021 osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=aO10REnr_Eg.