Loppuraportti saatavilla
Oikeusministeriö Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 28.10.2019 13.08
Tiedote 565/2019
Asiakastyytyväisyys oli valtaosin myönteistä julkisen oikeusavun ja talous- ja velkaneuvonnan osalta, turvapaikanhakijoilla sen sijaan oli sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia oikeusavusta. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin, Siirtolaisuusinstituutin ja Owal Group Oy:n tutkimuksesta.
”Kohti yhdenvertaisia ja laadukkaita oikeusapupalveluita” -tutkimushankkeessa selvitettiin kokemuksia oikeusapupalveluista. Oikeudellisen avun saatavuutta, laatua ja hyödyllisyyttä tarkasteltiin suhteessa julkiseen oikeusapuun yleisesti, oikeusapuun turvapaikkaprosessissa sekä talous- ja velkaneuvontaan.
Suurin havaittu puute oli se, että moni turvapaikanhakijoista ei ollut lainkaan tietoinen oikeudestaan oikeusapuun turvapaikkaprosessin alkuvaiheessa. Oikeusavun osalta tiedonpuute liittyi erityisesti palvelun hintaan.
Myös talous- ja velkaneuvonnassa heikoimmaksi arvioitu osa-alue oli tiedottaminen ja palveluun pääsy. Kaikkien osatutkimusten tuloksissa tuli esille erilaiset tietokatkokset, ja esimerkiksi oikeusavun asiakkaat eivät aina edes tienneet, kuka heidän asiaansa hoiti.
”Tämä korostui erityisen vahvasti turvapaikanhakijoiden kokemuksissa heidän ollessaan julkisten oikeusaputoimistojen asiakkaita. Yleistä epätietoisuutta ilmeni myös sen suhteen, oliko asiaa otettu hoidettavaksi ja miten prosessi eteni”, kertoo erikoistutkija Outi Lepola Siirtolaisuusinstituutista.
Palvelua koskevaa tiedotusta, viestintää ja sähköistä asiointia kehitettävä
Tutkimuksen tulosten mukaan palvelua koskevaa tiedotusta ja viestintää pitäisi kehittää siten, että tavoitettaisiin erilaiset asiakkaat ja tieto palvelusta ja sen sisällöstä olisi selkeämpää. Myös sidosryhmien tietoutta ja sitoutumista markkinoida oikeusapua olisi syytä edelleen lisätä. Sekä julkista oikeusapua että talous- ja velkaneuvontaa koskevissa tuloksissa nousi esiin myös kiinnostus nykyistä laajempaan sähköisten palvelukanavien käyttöön.
”Sähköistä ja etäasiointia tulisi kehittää siten, että asiakas saa tiedon prosessin kulusta sekä varmuuden hänen asioitaan hoitavasta oikeusavustajasta tai talous- ja velkaneuvojasta”, tutkijatohtori Kati Nieminen Helsingin yliopistosta visioi.
”Viestinnän tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen mahdollistavat joustavan asioinnin ja tukevat asiakkaan omaa toimijuutta”, yliopistotutkija Karoliina Majamaa Helsingin yliopistosta muistuttaa.
Oikeusavun resurssien oltava riittävät
Pitkä jonotusaika, kiireen tuntu ja asiantuntijuuden laadun vaihtelu viittasivat siihen, että oikeusavun palveluiden resurssit eivät ole kaikilta osin riittävät. Resurssien ohella kyse on myös hyvästä johtamisesta, toimivasta työyhteisöstä sekä tarkoituksenmukaisesta työympäristöstä ja työvälineistä tietojärjestelmineen.
Tutkimuksen tulosten perusteella näihin on kiinnitettävä huomiota erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa oikeusaputoimistoissa on tapahtunut organisatorisia muutoksia talous- ja velkaneuvonnan tultua vuoden 2019 alusta osaksi sen palveluja.
”Turvapaikanhakijoiden oikeusavun osalta on tärkeää turvata asiantuntevien avustajien riittävyys niin julkisella kuin yksityisellä puolella”, Lepola huomauttaa.
Oikeusturva merkitsee ennen kaikkea sitä, että yksityisillä henkilöillä on tarvittaessa varallisuusasemastaan riippumatta mahdollisuus saada pätevää oikeudellista apua ja asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikeusapu sisältää oikeudellisen neuvonnan, tarpeelliset toimenpiteet sekä tarvittaessa avustamisen tuomioistuimessa ja muussa viranomaistahossa. Alati oikeudellistuvassa yhteiskunnassa on tärkeää, että ihmisten saatavilla on ajantasaista tietoa siitä, millaisia oikeudellisia palveluita on tarjolla ja miten niitä voi hyödyntää suhteessa omiin tarpeisiin.
Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja:
- julkinen oikeusapu: tutkijatohtori Kati Nieminen, Helsingin yliopisto, p. 050 448 2652, kati.nieminen(at)helsinki.fi
- turvapaikanhakijoiden oikeusapu: erikoistutkija Outi Lepola, Siirtolaisuusinstituutti, p. 040 159 4645, outi.lepola(at)utu.fi
- talous- ja velkaneuvonta: yliopistotutkija Karoliina Majamaa, Helsingin yliopisto, p. 050 577 9480, karoliina.majamaa(at)helsinki.fi.
Raportti: Kohti laadukkaita oikeusapupalveluita
Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa
Policy Brief: Tyytyväisyys oikeusapupalveluihin hyvällä tasolla
Policy Brief: Talous- ja velkaneuvonta muutoksessa – tutkimus asiakastyytyväisyydestä
HS: Turvapaikanhakijat eivät tunne oikeuksiaan Suomessa, kertoo tuore tutkimus
***
Turvapaikanhakijoiden oikeusapua koskeva väliraportti julkistettiin 12.12.2018 oikeusministeriössä. Tutkimustulokset löytyvät tiivistetysti policy briefista.
Siirtolaisuusinstituutin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin turvapaikanhakijoiden asemaa oikeusavun asiakkaina. Turvapaikanhakijoiden oikeutta hallintovaiheen oikeusapuun rajoitettiin vuonna 2016 hakijamäärän kasvun aiheuttamaan resurssipulaan vedoten.
Selvityksen tavoitteena oli kerätä ja analysoida tietoa oikeusavun lainsäädännöllisten ja toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vaikutuksista turvapaikanhakijoiden oikeusavun saatavuuteen ja laatuun sekä heille tarjotun oikeusavun nykytilasta. Selvityksessä kerättiin laaja haastattelu- ja kyselyaineisto turvapaikanhakijoilta, turvapaikkaprosessin toimijatahoilta ja asiantuntijoilta.
Selvityksen johtopäätöksenä ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:
• Oikeusavun saaminen heti turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen on turvattava. Eri viranomaisten ja avustajien käsitystä siitä, mitä hallintovaiheen oikeusapu pitää sisällään olisi syytä yhtenäistää.
• Maahanmuuttoviraston ja oikeusministeriön tulisi yhdessä luoda menettely, joka takaa oikeusavun saamisen ennen puhuttelua ja tarvittaessa sen aikana. Avustajan kynnys osallistua puhutteluun ei saisi olla liian korkealla.
• Turvapaikka-asioita hoitavien avustajien riittävä määrä on turvattava. Julkisten oikeusaputoimistojen resurssien lisäksi on huolehdittava siitä, että myös yksityiset lakimiehet ovat edelleen halukkaita avustamaan turvapaikanhakijoita.
• On kehitettävä nykyistä tehokkaampia keinoja turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten pätevyyden ja huolellisuuden varmistamiseen.
• Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi. Niiden lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä turvapaikkapäätöksistä ja vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.
Lue aiheesta myös Siirtolaisuusinstituutin sivuilta
Katso myös uutisointi aiheesta:
HBL: Utredning: Många brister i rättshjälpen till asylsökande