Globaali vastuu haastaa pohtimaan arvojamme

Helsingin yliopiston uunituore kansainvälistymis-asiakirja kuvaa hyvin kunnianhimoamme globaalina vaikuttajana.

http://www.helsinki.fi/globalimpact/fin.html

Tukholman ja Pekingin yliopistot ovat strategisia kansainvälisiä kumppaneitamme. Tunnusteluita on vireillä muihinkin suuntiin. Esimerkiksi yhteyksiä Edinburghin yliopistoon on viritelty. Kahdenvälisiä yliopistotason yhteistyösopimuksia on eri puolille maailmaa.

Eurooppalaisten tutkimusyliopistojen verkoston LERU:n jäsenyliopistot ovat tulleet meille yhä tärkeämmäksi viiteryhmäksi. Oikeustieteen alaryhmä toimii aktiivisesti.

Oikeustieteellinen tiedekunta on kurkottanut yhteistyössään myös Euroopan ulkopuolelle, kuten tietysti koko yliopistokin. Ilmanlaadun tutkimuksen huippuasiantuntija professori Markku Kulmala on ensimmäisenä ulkomaisena tutkijana saanut kutsun Kiinan Tiedeakatemian jäseneksi.

Kiinalaisia yliopistollisia kumppaneita on jo lähes kymmenen. Kiinan Yhteiskuntatieteiden akatemian oikeustieteen instituutin kanssa on harjoitettu yhteistyötä kahdeksan vuoden ajan. Tutkimukset ovat liittyneet laajasti ymmärrettyyn oikeusvaltio-teemaan. Tiedekunta on mukana runsaan kahdenkymmenen oikeustieteellisen tiedekunnan muodostamassa Uusi silkkitie -verkostossa.

Oikeustieteellinen tiedekunta on tiivistänyt yhteistyötään Moskovan Higher School of Economicsin oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tuo yliopisto on yksi niistä, joita Venäjä pyrkii nostamaan maailman kärkeen.

Avautuminen globaaliin yhteiskuntavastuuseen edellyttää, että ovet ovat avoinna eri suuntiin ja että ennakkoluuloja torjutaan. Samaan aikaan on omasta integriteetistä pidettävä kiinni. Missä sitten kulkevat rajat?

Näkisin, että tiedekunnan ja yliopiston tasolla on hyvä, jos hyväksyttävän ja toivottavan kansainvälisen yhteistyön kriteerit nousisivat jollain tavalla tieteestä itsestään. Esimerkiksi ihmisoikeuksista ei ole vain yhtä universaalia näkemystä. Ihmisoikeuskeskustelu voi olla moniarvoista.

Helsingin yliopiston tuskin kannattaa erityisesti rakentaa yhteistyötä sellaisten yliopistojen kanssa, joissa tieteen vapautta ei turvata tai joissa toimintaympäristö on muuten tukahduttava.

Viime kevään aikana käynnistyi keskusteluita siitä, tulisiko oikeustieteellisen tiedekunnan osallistua hankkeeseen, jossa yksityisen yliopiston lukuun, mutta Helsingin yliopiston nimissä, annettaisiin oikeustieteellistä tutkintoon johtavaa koulutusta Kuwaitissa.

Jos toimintaa aloitettaisiin Kuwaitissa, yliopiston tulisi voida varmistua siitä, ettei omista arvoistamme jouduta tinkimään.

Yliopistot eivät voi vaieta räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista. Yksi ilmeisimmistä ihmisoikeuskysymyksistä, joissa yliopistot ovat aktivoituneet, on tutkijoihin kohdistuva vaino. Helsingin yliopistokin on liittynyt Scholars at Risk -verkostoon.

Yliopistomme on määritellyt arvojaan useissa julkisissa dokumenteissa. Kiinnostavaa on, että arvoja ei ole varsinaisesti lyöty lukkoon.

(Ks. https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopistoyhteison-arvot-toiminnan-maarittajina):

“Yliopisto on monenlaisten vapaasti ajattelevien tutkijoiden ja opettajien yhteenliittymä. Yliopistolla ei tämän vuoksi voi olla yhtenäistä johdon vahvistamaa arvojärjestelmää. Toimintamme perustuukin arvoihin, jotka nousevat yliopistoyhteisön omasta toiminnasta ja tavoitteista, ja jotka ovat siten yliopistoyhteisön laajasti hyväksymiä.”

Jos yliopistomme laatisi ihmisoikeusasiakirjan ohjaamaan kansainvälistymistään, siihen ehkä kirjattaisiin, että yliopistomme ja sen tutkijat ovat sitoutuneita edistämään ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Mutta olisiko tuokin jo liikaa sanottu?

Tieteen ydin on kritiikki, jolloin on ongelmallista antaa tällaisia sisällöllisiä määrityksiä. Arvoiksi ymmärrettyinä näihin silti voinevat useimmat meistä sitoutua.

Käytännön tilanteet tuottavat hyviä koetinkiviä sille, mitä arvoja yliopistoyhteisö todellisuudessa haluaa nostaa keskeisimmiksi. Niistä kumpuavat itse asettamamme reunaehdot kansainväliselle toiminnallemme.

Globaali vastuu haastaa pohtimaan arvojamme.

Kimmo Nuotio
dekaani

2 thoughts on “Globaali vastuu haastaa pohtimaan arvojamme

  1. “yliopistomme ja sen tutkijat ovat sitoutuneita edistämään ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa”

    Aika vaikeita käsitteitä kaikki kolme. Eri konteksteissa erilaisia merkityksiä. Ylevää toki; mutta miten lienee realismin laita?

    • tuo on samanlaista fraseologiaa mihin valtion johtokin usein viittaa (ainakin presidentti Halosen ajalta tulee hyvin mieleen). Oletan, että tarkkaa sisältöä ei aina edes pystytä/haluta sanoa. Siis kommenttina Husalle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *