Blogi valmis / loppusanat

Nyt on kurssi kahlattu karttoineen, exceleineen kaikkineen läpi. Jihuu, onnistuin tekemään kaikki annettut tehtävät. Haasteina olivat mm. se, että jokaisen kurssikerran jälkeen minun piti jäädä tekemään omatoimitehtävät loppuun, sillä itselläni ei ole kyseisiä ohjelmia ja meillä (maaseudulla, korvessa, susirajan tuolla puolen eli kehä kolmosen ulkopuolella…) ei nuo nettiyhteydet ole kovinkaan loisteliaat, joten en tiedä, miten hyvin nuo raskaammat ohjelmat meillä edes pyörisi. Toinen haaste oli se, että aivot tuntuivat välillä deletoituvan erittäin hyvin, mutta aina sitten jostain läytyi se puuttuva / unohtunut tiedon jyvänen. Apuna käytin häikäilemättä hyväkseni kurssitovereitani, erityisesti Matti Fischeriä sekä Henrik Murdochia, jotka hermostumatta jaksoivat jakaa omia muistikuviaan ja tietojaan, kun omat olivat jo jossain aivojen bittiavaruudessa. Suuret kiitokset siis heille, kanssanne oli mukava työskennellä! Kiitokset myös Paarlahden Artulle, joka jaksoi tsempata meidät läpi tämän kurssin ja antoi auliisti apujaan, kun niitä tarvittiin.

Kurssilla opin omasta mielestäni paljon uutta, jota kaikkea varmastikin tulen vielä tarvitsemaan tulevilla kursseilla maantieteen saralla. Tuntuu hyvältä, että olen saanut kokopäivätyöni ohella lähestulkoon loppuun suoritettua maantiedosta sekä perus- ja aineopinnot, että aimo kasan biologian ja muita opintoja, jotka vielä jatkuvat. Arvosanat puuttuvat vain tästä PAK-kurssista ja kulttuurimantsan kirjallisuudesta, jonka tentin reilut pari viikkoa sitten. Seuraavana tavoitteenani olisi päästä jatkamaan mantsan opintoja… Hieman pelottaa, miten se onnistuu näin työssäkäyvältä, mutta luovuus ja ääretön logistinen ominaispiirteeni auttanee siinä selviytymisessä.

Kiitos kaikille kurssilla mukana olleille! 🙂 Kevättä ja sen jälkeen kesää odotellessa päätän blogini kesäiseen kuvaan…

Joutsenet Storträskillä 25.5.10

Kuva 24. Joutsenpari Storträskin järvellä 25.5.2010 (Arja Ojaranta).

7. kurssikerta ”Kaikki yhes koos”

PAK-kurssin viimeistä kertaa vietiin ajatuksella, että teemme itsenäisesti tai ainakin lähes itsenäisesti karttoja eri tilastoista. Kurssikertaa varten piti jo ennalta valmistautua etsimällä valmiiksi mm. jokin karttapohja, jossa on sisällä jonkinlaisia pienempiä alueita (noin 20-30 kpl) sekä tilastotietoa joistakin aiheista kyseisiltä alueilta, joista halusi tehdä karttoja. Tällä kerralla Arttu-ope oli lähinnä henkisenä tukena, jos alkoi homma jumittamaan tai ajatukset olivat katkolla. Toki on myös hyvä käyttää kurssitovereiden apua hyväksi, sillä siten kumpikin osapuoli voi parhaimmillaan jopa oppia toisiltaan uutta, mutta ainakin kerrata opittua ja saada älynystyrät heräämään, unohtamatta sosiaalista merkitystä.

Itse olin valinnut alueekseni Italian ja sen eri maakunnat (joita on 20 kpl), joista etsin erilaista tilastotietoa, joiden avulla tein 2 eriaiheista karttaa (Italian maakunnat). Natural Earth:n sivustolta pääsee eteepäin esim. Italian maakuntien karttatasoille: ”Get data”, ”1:10”, ”Cultural”, ”Admin 1 – States, Provinces”, ”Downloads states and provinces, jonka jälkeen saa Zipatun tiedoston, joka puretaan ja näin saadaan sopiva kartta työstettäväksi haluamillaan tilastotiedoilla.

Italiasta on tullut minulle vuosien varrella erityisen mielenkiinnon kohde monessa mielessä. Olen yrittänyt opiskella italiankielen alkeita mm. kansalaisopistossa sekä yliopiston kesäkurssilla, toivon jossain vaiheessa pääseväni opiskelemaan tätä kieltä vielä lisää. Olen käynyt Italissa useamman kerran, mm. Gardajärvellä, Milanossa, Migliarossa, Venetsiassa ja Sienassa.  Olen käynyt tutustumassa mm. etruskeihin ja Pisan kaltevaan torniin, ajellut ristiin rastiin yksikseni eri maakunnissa, tutustunut muutamiin kartingratoihin lasteni harrastuksen myötä, jne. Oli jotenkin heti selvää tehtävän antoa lukiessani, että otan Italian kohteekseni. Haluaisin myöhemminkin liittää opiskeluni jotenkin Italiaan tai jopa työelämääni…

Aluksi minulla oli montakin erilaista ideaa, esim. yhdistää jotakin maatalouteen liittyvää ja maisemiin liittyvää, mutta kuten Veera Karvonenkin blogissaan, kurssikerran 7 artikkelissaan totesi, että hänelläkin yksi kerrallaan ideat kariutuivat aineistojen puuttumiseen, tämän huomasin minäkin. Ensimmäisessä kartassa päädyin tutkimaan Italian väestön koulutusta maakunnittain vuonna 2004. Tilastoista löytyi yliopistoista valmistuneiden, peruskoululaisten ja toisen asteen koulutuksen saaneiden määriä, joista sain pylväsdiagrammiesityksen tuomalla aineistoja excelin avulla MapInfoon. Yhteisenä tekijänä käytin maakuntien nimiä, joiden totesin pienen pohdiskelun jälkeen olevan samanlaisessa muodossa, jolloin ohjelmat ymmärsivät hienosti ilman ongelmia, mitä halusin siirtää. Ainoa haaste oli, että saman maakunnan alueella oli vielä pienimpinä palasina tilastotietoja, joita piti laskea yhteen MapInfo:n sarakkeisiin. Tämä ei kuitenkaan ollut mikään suuri ongelma.

Ei ollut mikään yllätys, että opiskelijoita oli eniten suurempien kaupunkien maakunnissa. Yliopistokaupunkeja löytyy Italiasta useampia ja historia kertoo, että mm. lääketieteen sekä kesvitieteen kehitys on alkujaan ollut hyvin Italiapainoitteista, kuten Kasvitieteen historia -kirjassa kerrotaan useaan otteeseen. Tästä karttaesityksestä näkee selvästi toisen asteen ja peruskoululaisten määrien vertailun, mutta yliopistotaso jää hämärämmäksi, pienempien määrien takia. Tästä siis opin, ettei kaikkea ole ehkä hyvä ympätä samaan karttaan, ainakaan samalla mittakaavalla, samaan diagrammiin. Yliopistoista valmistuneita on kuitenkin sen verran vähän suhteutettuina näihin kahteen muuhun muuttujaan, että ne jäävät niin pieniksi pylväiksi kartalle… Mutta karttaesitys oli mielestäni ihan selkeän näköinen ja onnistunut, jos tuon kvantitatiivisyyden unohtaa… (Tilastotietoja Italiasta)

Italian opiskelijat v.2004

Kuva 21. Italian opiskelijoista määriä vuodelta 2004.

 

Toisessa karttaesityksessäni pohdin bussien määriä Italiassa vuosina 2000 ja 2005. Näistäkin löytyi hyvin tietoa, tosin mielestäni hieman epäilyttävällä yksiköllä, sillä sivustolla kerrotaan, että nämä määrät ovat busseja/1000 ihmistä, en kyllä usko! Uskoisin, jos ne olisivat vaikkapa bussien todellisia lukumääriä. Mutta oli miten oli yksiköiden kanssa, kartastani tuli selkeä. Karttaa tutkiessani huomasin, että bussien määrissä ei ole kovin suuria eroja vuosina 2000 ja 2005, mutta pieniä eroja kuitenkin on. Huomaan, että pohjoisessa bussien määrät ovat hieman lisääntyneet ja etelässä hieman vähentyneet.

Buusien määrät Italiassa 2000 ja 2005

Kuva 22. Bussien määrä Italiassa vuosina 2000 ja 2005.

 

Kun vertailin näitä kahta tällä kurssikerralla tekemääni karttaa keskenään huomasin, että siellä missä on opiskelijoita paljon, on myös busseja. Tästä voisin siis päätellä, että julkiset kulkuyhteydet ovat korrelaatiossa opiskeloiden määrien kanssa. Opiskelijat siis oletettavasti suosivat julkisia kulkuneuvoja ja/tai Italian on onnistunut julkisten kulkuvälineiden sijoittelusta.

Huvikseni yritin katsella blogin kirjoituksen lopuksi muiden kirjoittamia blogeja saman kurssikerran tiimoilta ja ihastuin Tuomas Pätärin ”Talvisia ufoja” artikkeliin, jossa hänellä on Uuden Seelannin maataloutta analysoiva kartta, joka on saksanhirvillä höystetty, kerrassaan ihastuttava ja informatiivinen luomus! Todella nerokas keksintö ottaa nuo sarvipäät symboleiksi. Tässä vielä tuo Tuomaksen ihana kartta:

Kuva 3. Uuden-Seelannin maataloutta.

Kuva 23. Tuomas Pätärin kartta Uuden Seelannin maatalouteen liittyen.

 

Lähteet ja linkit:

Italian maakunnat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Italian_maakunnat

Natural Earth: http://www.naturalearthdata.com/ (Luettu 3.3.2016)

Veera Karvosen blogi: https://blogs.helsinki.fi/kveera/

Tilastotietoja Italiasta: http://www.istat.it/en/ (Luettu 3.3.2016)

Kasvitieteen Historia: (Alkuperäinen teos) A.G.Morton, History of Botanical Science (1981, 1986, 1988), suomentanut Johannes Enroth, Ilkka Kukkonen (1999), Kasvitieteen historia.

Tuomas Pätärin blogi: https://blogs.helsinki.fi/ttpatari/ (luettu 5.3.2016)

Kurssikerta 6.Pisteaineistojen esittäminen kartalla

Tämä oli kiva kurssikerta. Aluksi ulkoistimme itsemme Kumpulan ympäristöön pieninä ryhminä GPS-laitteiden kanssa. Oli ihan mukavaa päästä työpäivän jälkeen raittiiseen ilmaan, kun ilma oli vielä todella kiva! Meidän tehtävänämme oli keksiä jokin teema, josta merkitsimme koordinaatteja sekä GPS-laitteella sekä varmuuden vuoksi myös manuaalisesti paperille kirjoittamalla. Meidän pienryhmämme (minä ja Henrik Murdoch) päätimme merkitä liikekiinteistöjä, kuten esim. Bar Oljenkorsi, Konditoria Hopia, Pizzeria Parmesan, jne.

Kun olimme keränneet 10 kohdetta, menimme takaisin kampukselle, jossa tarkistimme saamamme koordinaatit, teimme niistä excel-taulukon (Taulukko 4), jonka avasimme MapInfossa. Katsoimme myös muiden pienryhmien keräämiä kohteita kartalla. Omasta kartastamme tuli muuten hyvä ja onnistunut, mutta jostain syystä R-kioski tulikin asuinalueelle ja yhden kohteen korkeudeksi merenpinnasta tuli noin 10m liian alas GPS-laitteen mukaan. Meitä kovasti ihmetytti, että laite antoi jokaiselle kohteelle tarkkuudeksi 0m, voiko se todellakin olla näin tarkka. Mutta kun tarkastelee kartalle tulleita kohteita, niin kyllä ne näyttävät olevan ihan oikealla puolen katua, jne. joten kyllä kai se on pakko uskoa, että laite todellakin on niin tarkka! Paitsi se R-kioskin sijainti… Avainsanoina tässä tehtävässä MapInfon työkaluissa olivat mm. ”Create Points” ja ”Geocoding” sekä käännösohjelmana ”FME Quick translator”, jonka avulla keräämämme koordinaatit saatiin sijoittumaan oikeisiin paikkoihin kartalle.

pisteen nmro y koord x koord korkeus kerääjä/kirjuri kohde tarkkuus
1 6678889 3387177 38 HM/AO Unisport 0
2 6679195 3387379 14 HM/AO Pizzeria Parmesan 0
3 6679168 3387425 15 HM/AO Konditoria Hopia 0
4 6679091 3387483 16 HM/AO Vekara kirppis 0
5 6679049 3387540 17 HM/AO Baar Oljenkorsi 0
6 6679161 3387413 22 HM/AO R-kioski 0
7 6679157 3387148 24 HM/AO R-kioski2 0
10 6679195 3387381 10 HM/AO Kumpuoti 0
11 6679281 3387323 17 HM/AO Lasten päiväkoti Marjala 0
12 6679178 3387389 7 HM/AO Hieroja Marjamaa 0
13 6679018 3387287 26 HM/AO Noble group 0

Taulukko 4. Liikekiinteistöiden excel-taulukko Kumpulan alueella.

kk6 kartta_liikekiinteistöt

Kuva 14. Liikekiinteistöjen sijainti kartalla Kumpulan alueella.

Ensimmäisen tehtäväosion jälkeen toisena tehtävänämme oli tehdä yhdessä opettajamme Arttu Paarlahden johdolla karttatutkimusta Helsingin alueella pelikoneiden sijoittumisesta. Tässä käytettiin apuna mm. postinumeroita. Väärinymmärrettyjä ns. geokohteita piti kokeilla eri tavoin muuttaa ohjelmalle ymmärrettäviksi, jotta mahdollisimman moni kohde onnistuisi sijoittumaan kartalle ja vieläpä oikeisiin paikkoihin. Tässä tehtävässä avainsanoina oli mm. ”Geocode” ja ”Geocode Options”, joiden avulla homma toimi.

geokoodatut pelikoneet

Kuva 15. Pelikoneiden sijainti Helsingin keskustan liepeillä.

Kolmantena tehtävänä oli tehdä itsenäisesti kome karttaa jostakin annetuista hasardeista, maanjäristyksistä, tulivuorista tai meteoriittien putoamispaikoista.  Maanjäristysten tutkiminen on mielenkiintoinen aihe, joten valitsin ehdottomasti sen. Kaikkea sitä voikin mokata kurssilla, joskus saa jopa aivan hassun kartan aikaiseksi.  Harjoitustehtävänä tässä itsenäisessä tehtävässä alustuksena ja treeninä oli tavoitteena saada kaikki vähintään 6 magnitudin voimakkuudella olevat maanjäristykset, richterin asteikolla kartalle, mutta yksikin pieni virhe tietojen hakemisessa tai yhdistämisessä voi olla hyvinkin dramaattinen… kuten kuvasta 16 voi havaita. (Maanjäristykset)

hassut maanjäristykset

Kuva 16. Hassu kartta, jossa maanjäristykset tulivatkin yhteen nippuun…

 

Uusi yritys paremmalla onnella maanjäristysten kanssa alkoi paremmin ja sainkin harjoitustehtävän tehtyä. Itsenäisessä tehtävässä tavoitteeni oli tehdä karttoja (kuvat 17 – 19), joissa on eri voimakkuuksisia maanjäristyksiä sekä yksi kartta, jossa oli kaikki nämä yhdessä (kuva 20). Karttapohjana käytin Google earthia ja karttaprojektiona Arthur A. Robinsonin vuonna 1963 kehittämää Robinsonin projektio:ta, joka on ns. kompromissinen projektio, joka ei ole oikeapintainen eikä -kulmainen, (Robinsonin projektio). Tätä projektiota käyttäessäni huomasin, että kun teen kartalle pohjoisnuolen ja liikutan sitä, se vääristyy hassunnäköisesti. Tämä tietysti johtuu projektion vääristymisestä erityisesti napa-alueita kohti mentäessä.

3_5 maanjäristykset5_8 maanjäristykset8_maanjäristykset kk6

Kuvat 17 – 19. Maanjäristykset 3 – 4,9 Richteriä, 5 – 7,9 Richteriä ja vähintään 8 Richteriä 1980-luvulta tähän päivään.

kaikki maanjäristykset_legenda

Kuva 20. Kaikki maanjäristykset yli 3 Richterin voimakkuudella samalla kartalla, ajanjakso sama kuin edellisissä kartoissa.

 

Näitä karttoja tutkimalla voi selvästi havaita sen tosiasian, että kun miettii laattatektonisesti mannerlaattojen reuna-alueita, maanjäristykset tapahtuvat usein juuri noilla samoilla alueilla. Tutkimusta voisi vielä jatkaa siten, että lisäisi mannerlaattojen reunat ja liikesuunnat, joista näkyisi mm. ylityöntö- ja törmäyskohdat. Näillä kohdilla maanjäristykset ovat kaikkein yleisimpiä, joten tällaisia karttoja voisi vaikka hyvin käyttää maantiedon opetuksessa peruskoulussa.

Näin jälkikäteen, kun luin Henrik Murdochin kurssikerta 6:n blogikirjoitusta, huomasin hänen löytäneen tällaisen mielenkiintoisen kartan netistä, jossa on myös noita mannerlaattoja merkittyinä kartalle eli sivusto on USGS:n (United States Geological Survey) sivusto, linkki siihen blogikirjoitukseni perässä. Kiitos Henrik :-).

 

Linkit:

Maanjäristykset: http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html

Robinsonin projektio: https://fi.wikipedia.org/wiki/Robinsonin_projektio

Henrik Murdoch:n blogi: https://blogs.helsinki.fi/murdoch/

USGS: http://education.usgs.gov/lessons/africa/act4_arcview.html

5.kurssikerta: Bufferointia ja analyysejä

Tällä kertaa kokeilimme MapInfossa opiskella bufferointia ( eli puskurointia) erilaisten asioiden laskemisen, kuten lukumäärien tai pinta-alojen apuna. MapInfossa on vaikka minkälaisia työkaluja, joilla voi työskennellä aineiston parissa, näitä opitaan koko ajan enemmän ja käyttämään yhä tehokkaammin. Onneksi näitä pikku kuvakkeita alkaa jo jotenkin muistamaan ja niissä on jonkinlainen idea, mihin funktioon kuvakkeen kuva viittaa, esim. jonkinlainen viiva tai alue.

Aluksi työskentelimme yhdessä Artun johdolla, viime kerralla tekemämme Pornaisten kartan parissa. Lisäilimme karttaan omiksi layer:ksi (Cosmetic Objects:ssa) tehtyjen teiden ja asuinrakennusten lisäksi nyt myös pellot ja laskimme mm. peltojen pinta-aloja (km²). Lisäksi laskimme esim. kuinka monta % asuinrakennuksista on terveyskeskuksesta tietyn matkan sisällä, samoin viereisen koulun läheisyydessä sekä kuinka suuri % -osa kartta-alueen asunnoista on tietyn etäisyyden ulkopuolella terveyskeskuksesta.

PAK-kurssin alussa Arttu varoitti, ettei kannata pitää Cosmetic Layer:iä editoitavana, jottei mitään peruuttamatonta sattuisi, mutta useamman kerran tämän kurssin aikana olemme kuitenkin editoineet sitä… Eli siis erityisen paljon tarkkuutta tämä työskentely vaatii ja sitä, ettei editointi jää vahingossa päälle.

Yksi ulkoa muistettava asia, jonka tällä kerralla opin on se, että jos haluaa suunnilleen ympyrän muotoisesti merkitä jonkin alueen kartalla, Buffer Objects:ssa Smoothness –kohdassa pitää valita parametriksi 36 segments per circle, sillä kun ohjelma ehdottaa parametriksi 12, se tuottaa melko kulmikkaan muotoisen ”ympyrän”. Toinen hyvä muistiasia jonka opin, oli työkalun Σ käytön. Sen avulla saadaan paljon ja nopeasti tietoa alueesta.

Itsenäiset tehtävät

Nyt alkoivatkin haasteet… Piti yrittää saada tehtyä kasa tehtäviä, kurssipäivän jälkeen luokkaan jääden, huoh… Grrr… Arttukin uhkasi sammuttaa valot, jotta häipyisimme kotiin lepäämään… Mutta koska itselläni ei ole mahdollisuutta tehdä näitä tehtäviä muualla kuin Kumpulassa, niin pakko on jaksaa tehdä mahdollisimman valmiiksi heti kurssi-illan jälkeen. Aluksi tein tehtäviä itse, sen jälkeen hetken aikaa Matti Fischerin kanssa yhdessä ja loput jälleen yksinäni, mutta kaikki tuli kuitenkin tavalla tai toisella tehtyä, ehkäpä vielä jotenkin oikeinkin (toivottavasti). Tällä kertaa emme juurikaan karttoja piirrelleet, vaan lähinnä etsimme tietoja ja laskimme % -määriä, yms. joista kaikki tulokset piti kerätä esim. taulukkoihin muistiin.

Aluksi työskentelin Malmin lentokentän kartan parissa ja etsin tarvittavia tietoja, mutta sitä ennen piti piirtää kentän kiitoradat, miten parhaaksi näki ne piirtää. Tämän jälkeen piti vastaavasti tehdä myös Helsinki-Vantaan lentokentän kanssa ja hieman myös tutkia Tikkurilankin lentokenttää. Kokeilin hieman muutamia työkaluja ja tein hauskoja havaintoja, mitä kaikkea tietoa voi löytää ohjelman avulla (kuvat 9-11). Lopputulokset on taulukoituna (taulukko 1). Lentomelusta Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä kertoo mm. Marja Salmelan artikkeli (HS). Kuva lehtileikkeestä (Kuva 12.)

Hki_Vantaa_vähint55dB_2km_etäisyydellä Laaja Data_Hki_Vantaa numerodatalla_Hki_Vantaa

Kuvat 9-11. Erilaisia numeerisia tietoja lentomelusta, joita ohjelman avulla saatiin Helsinki-Vantaan lentokentän alueelta.

image

Kuva 12. HS:n lehtileike, tarkemmat tiedot artikkelista linkit ja lähteet -kohdassa.

Malmin lentokenttä
Pahimman melualueen sisällä, 2 km:n säteellä kiitoradoista asuvat 58 102 as.
Pahimman melualueen sisällä, 1 km:n säteellä kiitoradoista asuvat 8 718 as.
Helsinki-Vantaan lentokenttä
Alle 2 km:n säteellä kiitoradoista asuvat 12 254 as.
65dB:n melualueella asuvien määrä 0,3 % (35 as.)
Vähintään 55dB:n melualueella asuvien määrä 585 as.
Tikkurilan lentokenttä
Vähintään 60dB:n lentomelusta kärsivien määrä, jos kiitoradat muutettaisiin 12 340 as.
Juna-asemien tietoja
Koko alueen asukasmärä 478 458 as.
Alle 500 m lähimpään juna-asemaan asuvien määrä 80 551 as.
Alle 500 m lähimpään juna-asemaan asuvien osuus koko alueen asukkaista 16,8 %
Työikäisiä (15-64 v.) koko alueella 57 420 as.
Työikäisten osuus 500 m:n etäisyydellä juna-asemista asuvista 71,3 %

Taulukko 1. Malmin, Helsinki-Vantaan ja Tikkurilan lentokenttien sekä tehtävässä mainitun alueen juna-asemien tulokset.

 

Seuraavaksi piti etsiä ja laskeskella tietyn taajama-alueen ja sen ulkopuolella olevia asioita, jotka liittyivät kouluikäisten ja ulkomaalaisten määriin.

Koko alueen asukasmäärä 478 458
Taajamassa asuvien osuus 86,1 %
Kouluikäisten määrä koko alueella 42 271
Taajaman ulkopuolella asuvien kouluikäisten määrä 7710
Taajaman ulkopuolella asuvien kouluikäisten osuus 18,2 %
Alueiden lukumäärä, jossa ulkomaalaisia on
Yli 10 % 19
Yli 20% 6
Yli 30% 4

Taulukko 2. Tietyn alueen koululaisten määrät taajamassa ja sen ulkopuolella sekä ulkomaalaisten osuuksisten alueiden lukumäärät.

 

Viimeisenä tehtävänä oli valita yksi aihe, josta piti etsiä ja laskea tietoja. Päätin jatkaa edellisen tehtävän tutuksi tulleen koulumaailman lumoissa ja valitsin KOULU -aiheen, josta piti tehdä ennusteita seuraavan vuoden oppilasmääristä Helsingin Yhtenäiskoulussa, joka sijaitsee Louhentiellä, Käpylässä. Tehtävän tulokset on koostettu taulukkoon 3.

Yhtenäiskoulu091

Kuva 13. Helsingin Yhtenäiskoulun sijainti kartalla.

 

Uusia oppilaita omasta koulupiiristä tulossa seuraavana vuonna 63
Yläasteikäisiä seuravana vuonna omasta koulupiiristä 159
Oman koulupiirin asukasmäärä 1894
Oman koulupiirin oppilaiden osuus koulupiirialueen koko väestöstä 8,4 %
Muunkielisiä asukkaita alueella 110
Muunkielisiä kouluikäisiä oppilaita (jos yhtä suuri osuus kuin suomalaisilla) 9

Taulukko 3. Helsingin Yhtenäiskoulun oppilasmääräennusteita seuraavalle vuodelle.

 

Linkit ja lähteet:

HS: Marja Salmela (2016). Lentomelu sotkee asuinrakentamista.  Helsingin Sanomat 24.2.2016 N:o 53 (42036): A2 ja A6-A7.

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu: http://www.hel.fi/hki/yhtenaisk/fi/Etusivu (luettu 24.2.2016)

 

Kurssikerta 4 Ruutu- ja rasterikarttoja MapInfoon sekä karttakuvan rekisteröinti

Tänään tutustuimme hieman paremmin piste- ja rasteriaineistoihin ja miten niitä voidaan luoda eri mittakaavassa. Pisteaineistoja saadaan tuotettua mm. laserkeilauksen avulla, mikä on tänä päivänä tärkein ja tarkin aineistomuoto. Aineiston raakamuoto sisältää usein hyvin paljon ylimääräistä ns. kohinaa, joka on syytä poistaa häiritsemästä. Pistemäisistä kohteista kuten rakennuksista, voidaan tallentaa erilaista tietoa, esim. pinta-ala, rakennusvuosi, lämmitysmuoto tai hieman spatiaalisemmin tietyn alueen rakennusten iät, pintamateriaalit, jne. Pohjakarttana on kätevää käyttää OpenStreetMap:ia, jonka voi ilmaiseksi ottaa netistä, kun vaan lähteen muistaa mainita.

Ruutuaineiston avulla voidaan kerätä tehokkaasti tietoja ilman aluejakoja ja Suomi on tätä ainostomuotoa kerännytkin kiitettävästi. Usein ongelmana on kuitenkin aineiston hulppea hintataso. Ruutuaineisto pohjautuu usein pisteaineistoon. Ruutujen kokoa kannattaa miettiä käyttötarkoitukseen sopivaksi, esim. 250 x 250 m tai 1000 x 1000 m, riippuen mm. ruutuihin osuvien aineistoiden määristä ja halutusta tarkkuudesta.

vinovari4kk

Kuva 6. Pinnanmuotoja voi tarkastella erilaisten esitysten avulla, kuten tässä kuvassa.

Tämän kerran ensimmäisessä harjoituksessa haimme tiedostosta Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten alueen 20-vuotiaiden tiheydestä. Kuvasta 7 voi hyvin havaita, että tiheys on suurin Helsingin keskustan tuntumassa ja harvenee keskustasta ulospäin mennessä.

20v_määrä

Kuva 7. Helsingin, Espoon, Kauniasten ja Vantaan 20-vuotiaiden tiheys.

Ensimmäisen harjoituksen jälkeen saimme tehtäväksi luoda oman valinnan mukaan jokin vastaava kartta samalta alueelta, mutta eri ruutukoolla tehtynä. Itse valitsin naisten ja miesten määrien suhteen alueella (naiset/miehet x 100). Punainen väri edusti naisten määrää ja sininen miesten määrää, joten ennakkoajatukset ohjasivat automaattisesti lukijaa tekemään oikeanlaisia päätemiä naisten ja miesten määräsuhteista ko. alueella. Määräsuhteiden mukaan ruudut olivat eri punaisen ja sinisen värin sävyisiä. Mielenkiintoinen kartta pisti pohtimaan, miksi jollain alueella asuu enemmän naisia ja jollain enemmän miehiä. Onko alueen työpaikoilla merkitystä, asuntojen tai vuokrien hinnoilla, jne. Kun kyseessä on absoluuttiset ihmismäärät, tämä kartta ja nämä valinnat tuntuivat olevan hyvin valittuja. Lopputulos oli mielestäni havainnollinen ja selkeä, sekä erittäin helposti luettava ilman suuria miettimisiä ja syventymistä asiaan.

KK4_sukupuolijakauma

Kuva 8. Naisten ja miesten määräsuhteet Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella.

Oman karttatuotoksen jälkeen harjoittelimme jälleen yhdessä Artun opastuksella peruskarttalehden rekisteröimistä ja nurkkakoordinaattien merkitsemistä oikeisiin kohtiin MapInfo:ssa. Käytimme karttaa Finnish Coordinate Systems, ETRS89 ja sen alta ETRS-TM35FIN, joista luimme jo viime syksynä TAK1-kurssilla. Nurkkakoordinaatteja piti laittaa vähintään kolme, sillä jos ne ovat oikein, tulee neljäs automaattisesti oikein.

Viimeisenä tutkimme Pornaisten karttaa ja valmistelimme seuraavaa kurssikertaa merkitsemällä tietyn alueen tiet ja asuinrakennukset omille Cosmetic Layereilleen. Näistä siis jatkamme seuraavalla kerralla.

Linkki:

Open Street Map: http://www.openstreetmap.org/#map=5/51.500/-0.100

 

Kurssikerta 3 ”Dataa tietokantoihin” ja Afrikan timanttikaivosten, öljynporausalueiden ja konfliktien välisiä pohdintoja

Kolmannella kurssikerralla olikin jo reippaasti enemmän työskentelyä ja pohdittavaa kuin aiemmilla kerroilla. Harjoittelimme Afrikan kartalla useammasta tiedostosta tietojen hakemista ja niiden yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi erilaisten kyselyiden avulla. Haimme tietoja timanttikaivosten sijainnista, öljylähteistä sekä konflikteista Afrikassa. Näiden tietojen pohjalta saimme yhdistettyä yhden kartan, josta kaikki nämä tiedot on helppo havaita ja miettiä kausaliteettisia asioita.

Afrikka_timantit, yms

Kuva 3. Afrikan timanttiesiintymät, öljylähteet sekä konfliktit -harjoituskartan yksi työvaihe näytti tällaiselta.

Harjoittelussa piti myös kokeilla ryhmitellä tietoja jonkin molemmissa tiedostoissa esiintyvän asian, esim. ”Egypti” -nimen avulla. Koska uuteen yhdistelmätiedostoon haluttiin uusia tietoja lisätä, opeteltiin mm. uusien sarakkeiden lisääminen valmiiseen, pohjana käytettävään tiedostoon Table Maintenance:n Table Structure -valikoiden kautta. Koska eri ohjelmissa on joskus hyvinkin erikoisia ominaisuuksia, oli tässä MapInfossakin. MapInfon käytössä ohjelma sulkee automaattisesti tiettyjen vaiheiden jälkeen ohjelman osia, joten tämä vain pitää muistaa ja avata uudelleen uusi muodostunut osa, esim. Table List -kohdasta raahamalla.

Kun kartta oli valmis, meidän tuli hieman pohtia, mitä kyseisestä kartasta voisi päätellä, onko kolmella eri asialla, timanttikaivoksilla, öljylähteillä ja konflikteilla jonkinlaisia korrelaatioita keskenään, jne. Kun ottaa huomioon myös aikajanan, tietojen avulla voi myös miettiä, onko asioilla esim. välitön syy/seuraus -yhteys, onko niillä viiveellä tapahtuvia yhteyksiä vai kenties ei lainkaan mitään korrelaatioita. Usein esim. rajajoet ja jokilaaksojen käyttöoikeudet ovat asioita, jotka saavat aikaan konflikteja, samoin eri luonnonvarojen olemassaolo ja niiden käyttöoikeudet. Köyhemmillä ei välttämättä ole tieto/taitoa tai tarvittavia resursseja hyödyntää luonnonvaroja ja rikkaammat saattavat ottaa oikeuksia muilta kysymättä tai alistamalla heikoimpia. Myös hyödyntämisen ja jatkojalostuksen kehittymisaste voi olla hyvinkin erilainen riippuen mm. varallisuudesta. Vesialueet ovat monella tavalla tärkeitä, jokapäiväisessä elämässä ihmiset (ja esim. kotieläimet ja karja) tarvitsevat puhdasta vettä, kaupankäynnissä vesitiet ovat tärkkeitä, energian tuottamisessa, jne. Vesipadoilla voidaan jopa tehdä kiusaa naapureille ja estää heidän vedenkäyttönsä, tästä usein aiheutuu konflikteja. Kuitenkin ihmisoikeuksien mukaan jokaisella tulee olla oikeus puhtaaseen jokaipäiväiseen veteen. Omat haasteensa ovat myös maanpinnan alapuolella virtaavat / sijaitsevat varainnot, kenelle ne kuuluvat ja miten niiden kanssa tulisi toimia, esim. öljylähteet ja pohjavesialueet.

taistelut-2

Kuva 4. Kurssin tehtävässä annettu valmis kartta Afrikan timanttikaivoksista, öljynporausalueista sekä taistelu- ja konfliktipaikoista.

Kuten kuvassa 4 voi havaita, öljynporausalueet sijaitsevat lähinnä pohjois-Afrikassa, kuivilla aavikkoalueilla, joilla ei näyttäisi olevan juurikaan taisteluita, jonkin verran konfliktien vaikutusalueet saattavat ulottua näille öljyalueille. Eli näillä kahdella ei näyttäisi oleva juurikaan positiivista korrelaatiota.

Timanttikaivokset sijaitsevat kuvan 4 mukaan suurelta osin etelä- ja keski-Afrikassa, lähinnä savanneilla ja trooppisilla sademetsäalueilla, konfliktialueiden siäsällä, muttei välttämättä taisteluailueilla. Mielenkiintoista olisi tutkia näiden syntyvuosilukuja, unohtamatta historiaa veritimanteista, joilla on mm. rahoitettu taisteluita.

Suurimmalti osin taistelualueita kuvassa 4 näkyy keski-Afrikan alueilla, joiden konfliktialueet ovat laajempia, lähes koko Afrikan alueella, myös merialueilla. Internetin käyttäjien määristä voisi miettiä, lisääkö internet esim. Luonnonvarojen kaupankäyntiä, taisteluiden määrää (esim. aseiden kauppaa) ja onko internetaika lisännyt vai vähentänyt taisteluita, jne.

Mielenkiintoista olisi myös nähdä, ketkä missäkin sotivat keskenään, paikalliset, ulkomaalaiset, eri uskontoihin tai heimoihin kuuluvat, jne. Eli miettiä myös kulttuurimaantieteellisesti ja historiallisesti asiaa.

Afrikka -harjoittelun jälkeen teimme koropleettikartan Suomen vesistöjen tulvaindekseistä (keskiylivirtaama/keskivirtaama eli (MHQ/MNQ) sekä järvisyydestä (järvisyys-%) virtaustietojen avulla.

Kurssikerta3_palautus

Kuva 5. Suomen tulvaindeksit ja järvisyys-%.

Haasteena oli ison tietomäärän tietojen siirtymisen varmistaminen, että kaikki tiedot siirtyvät ja vielä oikein, oikeille paikoille ja ettei mitään jää puuttumaan. Yksi pieni virhe voi saada aikaan hyvinkin suuren vaikutuksen ja vääristymän lopputulokseen. Itse kokeilin erilaisia luokitteluperusteita, jotka antoivat hyvinkin erinäköisiä karttoja, joten päädyin lopulta luonnolliseen luokitteluun. Siltikin oli vielä haasteena saada samalle koropleettikartalle riittävän selkeästi näkymään järvisyys-% pylväsdiagrammeina. Värien kokeilulla sain suhteellisen miellyttävän ja selkeähkön lopputuloksen.

Tässä valuma-aluekartassa huomaa, että valuma-alueet eivät noudata millään tavalla valtioiden rajoja, joten yhteistyö ja sopu naapurivaltioiden kanssa lienee tärkeää, ettei tulisi konflikteja, kuten Afrikka -harjoituksessamme eri luonnonvarojen kanssa oli havaittavissa.

Suuret kiitokseni haluan esittää kurssitoverille Henrik Murdochille, jonka blogissa olevien ohjeiden mukaan sain kaikki aiemmin lataamani kuvat muutettua pienoiskuviksi, jolloin niiden selkeys parani. Näin sitä siis yhdessä tekemällä oppii paremmin.

Linkki:

Henrik Murdoch:n blogi: https://blogs.helsinki.fi/murdoch/ (Luettu 7.2.2016)

Artikkeli 1 & Kurssikerta 2, Kartografisia esitystapoja

Tällä kertaa harjoittelimme teemakarttojen tekemistä graduated-, pylväs- ja ympyrädiagrammeilla, 3D-muotoisena sekä Grid- ja prismaattisina karttoina. Grid oli mielestäni erittäin miellyttävän näköinen kartta, sillä sen interpoloimalla saatu jatkuva liukuvärjäys tekee kartasta erittäin hienon ja valmiin oloisen kaikilla tavoin. Erilaisten muokkausvalintojen avulla saimme muutettua teemakarttaa luettavammaksi ja selkeämmäksi, sillä aina perusasetukset eivät ole niitä parhaita asetuksia. Teimme myös blogia varten omavalintaisen teemakartan, joissa piti olla kaksi teemakarttaa päällekkäin, esim. toinen koropleetti- ja toinen pylväsdiagrammi. Itse valitsin alueeksi Ahvenanmaan maakunnan ja siellä teemoiksi suomen- ja ruotsinkielisyyden %-määrän sekä väestömäärän.

Kurssikerta2

Kuva 2. Ahvenanmaan suomen- ja ruotsinkielisyys sekä väestömäärät alueella.

Ympyrädiagrammeja tehdessä huomasimme, että koko ympärän kooksi tulikin 110%, joten ottamalla pois rasti graduated -kohdasta, saatiin kokonaismääräksi 100%. Ympyrädiagrammeja voi tehdä suhteellisista luvuista, jolloin ympyrät ovat samankokoisia, absoluuttisia lukuja käytettäessä ympyräkoot muokkaantuvat lukujen mukaan ja ovat näin havainnollisempia.

Pistekarttoja tehdessä pisteet sijoittuvat alueelle melko mielivaltaisesti eli pisteet eivät ole paikkatarkkoja, mutta sijoittuvat sillä tavalla loogisesti, että jos valitaan useampi muuttuja eri värisillä pisteillä, pisteet alueelle eivät sijoitu päällekkäin.

Prismaattisen kartan käyttötarkoitus jäi mielestäni hieman epäselväksi, missä se olisi hyvä valinta. Kartalla se on kyllä visuaalinen, mutta melko epäselvä tulkita kvantitatiivisesti. 3D-kartasta tuli komea ja hassu, mutta senkin käyttötarkoitus jäi hieman mietityttämään, ehkäpä kaupunkien väestömääriä voisi merkitä kartalle näin?

Kun valitsee värejä esitettäville asioille, kannattaa miettiä, mitä ennakko-oletuksia ihmisillä on. Jos ajatellaan miehiä ja naisia, ei ehkä kannata valita miesten väriksi punaista ja naisten sinistä, sillä näillä valinnoilla voidaan saada kartan tulkitsija johdatettua joko tahallaan tai tahattomasti harhaan. (Kartografisen viestinnän ongelmallinen olemus.)

Itse olen tyytyväinen karttani värimaailmaan ja pylväsdiagrammien kokoihin ja sijoitteluun. Yhtä pylväsparia jouduin hieman siirtämään editoinnin avulla (joka yleensä ei ole suotavaa). Näin voi tehdä, jos siirrettäviä objekteja on vain yksi tai muutama.

Saimme myös toisen tehtävän, lukea artikkelin ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship”. Tästä artikkelista piti kirjoittaa reaktiopaperi ja pohtia muutamia asioita.

Reaktiopaperi

Päällekkäisillä koropleettikartoilla voidaan kuvata maantieteellisesti esim. Kahden asian suhdetta toisiinsa. Muuttujia ei kannata olla liian montaa, jotta niiden vaihettuminen ei olisi liian hankala tulkita. Maksimina pidetään yleisesti 3×3 eli yhteensä 9 erilaista variaatiota. Väreillä ja värisävyillä on suuri merkitys tässä, joten niiden valinnassa täytyy olla todella tarkkana. Väärin valitut värit tekevät tulkinnasta vaikeaa ja hyvin nopeasti lukijalta voi mennä mielenkiinto karttaa kohtaan. Havainnollisuus ja luettavuus kartoissa on merkityksellisempää kuin se, että onko kartta yksi- vai kaksimuuttujinen kartta. Näin artikkelissa todettiin, kun oli testattu Varsovalaisia maantieteen ensimmäisen vuoden oppilaita, joilla ei vielä ollut suurta tieto/taitoa kartoista.

Päällekkäiset koropleettikartat tuovat monipuolisuutta ja taiteellisuutta karttaan sekä herättävät parhaimmillaan lukijansa mielenkiinnon, vaikkei aihe muuten olisikaan välttämättä kovin tuttu tai kiinnostava alkujaan. Tällaisella tavalla voisi mielestäni kuvata esim. eri kasvillisuusvyöhykkeiden vaihettumista eri ilmastoalueilla.

Lukijaltaan tällaiset kartat vaativat värinäköä, hahmottamiskykyä sekä mielenkiinnon heräämistä karttaan. Kartantekijällä on suuri vastuu siitä, miten ja mitä hän haluaa lukijalleen kertoa. Vaikka käytettävät tiedot olisivat absoluuttisia faktoja, kartantekijä voi niitä tarvittaessa muokata sopivissa määrin, jotta havainnolisuus ja luettavuus paranee. Näin tekijä voi ohjailla kartallaan tietoja mielensä mukaan, mutta muistaen kuitenkin, että oikeellisuus säilyy mahdollisimman hyvänä.

Artikkelin lähde: 

Leonowicz A. (2006).  Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. GEOGRAFIJA. 2006. T. 42. Nr. 1. P. 33–37

Muut lähteet:

Kinnunen, Ismo; Halme, Timo; Vaattovaara, Mari (1997). Kartografisen viestinnän ongelmallinen olemus. Terra 109:2, 77-85

PAK-2016 ensimmäinen kurssikerta

Ennen kurssin alkua saimme kurssin vetäjältä, Arttu Paarlahdelta ennakkotehtävän luoda oma julkinen muunneltu verkkopäiväkirja eli blogi, Helsingin yliopiston (HY) sivuille. Minulle tämä oli täysin uusi tietoympäristö, joten tehtävän anto tuntui aluksi haasteelliselta. Olin kyllä kuullut HY:n blogeista, mutten ollut itse luonut tai lukenut sellaista. Pienen ohjeisiin tutustumisen jälkeen homma alkoi sujumaan. Tarkoituksena on kurssin aikana työstää blogia lisäämällä juttuja ja kuvia, muokkaamalla niitä sekä pitämällä blogien avulla yhteyttä muihin kurssitovereihin. Kun luemme ristiin kurssitovereidemme blogeja, tarkoituksenamme on myös kommentoida ja käyttää muiden tekstejä yhtenä oppimiskeinona ja myös lisätä niitä viitteiksi omiin blogeihimme.

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme rasteri- ja vektorimuotoisiin paikkatietoihin sekä vertailimme niiden ominaisuuksia ja etuja. Aloitimme myös MapInfon perusteiden opiskelun ja teimme valmiin tietokannan avulla harjoitustyönä teemakartan, jossa tutkittiin spatiaalisesti Suomea kuntatasolla, kohteena 0-14 -vuotiaiden määrä.

Harjoitustyön jälkeen saimme varsinaiseksi tehtäväksemme tehdä vastaavanlaisen teemakartan saman tietokannan avulla, Jokainen sai itse valita aiheensa, mistä palautettavan teemakarttansa tuotti. Itse valitsin aiheekseni väestömäärät eri kunnissa. Karttaan lisättiin legenda, mittasuhde ja pohjoisnuoli.

PAK_2016 Kurssikerta 1 palautus

Kuva 1. Suomen väestömäärät kunnittain 2015.

Tekemäni väestöteemakartan avulla pystyin havaitsemaan, että asutus usein rakentuu valtateiden varsille / valtatiet rakennetaan sinne, missä asutusta ja näin myös teiden tarvetta on. Tätä teemakarttaa katsomalla huomaa, että väestömäärät (kuten siis myös valtatiet) kulkevat Helsingistä pohjoiseen päin sekä muun muassa Turkuun, Tampereen kautta Vaasaan ja Kuopioon päin. Harvempaa asutusta kartan mukaan näyttäisi olevan pohjoisessa, koillisen suunnalla sekä Tampereen ja Oulun välisellä alueella.

Kartasta voi myös havaita, että Suomen kuntakoot eroavat suuresti. Hyvinkin pienellä alueella (esim. Turku) voi olla hyvinkin suuri väestömäärä ja vastaavasti suurella alueella (esim. Enontekiö Käsivarren Lapissa tai Savukoski Suomen koilliosassa) voi olla hyvinkin pieni väestömäärä. Jos mietitään, missä Suomen kaupungeissa on esim. yliopistoja, niin nämä kaupungit on helppo erottaa myös väkiluvun perusteella kartalta, esim. Helsinki, Turku ja Oulu.

Tämä teemakartta on melko pienikokoinen alueeseensa nähden, joten sitä on melko vaikea kovin tarkasti kunnittain tutkia. Jos karttaan olisi lisätty suurimpien ja/tai mielenkiintoisimpien kaupunkien ja kuntien nimet, olisi karttaa myös spatiaalisesti helpompi tulkita, etenkin, jollei muista Suomen kaupunkien sijaintia.

Mielestäni onnistuin värimaailman suhteen, värit ovat sopusointuisia ja harmonisia sekä selkeästi toisistaan erotettavissa. Ensimmäinen kurssikerta oli mielestäni mielenkiintoinen ja mukava. Työskentely sujui hyvin, eikä minulla ollut suurempia vaikeuksia suoritua tehtävistä. Opin mielestäni hyvin paljon uusia asioita, joten kurssikertan onnistui hyvin ja oli hyödyllinen uusine asioineen. Ainoa, mihin en ollut tyytyväinen, oli tähän blogiin lisäämäni kartan resoluutio. Lopputulos näyttää mielestäni liian epäselvältä (vaikka on png -muotoinen) ja sitä on huomattavasti vaikeampi tulkita kuin suoraan koneelle tallentamastani tiedostosta. Tähän voisin mielelläni saada kurssitovereilta apuja, miten saisin kartan näyttämään selkeämmältä?

Linkki:

Helsnigin Yliopiston blogien luomiseen linkki: blogs.helsinki.fi/wp-admin/