“After Life” –komedia suremisen vaikeudesta

 

Läheisen menettäneet kokevat usein etääntyvänsä arkielämästä. Elämä ympärillä jatkuu, mutta sitä katselee kuin ulkopuolelta ja tavanomaiset asiat menettävät merkitystään.  Ricky Gervaisin kuusiosainen minisarja After Life (Netflix, 2019) ponnistaa näistä tunteista. Sarjassa paikallislehden toimittaja Tony ei pääse ylitse vaimonsa kuolemasta ja kokee, ettei millään ole mitään väliä. Hän alkaa rangaista maailmaa ja itseään tylyydellä, suorasukaisuudella ja varomattomuudella.  Varasuunnitelmana toimii itsemurha, mikä antaa miehelle vapautta toimia sosiaalisesti paheksutuilla tavoilla.

After Life on musta komedia. Sen humoristinen tapa lähestyä kuolemista ja suremista on vähemmistössä kuoleman mediaesityksissä. Tyylilaji on haastava, joskin itse dialogissa ja tapahtumissa huumoria kehitetään pitkälti ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, ei kuolemiselle itsessään nauramisesta. Sarja ottaa kuoleman samaan aikaan vakavasti ja kevyesti.

 

Sarja on myös itsetietoinen käyttämästään huumorista. Yhdessä jaksossa päähenkilöt vierailevat stand up-keikalla, jossa koomikko vitsailee itsemurhasta ja kysyy sitten Tonylta, miksi tämä murjottaa yleisössä. Tony kertoo vaimonsa kuolleen ja harkitsevansa itsemurhaa lähes päivittäin. Ihmisten nauru loppuu lyhyeen ja illan tunnelma muuttuu päinvastaiseksi.

Sarja ei kuitenkaan paheksu kuolemisesta vitsailua, vaan päinvastoin. Tonyn reaktiota voisi pitää oikeutettuna – hän kyseenalaistaa, onko soveliasta vitsailla aiheella, joka voi olla hyvin herkkä jollekulle yleisössä. Sarjan vastaus on kuitenkin, että kyllä sopii, ja oikeastaan pitääkin. Tonyn ystävä ripittää häntä automatkalla kotiin, että miksi hän halusi tahdoin pilata illan tunnelman, miksi hän yrittää väkisin saada muut ihmiset tuntemaan olonsa yhtä huonoksi kuin hän itse tuntee.

Ylipäänsä Tonyn tuntemat ihmiset sekä ymmärtävät häntä ja ovat valmiita kestämään erilaisia tunnepurkauksia. Samaan aikaan he kuitenkin ohjaavat Tonya takaisin hyvän ihmisen rooliin, kuten antamalla palautetta komediakeikan käytöksestä. He eivät anna Tonyn jämähtää mielensä pahoittajan rooliin, vaan yrittävät saada tämän näkemään, että tällä on edelleen elämässään ihmisiä, jotka tarvitsevat häntä ja joiden elämän osana hänenkin elämänsä jatkuu.

Sarja onnistuu komedian keinoin käsittelemään monia suremiseen liittyviä tunteita – etääntymistä, surun ja vihan tunteiden yhteen kietoutumista, maailmalle ja elämälle katkeroitumista. Käsittelemällä näitä tunteita mustan komedian keinoin, nauraminen purkaa negatiivisia tunteita tehokkaasti. Sarja myös tarjoaa teitä suremisesta ulos. Se antaa luvan muistella ja surra, mutta kehottaa myös pitämään kiinni elämästä. Se antaa luvan tuntea erilaisia tunteita ja kehottaa tukeutumaan ystäviin ja läheisiin tässä elämäntilanteessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *