Kurssikerta 4: Ruudukon lumo

Neljännellä kurssikerralla oli tullut aika perehtyä ruutu- ja rasterikarttojen saloihin. Yhdessä lisäsimme ruudut pääkaupunkiseudun karttaan ja lisäsimme tietokantaamme väestötietoja kartoitettaviksi. Näiden pohjalta loimme omat karttanäkemyksemme. Valitsin omaksi aiheekseni alle kouluikäisten (eli alle 7 vuotiaiden) määrän pääkaupunkiseudulla.

Luomaani karttaa (kuva 1) varten loin ruudukon, jonka jokaiseen ruutuun summasin tuon ruudun sisällä asuvien alle kouluikäisten määrän. Lasten määrä oli absoluuttinen, ei suhteutettuna alueen kokonaisväestöön.  Käytin aineiston luokitteluun luonnollista luokittelua, joka auttoi korostamaan suurimman lapsiluvun alueita. Värivalinnoillani pyrin yhtälailla korostamaan suuren lapsimäärän alueita, enkä niinkään alueellisten erojen vähittäistä muuttumista. Omaa silmääni miellytti jättää ruudukko kartalle näkyviin, joten tein sen.

Pk_seutu_alle_kouluikäisiä

Kuva 1. Alle kouluikäisten lasten sijoittuminen kartalla pääkaupunkiseudulla.

Karttaa tarkasteltaessa suurimmat alle kouluikäisten keskittymät näyttäisivät sijaitsevan lounaisessa kantakaupungissa, Helsingin Rastilassa, Lauttasaaressa, Meilahdessa ja Munkkiniemessä, Espoon Haukilahdessa, Espoonlahdessa, Espoon Keskuksessa sekä Vantaan Martinaaksossa ja Aviapoliksen alueella. Runsaasti alle kouluikäisiä on sijoittunut myös lahden väylän varrelle.

Kartalta on nähtävissä, että suurimmat alle kouluikäisten keskittymät sijoittuvat sinne, missä ihmisiä on joka tapauksessa eniten. Kantakaupungin lapsimäärän runsaus selittynee lähinnä yleisellä väestönrunsaudella tällä alueella. Samaan ilmiöön törmäsi Aalto (2014) blogissaan tarkastellessaan yli 60-vuotiaiden sijoittumista pääkaupunkiseudulla ja Hintsanen (2014) tutkiessaan ruotsinkielisten levittyneisyyttä samalla alueella.  Alueellista vaihtelua olisi saanut paremmin esiin luomalla suhteellisen kartan, jossa lapsimäärä olisi suhteutettu alueen kokonaisväestöön. Absoluuttisilla arvoilla ei voida aivan yhtä hyvin erottaa mitkä väestöryhmät ovat runsaimpia milläkin alueella. Pikemminkin nähdään väestön absoluuttisen määrän vaikutus kuhunkin väestöryhmään.

Mutta eivät absoluuttiset määrät aivan hyödyttömiä ole. Verratessani omaa karttani ja Aallon (2014) karttaa yli 60-vuotiaista, on jotakin alueellisia eroavaisuuksia havaittavissa. Muun muassa Espoossa eläkeläiset näyttäisivät parveilevan Tapiolan tienoilla, kun taas lapset ovat keskittyneet etelämmäs Westendiin ja Haukilahteen. Myös Kauniaisessa lapsia on huomattavasti vähemmän kuin alle 60-vuotiata. Arvaukseni on, että lapsiperheet hakeutuvat sinne, missä asuntojen neliöhinta on kohtuullinen ja ympäristö turvallinen ja lapsiystävällinen. Espoon erot voisivat kummuta esimerkiksi näistä tekijöistä. Saattaa olla, että Haukilahden alue mielletään lapsiystävällisemmäksi kuin Tapiola. Lisäksi koulujen ja päiväkotien sijoittuminen saattaa suuresti vaikuttaa alueen lapsiperheiden ja alle kouluikäisten lasten määrään.

Ruudukon jälkeen siirryimme rasterikarttaan. Siirsimme ja kiinnitimme koordinaatteihin karttalehden UL414 (2011) MapInfo-ohjelmassa. Tämän jälkeen leikimme tovin cosmetic layerilla. Leikin lomassa opittujen taitojemme avulla piirsimme Pornaisten keskustan tiet ja merkitsimme asuinrakennukset kartalle. Tämä kartta toimisi seuraavan kerran karttapohjana. Ja seuraava kerta itsessään tulee kuulemma olevaan aivan hirvittävä ja aivot solmuun vääntävä. Sitä odottaen.

LÄHTEET

 

Aalto, Minni (2014). Kurssikerta 4: Rasterikarttoja MapInfolla. <https://blogs.helsinki.fi/mmaalto/> Luettu 6.2.2014

Hintsanen, Laura (2014). Kurssikerta 4: Rasterikarttoja. <https://blogs.helsinki.fi/lhintsan/> Luettu 6.2.2014

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *