Kurssikerta 5: Aivosolmua ja itsenäistä toimintaa

Edellisellä kerralla meitä oli pyydetty valmistautumaan nukkumalla hyvin ja varautumalla aivojen ylikuumenemiseen viidennellä kurssikerralla. Uutena asiana opeteltiin vain melko suoraviivainen bufferin luominen kartalle ja sen käyttö. Tämän jälkeen olimme omillamme. Toki hätähuutoihin vastattiin yhä, vaikka niitä kajahti ilmoille vähemmän kuin olin kuvitellut.

Puskurivyöhykkeiden tekeminen oli yksinkertaista, mutta niiden rajaaman aineiston jatkokäsittely tuotti itsenäistehtävissä jonkin verran päänvaivaa. Jonkin alueen tai pisteen puskuroinnilla voidaan arvioida muiden kohteiden etäisyyttä tai mahdollista kuulumista puskuroitavan kohteen vaikutuspiiriin. Itsenäistehtävän yhteydessä opimme, että puskurin avulla on myös mahdollista jakaa aineisto haluamiinsa alueellisiin osiin. Näistä osista oli mahdollista luoda kokonaan uusi tietokanta ja tarkastella vain osaa kaikista havainnoista. Järvisalo (2014) toteaakin blogissaan, että bufferointityökalu soveltuu erinomaisesti muun muassa kaupunkisuunnitteluun, logistiikan suunnitteluun ja miksei luonnonsuojelualueidenkin rajaamiseen.

Kokosin saamani tulokset taulukkoon (taulukko 1). Aluksi itsenäistehtävien teko hieman kangerteli, mutta etsimällä valikoista sitä oikeaa toimintoa, alkoivat asiat pikkuhilaa muistua mieleen. Loppupäässä tehtävät sujuivat jo nopeammin ja vaivattomammin. Loppupään tehtäviä ei tarvinnut tehdä montaakaan kertaa niiden oikein saamiseksi. Ensimmäisissä tehtävissä tulkitsimme aineistoamme hieman eri tavalla kuin oli tarkoitettu ja siitä syystä tarkastelimme asukkaiden määrän sijasta asuntojen määrää. Huomasimme erheemme kuitenkin vasta tehtävien loppupuolella, jolloin aikaisemmasta aineistosta oli jo hankkiuduttu eroon. Päädyimme siis vastaamaan kysymykseen eri suureessa kuin oli tarkoitus. Valinnaisista tehtävistä päädyimme tarkastelemaan uima-altaiden sineä. Totesimme alkusi saamamme yli sadan miljoonan uima-altaan lukumäärän melko mahdottomaksi ja rajattuamme aineistosta sopimattomat havainnot ulos, saimmekin tulokseksi hieman inhimillisemmän luvun. Kartan teko sujui kuin vettä vain kaiken tietokanta pyörittelyn jälkeen.

Malmin lentokenttä 2 km säde 4659 asuntoa
Malmin lentokenttä 1 km säde 752 asuntoa
Helsinki-Vantaa 2 km säde 2166 asuntoa
Helsinki-Vantaa 65 dB 44 asuntoa (2 %)
Helsinki-Vantaa 55 dB 1969 asuntoa
Helsinki-Vantaa 60 dB 1701 asuntoa
Juna-asema 500m säde 85069 asukasta
Juna-asema 500m säde (%) 7,3 % asukkaista
Juna-asema 500m säde: työikäisiä 71% asukkaista
Taajamissa asuvat 86 % asukkaista
Koululaiset taajamien ulkopuolella 7536 koululaista
Koululaiset taajamien ulkopuolella (%) 15 % koululaisista
Ulkomaalaisten osuus alueella yli 10 % 20 asuinalueella
Ulkomaalaisten osuus alueella yli 20 % 6 asuinalueella
Ulkomaalaisten osuus alueella yli 30 % 4 asuinalueella
Pää-kaupunkiseudun uima-altaat 856 uima-allasta
Asukkaita taloissa, joissa uima-allas 12748 asukasta
Uima-allas ja omakotitalo 343 taloa
Uima-allas ja rivitalo 464 taloa
Uima-allas ja kerrostalo 1302 taloa
Talot, joissa useita uima-altaita 17 kpl
Eniten uima-altaita Länsi-Pakila

Taulukko 1. Tehtävistä saatuja tuloksia. Huomaa lentoasema-tehtävissä, että tulkintavirheen vuoksi aineistosta on laskettu asuntojen, eikä asukkaiden määrät.

Itsenäistehtävät sujuivat paremmin kuin olin odottanut. Huomaamattani olin oppinut melko paljon MapInfon käytöstä. Lisäksi olin selvästi myös ymmärtänyt tekemäni, sillä ilman kuvallista ohjetta kykenin päättelemään kuinka aineistoa tulisi käsitellä. MapInfon keskeisimmiksi työkaluiksi koen taulukon ja tietokantojen muokkaamiseen liittyvät toiminnot ja teemakarttojen luonnin. Tietokantoja tarkasteltaessa on vaivauduttava ajattelemaan hyvin selkeästi, mitä aineistosta halutaan selvittää. Jos tehtävänanto ja kysymys ovat kirkkaina mielessäni, onnistun yleensä löytämään siihen vastauksen. Mutta joskus en osaa hajottaa ongelmaa komponentteihinsa. Silloin en tiedä kuinka edetä ja miten saada kaivettua haluamani tieto datan syövereistä.  SQL select-työkalun käyttö ja sen käytännöllisyys ovat kirkastuneet minulle vähitellen kurssin aikana. Uusien sarakkeiden luominen ja niiden päivittäminenkin sujuu. Vaikeaksi koen asioiden tekemisen helposti. Moneenkin toimintoon olisi varmasti oikoteitä ja kikkoja, mutta kun en niitä muista, tyydyn useimmiten kiertämään pisintä mahdollista reittiä maaliin. Etenen usein myös yrityksen ja erehdyksen kautta.

Uima-altaat

Kuva 1. Uima-altaiden lukumäärä asunnoittain pääkaupunkiseudulla.

Loimme teemakartan (kuva 1) uima-altaiden sijainnista alueittain pääkaupunkiseudulla. Kartta oli nopeasti kasaan hutaistu ja pienimmät palkit (osoittaen usein arvoa nolla) jäivät silmää häiritseviksi viivoiksi kartalle. Eniten uima-altaita näyttäisi olevan Helsingin alueella. Helsingin alueella Länsi-Pakila vei voiton lukumäärällisesti. Karttaan olisi voinut lisätä alueiden nimet luettavuuden parantamiseksi ja tulkinnan helpottamiseksi.

Teemakarttojen luonnissa en sen sijaan koe enää suuriakaan haasteita. Kartat vaativat toki visuaalista silmää, joka ei itselläni ole liiaksi ja vaivannäköä, johon malttini ei aina riitä. Kun valikoista onnistuu löytämään Create thematic map -toiminnon sujuu teemakartan luonti kuin tanssi. Ohjelma ohjaa askelittain eteenpäin ja aina on mahdollista palata takaisin muuttamaan asetuksia. Teemakarttojen luonti onkin kiitollista niiden muokattavuuden puolesta. Tietokantoihin tehdyt muutokset sen sijaan ovat lopullisia, ja joskus yritys-erehdys -toimintatapa ei ole suositeltava niitä käsiteltäessä.

MapInfon käyttöä rajoittavat muun muassa aineiston taulukointitapa. Kuten monet taulukkolaskenta- ja tilasto-ohjelmat, myös MapInfo voi hyödyntää laskuissaan vain numeerista tietoa. Muunlaista tietoa (esimerkiksi paikkojen nimiä) voidaan myös liittää kätevästi karttaesitykseen. Karttaesityksen suunnittelussa MapInfo on melko rajoittunut. Monimutkaisempien ja visuaalisesti kauniimpien karttojen luomiseksi on usein turvauduttava CorelDraw-ohjelmaan. Se ei tee MapInfosta huonoa, vaan pikemminkin osoittaa sen painopisteen sijoittuvan muualle kuin CorrelDrawn. Nämä kaksi ohjelmaa täydentävätkin toisiaan melko hyvin. Loppujen lopuksi MapInfo on aktivoinut laskupäätäni ja osoittautunut intuitiivisemmaksi kuin uskalsin toivoa.

LÄHTEET

Järvisalo, Henri (2014). KK5: Bufferointia ja menneiden aikojen muistelua <https://blogs.helsinki.fi/hpjarvis/> Luettu 13.2.2014

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *