Kurssikerta 7: Syrjäytymistä, bruttokansantuotetta ja jäähyväisiä

Viimeisen kurssikerran aamu valkeni puolipilvisenä. Olin etsinyt jo etukäteen valmiiksi dataa, josta tänään muokkaisin upean teemakarttani. Päätin välittömästi kohdentaa tarkasteluni Eurooppaan, olenhan itsekin eurooppalainen ja tulosten tulkinta lienee helpompaa, kun tiedän mantereen maista jotakin. Euroopan unionin tilastotietokannasta löytyi tietoa unionin jäsenmaiden bruttokansantuotteista (BKT asukasta kohden 2012) sekä ihmisten riskistä vajota köyhyyteen ja syrjäytyä (Syrjäytyminen ka köyhyys 2012). Molemmista muuttujista oli tietoa useilta vuosilta. Ensimmäisen muuttujan tiedot olivat vuosilta 2006-2011 ja toisen 2006-2012.

Kopioin datan Euroopan unionin tilastotietosivuilta (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/) Exceliin. Laskin sekä bruttokansantuotteesta että syrjäytymisestä keskiarvot tilastossa esiintyvien vuosien osalta. En onnistunut tuomaan karttaa internetlähteestä, joten päädyin käyttämään kurssimateriaaleista löytyvää maailmankarttaa ja valitsemaan siitä Euroopan kohteekseni. Hieman karttaa pyörittelemällä onnistuin saamaan Islanninkin mahtumaan kartalle. Lähdeaineistosta johtuen Euroopan Unionin jäsenmaiden nimet ovat kartalla Englanniksi. Katsoin tämän kuitenkin pienemmäksi pahaksi kuin nimien jättämisen kokonaan pois.

Päätin tarkastella luomallani kartalla bruttokansantuotteen sekä köyhyyden ja syrjäytymisen suhdetta. Päädyin kuvaamaan bruttokansantuotetta asukasta kohden vihreällä pylväällä. Köyhyys ja syrjäytymisvaarassa olevien prosentuaalista osuutta maittain halusin kuvata koropleettikartalla, jonka hälyttävän punainen värimaailma sopi tehtävään hyvin. Tältä yhdistelmäkartalta on mahdollista tarkastella melko helposti näiden kahden ilmiön suhteita.

köyhyysbruttokarttaKuva 1. Köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ja bruttokansantuote asukasta kohden maittain Euroopan unionin alueella. 

Kartalta (Kuva 1) on helposti nähtävissä, että alimman bruttokansantuotteen maat sijoittuvat itäiseen Eurooppaan. Näihin valtioihin lukeutuvat muun muassa Baltian maat, Puola, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria. Selvästi on havaittavissa, että alemman BKT:n maiden asukkaat ovat keskimäärin myös suuremmassa vaarassa vajota köyhyyteen tai syrjäytyä. Toisaalta alhaisen BKT:n maiden välillä esiintyy selvää vaihtelua köyhyys- ja syrjäytymisvaaran suhteen. Esimerkiksi suhteellisen matalan BKT:n Slovakia sijoittuu samaan riskiluokkaan huomattavasti rikkampien Saksan ja Ranskan kanssa.

Korkean BKT:n maat sijoittuvat riskiluokissa keskimäärin paremmin, mutta näiden valtioiden välillä on riskiluokituksissa selkeitä eroja. Benelux-maat, Brittein saaret, Pohjoismaat, Itävalta, Sveitsi, Ranska ja Saksa rajautuvat kaikki suuren BKT:n maiksi. Kuitenkin Ruotsi sijoittuu alhaisimpaan luokkaan riskiluokkia tarkasteltaessa ja Saksa keskimmäiseen. Köyhyyttä ja syrjäytymistä näyttäisivät selittävän muutkin tekijät kuin eri maiden asukaskohtainen varallisuus. BKT selittää kuitenkin jonkin verran riskiluokkiin jakautumisesta.

Bruttokansantuote asukasta kohden on sinänsä kiinnostava, että siihen voi verrata lähes mitä tahansa. Ruutu (2014) on asettanut luomallaan kartalla vertailuun BKT:n ja valtioiden kasvihuonepäästöt. Kaikista maista ei tietoa ola ollut saatavilla, mutta on kiinnostavaa huomata, kuinka syrjätyminen ja kasvihuonekaasu päästöt noudattavat lähes päinvastaista trendiä. Itävallassa ydinvoima on kielletty, Suomessa poltetaan runsaasti hiiltä ja Irlannissa käytetään paljon turvetta. Nämä kolme maata näyttänevät saaneen korkeimman päästöluokituksen Ruudun kartalla. Ydinvoiman mallimaa Ranska taas päästä ilmoille maapalloa lämmittäviä kaasuja huomattavasti vähemmän. Ruudun karttaa voisi miltei käyttää ydinvoimapropagandan osana.

Omaa karttaani sen sijaan ei voi helposti mainoskapanjoihin työllistää. Kartan perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä köyhyyden ja syrjäytymisen riskiä kasvattavista tekijöistä (BKT pois lukien). Tai niiden vähyyteen johtavista syistä. Arvauksia voi kuitenkin aina esittää. Pohjoismaiden erottuminen edukseen saattaa olla seurausta hyvinvointiyhteiskunnasta, joka ainakin jonkin aikaa oli toiminnassa niissä kaikissa. On kuitenkin vaikea sanoa, mistä ero Ruotsin ja Suomen välillä johtuu. Se on kuin yrittäisi selittää Suomen yllättävän korkeita itsemurhalukuja. Itsemurhien, köyhyyden ja syrjäytymisen taustalla voi olla samoja selittäviä tekijöitä, mutta niiden identifiointi onkin sitten toinen juttu. Sveitsi ja Tšekin tasavalta ovat myös luokitukseltaan pienimmän riskin maita. Osatakseni selittää tämän, olisi minun tunnettava kyseisiä maita hieman paremmin.

Kiinnostavana lisätietona omassa kartassani olisi voinut olla kunkin maan sosiaalipalveluihin investoima osuus valtion budjetissa. Tästä aiheesta olisi voinut luoda oman erillisen karttansa. Myös itsemurhatilastojen tai muita syrjäytymisen ja köyhyyden kanssa mahdollisesti korreloivia muuttujia olisi voinut tarkastella. Syrjäytymisen kaltaisten ilmiöiden takana piileviä syitä on kuitenkin vaikea jäljittää pelkän korrelaation ja kartografisen tarkastelun avulla. Esimerkiksi Brittein saarten melko kehnoa luokitusta voivat selittää luokkayhteiskuntaan perustuvat historia ja mahdollisesti suuret tuloerot. Valtion sosiaalinen, kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen kehitys vaikuttanevat kaikki omalta osaltaan asukkaiden riskiin syrjäytyä ja vajota köyhyysrajan alapuolelle.

LÄHTEET

Syrjätytyminen ja köyhyys (2012). <http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=1&language=en&pcode=tsdsc100> Luettu 27.2.2014

BKT asukasta kohden (2012). <http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=spr_exp_sum&lang=en> Luettu 27.2.2014

Ruutu, Katri (2014). <https://blogs.helsinki.fi/karuutu/> Luettu 28.2.2014

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *