Toinen kurssikerta

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssi etenee kovaa vauhtia. Joka kerralla syvennetään ja opetellaan uusi näkökulma tai ulottuvuus. Tieto kerääntyy kumulatiivisesti ja tällä kerralla haltuun otettiin kahden eri muuttujan esittäminen samassa karttaesityksessä.

Harjoituksen tehtävänanto antoi melko vapaat kädet ja päätin lähteä ylittämään aitaa vähintäänkin keskinkertaiselta korkeudelta. Tavoitteenani oli yhdistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankin eli tuttavallisemmin SOTKAnetin dataa MapInfosta jo löytyviin aineistoihin.

Edellisellä kurssikerralla tein teemakartan kansallisesta korkeakoulutuksen saaneista kunnittain. Yllätyin Lapin keskimäärin hyvästä korkean asteen tutkinnon suorittaneiden määrästä. Lähdin työstämään ajatusta ja looginen jatkumo koulutukselle on työllisyys. Työvaiheen ensimmäiseksi koropleettiteemakartaksi hioutui työttömyysaste. Alueeni rajasin tällä kertaa Pohjois-Suomen kuntiin, toiveenani parempi lopputulos.

Haastavin vaihe oli keksiä joku mahdollisesti työttömyyden kanssa korreloiva mutta samalla mielenkiintoinen tekijä. Lukuisten tuloksettomien kokeilujen ja SOTKAnetin ylitsepursuavan tarjonnan selailemisen jälkeen turvauduin alkoholiin. Löysin alkoholin myynnistä kertovan tilaston.  Taulukko kertoi alkoholijuomien myynnistä litroina puhdasta etanolia 18 vuotta täyttäneitä kohti. Arvelin litramäärien kasvavan työttömyyden rinnalla.

Tunnustan painineeni hyvän tovin SOTKAnetistä haetun datan siirtämisen kanssa. Lopulta kaikki aineistot alentuivat käskytettäväkseni ja pääsin hiomaan esitystä myös visuaalisesti. Muistan nähneeni työttömyysastetta kuvaavia teemakarttoja aikaisemmin väreinään punaisen sävyt. Päädyin samaan, sillä olihan kyseessä melko ikävä ilmiö ja Lapissa luvut olivat todella korkeita.

Huomionarvoista on se, että pienin arvo on 8.7%, joka on todella suuri minimiarvo kansallisella tasolla. Esimerkiksi Olli Rantanen havainnollistaa ensimmäisen kurssikerran teemakartassaan työttömyysasteen vaihtelua koko Suomen mittakaavalla ja pääkaupunkiseutu sekä Vaasan seutu edustavat vain 1.7-6.6% työttömyysasteella. Kirjoittaja mainitseekin tekstissään odottaneensa suurimpia prosentteja pohjoisissa kunnissa.

Työttömyysaste ja puhtaan alkoholin myynti 18 vuotta täyttäneitä kohti kunnittain Pohjois-Suomessa.
Kuva 2. Työttömyysaste ja puhtaan alkoholin myynti 18 vuotta täyttäneitä kohti kunnittain Pohjois-Suomessa.

Esitystä tarkastellessani huomasin heti muuttujien olevan toisistaan riippumattomia. Kunnissa, joissa työttömyysaste on jopa viidenneksen ei silti alkoholin myyntiä kuvaavat pisteet ole kovinkaan suuria. Ja toisaalta Utsjoella eli pohjoisimmassa kunnassa alkoholia myydään kirkkaasti eniten, vaikka työttömyysaste kyseisessä kunnassa on toiseksi alinta luokkaa.

Käänteisesti ajeteltuna työssä käyvillä voisi olla enemmän rahaa, jolla alkoholia ostaa. Kuitenkin alkoholin myynnin volyymi näyttäisi olevan sattumanvaraista ja kuntakohtaista.

Selvästi aiheen valinta olisi vaatinut pidempää harkintaa, sillä tästä esityksestä ei ole pääteltävissä juuri mitään. Toki teemakartta on kuvana kelvollinen mutta informaatioarvo on vähintäänkin kyseenalainen.

Huomattavasti onnistuneempi aiheen valinta Pohjois-Suomen työttömyysasteen kaveriksi oli selvästi työpaikkojen lukumäärä, kuten Julia Koskinen blogissaan osoittaa. Julian teemakartta on paitsi graafisesti hyvin toteutettu mutta myös muuttujiltaan järkevä.

Lähteet
Alkoholijuomien myynti, 100% alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet (2011). SOTKAnet, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Helsinki. 20.1.2015 <http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/vs3/112,113,114/3/3A/0/2459/>.

Rantanen, O. (2015). Kurssikerta 1. olliranta’s blog. 28.1.2015.
<https://blogs.helsinki.fi/ollranta/2015/01/27/kurssikerta-1/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *