Tag Archives: kahden muuttujan koropleettikartta

Kahden muuttujan koropleettikartta, artikkeli 1

Anna Leonowicz kirjoitti 2006 Geografija -sarjassa julkaistun artikkelin kahden muuttujan kuvaamisesta koropleettikartalla. Kirjoittaja johdattaa ensin perusteellisesti koropleettikartan pariin ja ongelmiin kahden muuttujan esittämiseen erillisillä koropleettikartoilla. Kirjoittajan mukaan ihmisen silmä johdattaa lukijaa väärin muun muassa tummuuden, monimutkaisuuden tai samankaltaisuuden takia. Loogisesti tarvitaan siis kahden muuttujan koropleettikartta.

Leonowicz perustelee erittäin ykistyiskohtaisesti, miksi luokkia voi olla maksimissaan yhdeksän ja miksi käyttää tiettyjä värejä. Luokkavälien selitys meni varsin tieteelliseksi ja allekirjoittaneelta myös osin ohi. Tajusin pointin mutta perustelut olivat turhan korkealeantoiset. Hypoteesinsa hän todisti ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille tehdyn kokeen avulla, jossa vertailtiin yhden ja kahden muuttujan koropleettikarttoja. Tulos oli selvä: muuttujien välistä riippuvuutta on helpompi tulkita kahden muuttujan koropleettikartasta ja yhden muuttujan kartasta taas oli helpommin nähtävissä alueellinen jakautuminen. Aiemmin huonoksi leimatun kahden muuttujan koropleettikarttaesityksen maine oli pelastettu.

Tutkimus oli toteutettu mielestäni hieman kyseenalaisesti. Aineisto koostui 128 ja kymmenen maantieteen opiskelijan ryhmistä. Vaikka artikkelissa painotetaan opiskelijoiden olleen ensimmäistä vuosikurssia, eikä opintoja aiheesta ollut takana niin itse näkisin otannan olevan puolueellinen. Pienempi kymmenen opiskelijan ryhmä on myös kovin pieni.

Kuitenkin kahden muuttujan esittäminen samalla kertaa on todella havainnollistavaa. Kartasta näkee riippuvuussuhteen tai sen puuttumisen vaivattomasti. Vaikeastikin ymmärrettäviä korrelaatioita on täten huomattavasti helpompi ymmärtää ja kuvata, sillä pelkkä teksti kahden muuttujan välisestä alueellisesta korrelaatiosta ei välttämättä avaudu helposti.

Yksi suurimmista eduista on esityksen legenda. Se on neliö, jossa on luokista riippuen 4 tai 9 ruutua, 16 oli todettu liian monimutkaiseksi. Akseleilla kuvataan muuttujia ja jokainen ruutu vastaa yhtä luokkaa. Muuttujia kuvataan väreillä, esimerkiksi x-akselin muuttujaa sinisellä ja y-akselin muuttujaa violetilla. Oikea puoli neliöstä on sininen, joka jakautuu puoliksi vaaleaan ja tummaan osuuteen vasemmalta lukien. Ylempi puolisko neliötä on vastaavasti violetti, jakautuen samaan tapaan kahtia. Näin muodostuu yksi valkoinen ruutu vasempaan alakulmaan ja kahdeksan eri sinisen ja violetin sävyä. Värien tummuus kertoo riippuvuuden kasvusta, eli oikean yläkulman murrettu tummin ruutu vastaa suurinta keskinäistä korrelaatiota.

Kieltämättä tekstiksi taivutettuna homma kuulostaa naurettavan monimutkaiselta mutta kuvasta asian tajuaa välittömästi. Toisaalta esityksen ymmärtäminen ja tulkinta vaatii yhtäältä lukijalta keskinkertaista ymmärtämistä kartografisista elementeistä ja kartanlukutaitoa ja toisaalta laatijalta hyvää harkintakykyä värien ja luokkajaon suhteen. Näistä, varsinkin jälkimmäisestä, syystä johtuen kahden muuttujan koropleettikarttoja harvemmin esimerkiksi Hesarin kartoissa näkyy.

Helppohan se toki on naureskella Hesarin kartografeille mutta vastaavan esityksen laatiminen onkin jo aivan oma lukunsa. MapInfolla saisi taistella useamman vuorokauden ainakin omalla taitotasolla, mikäli haluaisi läheskään yhtä näppäriä teemakarttoja, kuin Leonowicz artikkelissaan esittelee. Omat luomukseni kaatuisivat epäilemättä nimenomaan luokkien muodostamiseen eikä sopivien värien valintakaan menisi välttämättä ihan nappiin.

Juuso Korhonen tiivistää blogissaan kahden muuttujan koropleettikartan käytön erittäin hyvin. Hän esittää, että parhaiten muuttujien korrelaatiota kuvaa artikkelin mukainen yhdistelmäkartta. Lenowicz kuvaa alle 18-vuotiaiden ja maalla-asuvien osuuksia väestöstä. Kummankin alueellinen jakautuminen esitetään ensin omilla koropleettikartoillaan ja lopuksi ne yhdistetään kahden muuttujan koropleettikarttaan. Näin ilmiöitä voi tarkastella sekä erikseen, että yhdessä, eikä tulkinta ole vaikeaa.

Lähteet

Korhonen, J. (2015). Kurssikerta 2 ja kahden muuttujan koropleettikartat (artikkelianalyysi). Juuson paikkatietopuserrus. 3.2.2015
<https://blogs.helsinki.fi/juusokor/2015/02/02/kurssikerta-2-ja-kahden-muuttujan-koropleettikartat-artikkelianalyysi/>

Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42: 1, 33-37