Tag Archives: tulvariski

Kolmas kurssikerta

Kolmannen kurssikerran tavoitteena oli ottaa yliote MapInfon tietokannoista. Itseasiassa taulukoiden muokkaaminen ja yhdisteleminen oli viihdyttävää ja mielenkiintoista. Kaikki eteni mukavan loogisesti ja kerrankin sai työskennellä ongelmitta.

Sanna Kujalan sanoin, “Tällä kertaa oli tosi kiva väkertää karttaa.” Kuvaava on myös kyseisen blogimerkinnän otsikko “Kurssikerta 3: Hei tää on ihan kivaa”. Tällä nimenomaisella kurssikerralla tuli ensimmäistä kertaa mukavan lämmin vaikutelma MapInfosta ja siitä mitä sillä saakaan aikaan kun oikein keskittyy.

Tämän kerran teemakartta tuotettiin oikeastaan myöhempää käyttöä ja referenssiä varten. Katsotaan mitä esityksestä saadaan irti ilman tarkempaa tietämystä.

Kuva 3. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksien ja järvisyyden korrelaatio.
Kuva 3. Suomen valuma-alueiden tulvaindeksien ja järvisyyden korrelaatio.

Koropleettiteemakartta kuvaa Suomen valuma-alueiden tulvaindeksiä ja pylväät alueen järvisyyttä. Koska vesi = tulva, niin järviset alueet tulvaindeksissä korkealla? Päinvastoin, kaikilla valuma-alueilla, joissa järvisyys on korkea on tulvaindeksi alle 30 eli alinta luokkaa. Rannikkoalueilla, joissa järvisyys on pienintä, tulvaindeksi taas on korkein. Muuttujien välillä vallitsee siis negatiivinen korrelaatio. Toisaalta täydellistä korrelaatio ei ole, sillä sisämaan pienen järvisyyden alueilla myös tulvaindeksi on alhainen.

“Eli tulvan syy on vähäjärvisyys ja vähäjärvisyyden seuraus on tulva.” Olli Rantamäki blogissaan tulvan ja järvisyyden korrelaatiosta ja kausaliteetista.

Mikäli asialle omistaa edes muutaman aivosolun, kartta on tietysti hyvin looginen. Järvien veden korkeus on yleensä melko stabiili, joet taas tulvivat uomistaan herkästi. Lähes kaikki Suomeen satanut vesi laskee joko Pohjan- tai Suomenlahteen. Rannikoiden valuma-alueiden joissa virtaa käytännössä koko Suomen valunta. Vaikutus kumuloituu ja tulvaindeksi on tästäkin syystä ilmeisen korkea. Siksi sisämaan alueilla tulvaindeksi ei yksinkertaisesti pääse lähellekään rannikkoalueita.

Visuaalisesti joet olisivat olleet tärkeitä, sillä niillä on korostetun keskeinen rooli kyseisessä aiheessa. Päätin kuitenkin karsia kaiken mahdollisen häiritsevän pois taustalta, jotta varsinainen teemakartta erottuisi edukseen.

Korkean tulvaindeksin alueet ovat myös profiililtaan varsin alavia ja matalalla meren pinnasta.  Siihen liittyy vahvasti yhteinen historia meren pohjana mannerjään sulettua. Pohjanmaa on siis syystäkin kuuluisa kevättulvistaan.

Toisaalta huomionarvoinen seikka on valuma-alueiden koko. Tulvaindeksi on koko valuma-alueen keskiarvo ja kaikki korkean tulvaindeksin alueet ovat verraten pieniä. Luonnollisesti isompien alueiden keskiarvo on matalampi, pinta-alan tasoittaessa tilastoja.

Yllä listattuna muutamia mieleen juolahtaneita ideoita. Palataan asiaan syväluotaavan pohdinnan kera harjoitustyökurssilla.

Lähteet

Rantamäki, O. (2015). Kurssikerta 3 – Ohjelmaoppia ja yhteisvaihtelua. Olli Rantamäen PAK-blogi. 3.2.2015.
<https://blogs.helsinki.fi/ollirant/2015/02/02/kurssikerta-3-ohjelmaoppia-ja-yhteisvaihtelua/>

Kujala, S. (2015). Kurssikerta 3: Hei tää on ihan kivaa. Sannan PAK-blogi. 3.2.2015.
<https://blogs.helsinki.fi/kusaku/2015/02/03/ kurssikerta-3/>