Tag Archives: yliopisto

Ensimmäinen kurssikerta

Kurssin avauskerta oli varsin tiivis ja informatiivinen paketti. Paikkatieto tuli nyt käsitteenä viimeistään tutuksi ja MapInfossa sujuu teemakarttojen laadinta käden käänteessä. Nimenomaan karttojen luomisen näennäinen helppous yllätti allekirjoittaneen.

 Näennäisellä helppoudella tarkoitan sitä, että teknisesti teemakartta syntyy vaivattomasti muutamassa minuutissa. Vaikka kyseinen ominaisuus epäilemättä helpottaa monen ammattilaisen työtä, saa se pohtimaan mahdollista niin sanottua väärinkäyttöpotentiaalia. Käytännössä kuka tahansa MapInfon lisenssin omistava voi luoda ainakin visuaalisesti vakuuttavia karttaesityksiä kiinnittämättä huomiota esimerkiksi aineiston luokitteluun, mikä saattaa ohjata kartan tulkintaa – tahattomasti tai tahallisesti.

Omaksi aiheekseni valitsin laajasta valikoimasta väestön koulutusta kuvaavan aineiston kansallisella mittakaavalla. Pohjakarttana on vuoden 2011 kuntajaon mukainen koropleettikartta. Esitys havainnollistaa kolmannen asteen tutkinnon suorittaneiden osuuksia kuntien väestöistä. Nollahypoteesiksi asetin yliopistopaikkakuntien selkeän erottumisen ympäristöstään ja varsinkin Lapissa odotin suurta gradienttia kuntien koulutustasojen välillä. Suomen yliopistopaikkakuntia ovat Helsinki, Tampere, Turku, Vaasa, Jyväskylä, Lappeenranta, Joensuu, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi.

Kolmannen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus koko kunnan väestöstä
Kuva 1. Kolmannen asteen koulutuksen suorittaneiden osuus koko väestöstä.

Pyrin valitsemaan aineistoa kohtaan neutraalin väriteeman ja päädyin sinisen eri sävyihin. Vaikka sinisen sävyiset alueet nähdään kylminä, en usko sen ohjaavan lukijan tulkintaa, koska lämpötila on aihetta kohtaan neutraali. Aineiston puolestaan luokittelin luonnollisten luokkarajojen mukaan, sillä aineistosta oli havaittavissa havaintoryppäitä. Kokeilin toki myös muita luokittelumenetelmiä kuitenkin päätyen takaisin luonnollisiin luokkarajoihin, pienellä hienosäädöllä. Halusin korostaa korkeimman koulutuksen kuntia ja siksi korkein luokka on arvoiltaan selkeästi laajin.

Odotin mielenkiinnolla muiden ratkaisuja luokkarajoihin, mikäli joku olisi päätynyt saman ilmiön kuvaamiseen. Sara Todorovic kertoo ensimmäisessä blogimerkinnässään törmänneensä samoihin luokitteluongelmiin. Kirjoittaja kuitenkin päätyi huomattavasti allekirjoittanutta pienempään korkeimpaan luokkaan. Näin ollen vain pääkaupunkiseutu loisti koulutuksen tasollaan. Edellä mainitusta blogista löytyy myös Tilastokeskuksen määritelmä korkeasta koulutuksesta, mikä on oiva lisä.

Myös Hanna Malinen tutki samaa muuttujaa ja hänen karttaesityksensä yhdennäköisyys omani kanssa on hämmästyttävä. Luokkarajoissa on selvästi käytetty samanlaista järkeilyä. Kirjoittaja nosti tekstissään erittäin mielenkiintoisen seikan: “kaikista maankunnista löytyy korkeasti koulutettujen keskus. Suomessa tämä on pyritty valmistamaan aluepoliittisin toimin”.

Visuaalisesti koen karttaesityksen olevan miellyttävä. Toisaalta jälkikäteen tarkasteltuna toiselle värille olisi saattanut olla tarvetta, sillä luokkien erottaminen on paikoitellen aavistuksen epäselvää. Väripalettini valinta ainakin näin pieniresoluutioisessa kuvassa vaikeuttaa tulkintaa hieman.

Korkeakoulutettujen osuuden alueellinen vaihtelu on huimaa, minimiarvosta 9,6 prosentista yksinkertaiseen enemmistöön 56 prosenttiin. Oletetusti kaikki yliopistopaikkakunnat kuuluvat korkeimpaan luokkaan Lappeenrantaa lukuunottamatta, joka kuuluu toisiksi korkeimpaan luokkaan. Sen sijaan naapurikunta Taipalsaari ja muutaman kunnan päässä luoteeseen sijaitseva Mikkeli erottuvat edukseen.

Pääkaupunkiseutu kuuluu kehyskuntineen Hyvinkää mukaan lukien korkeimpaan luokkaan. Mielenkiintoisesti kaksi korkeinta luokkaa muodostavat lähes koko etelärannikon Haminasta aina Turun seudulle asti kestävän vyöhykkeen. Toisaalta samanlainen lähes katkeamaton vyöhyke muodostuu Helsingin ja Vaasan seutujen välille. Mahdollisiin syihin lukeutuu rautatieyhteydet ja muiden korkeakoulupaikkakuntien sijainti.

Toisaalta Oulussa ja Rovaniemellä korkeakoulutettujen osuutta nostanee myös muun pieni väkiluku verrattuna etelän keskittymiin, joissa absoluuttisesti ihmisiä on huomattavasti enemmän.

Toisaalta Lapissa yleisesti korkeakoulutettujen osuus oli suurempi kuin odotinkaan. Oletusarvoni oli, ettei Rovaniemen lisäksi Lapista löydy edes keskimmäisen luokan edustajia. Sen sijaan Koillis-Suomi edustaa suurinta alimpaan luokkaan kuuluvien kuntien keskittymää.

Kaiken kaikkiaan koen onnistuneeni harjoituksessa hyvin. Esitys toimii graafisesti hyvin ja kuvattava ilmiö on verraten helposti tulkittavissa, vaikka aineisto ei sinänsä olisikaan tuttu.

Lähteet

Malinen, H. (2015). Ensimmäinen kurssikerta. Hannan blogi. 28.1.2015.
<https://blogs.helsinki.fi/hzmaline/files/2015/01/kuntakoulutuskartta.png>

Malinen, H. (2015). Ensimmäinen kurssikerta. Hannan blogi. 28.1.2015.
<https://blogs.helsinki.fi/hzmaline/2015/01/21/ensimmainen-kurssikerta/>

Todorovic, S. (2015). Kurssikerta 1 – Kartta vai kepponen. Saran blogi. 28.1.2015.
<https://blogs.helsinki.fi/stodorov/2015/01/22/kurssikerta-1/>