Kurssikerta 1.

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia –kurssi aloitettiin palauttamalla mieleen paikkatiedon ominaisuuksia ja sen esittämiseen liittyviä seikkoja. Paikkatiedossa on tärkeätä muistaa halutun tiedon sijainti ja ominaisuudet kartalla. Sijaintitietoa on esimerkiksi koordinaatein kartalle merkitty ja ominaisuustieto taas kuvaa tarkasteltavan kohteen ominaisuuksia. Lisäksi kerrattiin paikkatietoaineistojen kerroksellisuutta sekä kuvattavien kohteiden tallennustapoja aineistoihin. Tämän voi tehdä joko rasteri- tai vektorimuodossa. Mielestäni oli mukava palauttaa näitä asioita mieleen, kun näistä oltiin viimeksi keskusteltu syksyllä ja tämä varmasti edesauttoi opiskelijoita.

Kertauksen jälkeen oli aika palata kartan tekoa varten MapInfon pariin, jonka avulla olimme kerran aikaisemmin toimineet. Ohjelmalla harjoittelimme erilaisten jakojen tekemistä ensin pääkaupunkiseudun alueella ja sitten siirryimme käsittelemään Suomen kunta-aineistoa. Tavoitteena oli luoda teemakartta omasta mielenkiinnon kohteesta sekä histogrammi aiheesta. Ohjelman käyttö tuntui pitkän ajan jälkeen melko hankalalta ja piti palauttaa mieleen erilaiset tavat tiedon tallentamiseen ja avaamiseen. Uskon kuitenkin ajan kanssa taitojen lisääntyvän kyseisen ohjelman kanssa.
Työttömyysaste_suomessa

histoparas

 

Valitsin itse teemakarttani kuvaamaan eri kuntien työttömyysasteita, koska pidän sitä mielenkiintoisena tarkasteluaiheena. Lähtökohtana mielessäni oli suurten kaupunkien omaavan paljon työpaikkoja, joten niissä tuskin olisi paljon työttömiä. Työttömiä ajattelin löytyvän Idän ja Pohjoisen syrjäisemmiltä seuduilta. Pitää muistaa, että esimerkiksi opiskelijoita ei lasketa työttömiksi. Opiskelijoita taas eniten on kaupunkiseuduilla, koska erinäiset korkeakoulut sijaitsevat niissä.
Kartasta huomaa alkuasetelmani olleen melko lähellä totuudenmukaisuutta. Kartalla työttömyysaste näyttää kasvavan Itään päin kuljettaessa. Vähiten työttömiä näyttää olevan pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun, Vaasan sekä Oulun läheisyydessä. Suurissa kaupungeissa yrityksiä houkuttaa esimerkiksi työvoiman tarjonta, muiden yritysten läheisyys ja tämän hyödyntäminen tuotannossa sekä markkinoiden läheisyys. Kartassa työttömyysaste kuvautuu vuoden 2010 tasossa, jolloin koko maan työttömyysaste oli 8,4 %.Työttömyysaste on 2014 marraskuussa 8.2 %, joka kertoo työttömyysprosentin hienoisesta laskusta.

Mielestäni karttani kuvaa onnistuneesti työttömien jakautumista kunnittain Suomessa ja värit ovat selkeät kuvattavaa asiaa koskien. Ensimmäisen ja viimeinen luokka ottavat melko suuren vaihteluvälin havaintoja, joka saattaa hämätä lukijaa. Esimerkiksi 15,1 % – 22,6 % ero työttömyysastetta tarkastellessa on melko massiivinen ja Itä-Suomi näyttäytyykin huolestuttavan punaisena kartalla. Kuitenkin luonnolliset vaihteluvälit olivat mielestäni paras mahdollinen valinta kuvaamaan tätä tilastoa.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.2.2015]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2010/tyti_2010_2011-02-15_tie_001_fi

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. marraskuu 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.2.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2014/11/tyti_2014_11_2014-12-23_tie_001_fi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *