Kurssikerta 5

Tutustuimme tällä kertaa taas uusiin tapoihin käyttää MapInfoa. Tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa ja tarkasteltavia asioita. Ensin työskentelimme Pornaisten kartan parissa, josta merkitsimme asuinrakennukset sekä tiestön. Tämän jälkeen etsimme kartalta objekteja esimerkiksi koulun, jonka tavoitettavuutta ihmisten kannalta tarkastelimme. Tämä oli ihan mukavaa puuhaa ja tuntui, että tälläisiä asioita ne ammattilaisetkin varmaan tekevät. Objektien ympärille teimme puskurivyöhykkeen, jonka avulla näitä asioita pystyi tutkimaan.

Seuraavana vuorossa oli Pääkaupunkiseudun kartta, josta oli paljon itsenäistehtäviä. Ensimmäinen tehtävä oli melkoisen mielenkiintoinen, kun merkitsimme aluksi kiitoradat ja näiden käytöstä syntyvän lentomelun. Näiden avulla loimme myös puskurivyöhykkeet, joista tarkastelimme lentomelusta kärsivien määrää. Tuloksia oli hieman hankala vertailla työkavereiden kesken. kun oli itse tehnyt hieman eri kokoisia vyöhykkeitä. Eniten vaikeuksia aiheutti itsenäistehtävät, joita ei ehtinyt kurssikerralla aloittamaan. Erityisesti Yhtenäiskouluun liittyvät tehtävä tuntuivat haastavilta.

Capture

2. Taajamat
%osuus taajamissa 9
Koululaiset taajamien ulkopuolella 1658
% kouluikäisistä 3,3
Ulkomaalaisten osuus %
Väh. 10 28
Väh .20 11
Väh 30 6
3.Koulut
Uudet ekaluokkalaiset 14
Aloittavat yläasteikäiset 62
Kouluikäisten osuus %                                                     0.08
Muunkieliset kouluikäiset 9

Antti Aution blogissa on mielestäni hyvin ilmaistu tehtävän luonne: “Aiemmat kokemukseni MapInfon käytöstä ovat rajoittuneet lähinnä tietokantojen tarkasteluun, joten uuden datan tuottaminen oli minulle uutta asiaa.”. Haasteellista itselleni on vieläkin perusasioiden hallitseminen. Tuntuu välillä siltä, että helpot asiat ovat laitettu vaikeaan muotoon MapInfossa ja tämä turhauttaa kovasti välillä.

Sara Todorovic on myös hauskasti todennut:”Joka tapauksessa, tuntuu että lukio-opetuksessa täysin hämärän peitossa olleet paikkatieto-opetukset erilaisista kyselyistä ja analyyseistä ja muista hassun ja vaikean kuuloisista sanoista alkaa selvetä.”. Itselläni on vähän sama olo, koska valmistautuessani koulutusohjelmamme pääsykokeeseen asiat tuntuivat todella vaikeasti ymmärrettäviltä. Nyt asiat tosiaan alkavat jo hahmottua ja oppi mennä perille.

Autio, A. (2015). Kurssikerta 5. <https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/> Luettu 24.2.2015.

Todorovic, S.(2015). KURSSIKERTA 5 – Bufferointia ja analyysiä. <https://blogs.helsinki.fi/stodorov/> Luettu 24.2.2015

 

 

Kurssikerta 4

 

Tunnilla tutustuimme tietokantoihin ja varsinkin ruututietokantaan. Oli hienoa nähdä valtava määrä dataa aseteltuna kartan päällä, esimerkiksi kartalta pystyi näkemään kaikki mahdolliset kaupat ja palveluntarjoajat Helsingissä. Hetken pelleilimme tällä kartalla, mutta sitten alkoi tosi toimet ja pääsimme puurtamaan ruututietokantojen luomisen parissa. Tunnilla tekemäni työ oli ikävä kyllä hävinnyt johonkin kyberavaruuden pimeälle puolelle ja jouduin rakentamaan kaiken alusta. Onnekseni ohjeet olivat selkeät ja luottamus tekemiseen vahva ja onnistuin tekemään nämä tarvittavat huoltotoimenpiteet. Päätin tehdä karttani pääkaupunkiseudulla asuvista 25-29 vuotiaista, koska mielestäni on mielenkiintoista tutkia tämän ikäisten jakautumista alueella.

25-29 vuotiaat Helsingissä

Itse karttaan valitsin viime kerroista viisastuneena luonnolliset luokkajaot ja neljä luokkaa kuvaamaan asukkaiden jakaantumista. Mielestäni kartta on hyvä, joskin ruutukokoja olisi voinut vähän muuttaa. Blogissa tämäkin kartta näyttää tietenkin tälläiseltä sekamelskalta, mutta ehkä tästä ymmärtää seurata punaisen ja vihreän sävyisiä karttaelementtejä. Kartasta on selvästi tulkittavissa nuorten asumisen painottuvan pitkälti lähelle rannikkoa ja olevan melko vähäistä pohjoisissa osissa. Pohjoisten osissa nuorten vähyyttä selittänee halu asua lähellä kaupunkialuetta ja kerrostaloasuminen, joka on tietenkin halvempaa kuin pientaloasuinalueilla asuminen.

Sara Todorovic oli tehnyt samasta aiheesta kartan ja hän pohtii kattavasti omassa blogissaan nuorten sijoittumista: ”Alueilla, joilla kohderyhmään kuuluvia ei ole, kuten Espoossa ja Pohjois-Vantaalla, on vähemmän opiskelumahdollisuuksia ja työpaikkoja, sekä asutus on harvempaa ja pientalovaltaista.” Hän myös mainitsee, että nimien lisäämisen kartalle olisi tuonut hyvää lisäinformaatiota karttaan ja tämän myös minä allekirjoitan. Varsinkin Helsingissä nuoret ovat painottuneet Etelä-Helsinkiin, mutta myös idässä on laajoja nuorten suosimia alueita. Nuoria on myös paljon liikenteensolmukohdissa, esimerkiksi Tikkurilan seutu erottuu Vantaalla.

Pidin tästä harjoituksesta kovasti, joskin olisi ollut mielekästä tehdä karttaan pieniä lisäyksiä ja ehkä ensikerralla tämä onnistuukin kokemuksen karttuessa. Näistä aiheista olisi voinut tehdä varsin hienoja päällekkäisiä karttoja esimerkiksi lisäämällä, jonkin mielenkiintoisen tutkimusaiheen Sotkanetistä. Ehkä tähän päästään vielä joskus ja sitä odotellessa on hyvä harjoitella vielä kartan tekemisen perusasioita.

 

Todorovic S.(2015). KURSSIKERTA 4 – Ruutuja ja sensellaista. https://blogs.helsinki.fi/stodorov/ 16.2.2015.

Kurssikerta 3

Tehtävänä oli tällä viikolla harjoitella vielä vähän lisää MapInfon käyttöä. Tälläkin kerralla teimme kahdesta teemasta kartan, jonka avulla tarkastelimme Suomen valuma-alueita, järvisyyttä sekä tulvaindeksiä. Tehtävä tuotti hieman vaikeuksia, koska teimme sen pitkälti omin avuin eikä opettaja ollut neuvomassa jokaista liikettä. Esimerkiksi itselleni hieman harmillista oli taulukkojen päivitys ja luonti, jossa tuhrautui liikaa aikaa. Oli kuitenkin hyvä saada harjoitusta ja ehkä seuraavalla kerralla hommat sujuvat joutuisammin.

Kartalta voi tulkita Suomen järvisimpien alueiden olevan Itä-Suomessa sekä Keski-Suomessa. Näillä alueilla ei ymmärrettävästi ole tulvia erityisemmin, koska järvet toimivat veden varastona. Olli Kauppi kirjoittaa blogissa hienosti kuvaten negatiivisen korrelaation tässä kartassa. ”Rannikkoalueilla, joissa järvisyys on pienintä, tulvaindeksi taas on korkein. Muuttujien välillä vallitsee siis negatiivinen korrelaatio. Toisaalta täydellistä korrelaatio ei ole, sillä sisämaan pienen järvisyyden alueilla myös tulvaindeksi on alhainen.”

Tulvaisimmat alueet ovat rannikkoseuduilla kuten Pohjanmaalla, Turun ympäristössä ja pääkaupunkiseudulla. Nämä alueet ovat alavia eikä järviä ole juurikaan. Karttaa on melko helppo tulkita, koska järvisyys palkit seuraavat pitkälti alueita, jotka tässä kartassa on keltaisella merkitty. Ehkä pienenä poikkeuksena erottuu Raahen ja Kokkolan välinen alue, joissa tulvaindeksi on hieman keskimääräistä suurempi, mutta järviäkin on.Blogi 3 tulvakartta

Mielestäni luomani kartta onnistui hyvin kuvaamaan käsiteltävää asiaa, koska värit ovat selkeät ja luokkien vaihteluvälit on helppo ymmärtää. Ylhäällä näkyvä kartta jäi ikävästi vähän sumeaksi, mutta ehkä siitä saa tarpeeksi hyvin selkoa. Oli kuitenkin mukava tehdä tämän tyyppinen harjoitus, jossa piti itse miettiä miten tehdä taulukkoliitoksia sekä laskutoimituksia. Alkaa tässä vaiheessa jo hyvin hahmottua MapInfon perustoiminnot.

 

Kauppi, O. (2015). Kolmas Kurssikerta. okauppi’s blog. 9.2.2015 <https://blogs.helsinki.fi/okauppi/>

Afrikka aiheena

Tehtävässä meidän piti pohtia Afrikan mantereen karttaa, jossa oli näkyvillä öljykenttien, timanttikaivosten ja konfliktien välisiä yhteyksiä. Tilastoissa olisi hyvä olla myös vuosiluku esimerkiksi öljykentän löytämisen ja konfliktin syntymisen väliseltä ajalta tietyllä alueella, jotta näiden yhteyksiä voisi tutkia. Kartalla näkyvät konfliktialueet ovat myös perua siirtomaasodista sekä maailmansodista. Esimerkiksi Jussi Jurvalan blogissa tuodaan hyvin ilmi kartan konfliktien yhteys siirtomaasotiin sekä maailmansotiin.

Monen Afrikan maan/heimojen väliset rajat ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Konflikti syntyy tällaisissa tapauksissa timantti/öljylöydöksen tuottaman rikkauden ja tämän rikkauden jakautumisen vuoksi. Konfliktin laajuus vaihtelee varmasti löydöksen havaintopaikasta riippuen, esimerkiksi maiden välisen raja-alueen lähistöltä tai väliltä tehtävä löytö tuottaa suuremman ongelman kuin tapaus jossa löydös paikannettaisiin tietyn maan keskiosista. Hyvä esimerkki on maailman nuorin valtio Etelä-Sudan, jolla on paljon kiistoja öljyntuotantoalueista sen itsenäistyttyä Sudanista. Suurin osa alueen öljystä sijaitsee Etelä-Sudanin puolella, mutta öljyputket kulkevat Sudanin kautta.

Internetkäyttäjien määrässä on paljon vaihteluita ympäri Afrikkaa. Melko turvallisesti voi sanoa internetkäyttäjien määrän olevan yhteydessä varallisuuteen. “Nykyään internetkäyttäjien lukumäärä kasvaa kuitenkin nopeasti langattomien verkkojen kehittymisen ja niiden hyödyntämiseen kykenevien laitteiden hinnan laskun vuoksi. ” Jurvalan blogissa valotetaan vielä asiaa.

Varallisuus voi estää konfliktien syntymistä, mutta vain jos se on tasaisesti jakautunut. Jos naapurimailla on hyvin suuret varallisuuserot voi tämä aiheuttaa jännitteitä. Silloin taas kun eri valtiot ovat taloudellisesti toisiinsa kytköksissä ja tällä tavoin osiltaan riippuvaisia toisistaan, konflikteja muodostuu harvemmin. Tämä tietenkin riippuu millä talouden osa-alueella maat tekevät kauppaa.

Afrikka

Jurvala. (2015). Öljylähteet, timanttikaivokset ja taistelukentät.jurvala’s blog. 9.2.2015 https://blogs.helsinki.fi/jurvala/

Kurssikerta 2.

Blogi kurssikerta 2.

Kurssin toinen kerta aloitettiin tutustumalla erilaisiin kartan esitystapoihin MapInfon avulla. Aluksi kävimme läpi kaikki mahdolliset keinot mitä MapInfolla oli mahdollista tehdä, joista 3D-kartta oli mielestäni kiinnostavin. Tämän jälkeen alkoi paneutuminen päällekkäisiin koropleettikartta esityksiin. Tällaisen esitystavan ideana on esittää esimerkiksi asioiden korrelaatiota. Tiedot näihin esityksiin saimme jo aiemmin käytetyistä kunta-aineistosta, mutta myös Sotkanetistä, jossa oli mahdollista tutustua monenlaisiin tilastoihin Suomen kunnista. Tarkasteltavan asian päättämiseen tuhrautui yllättävän kauan aikaa, koska valittavia muuttujia oli niin paljon.  Itse käytin Sotkanettiä hyväkseni saadakseni tiedot alkoholin myyntimääristä Pohjois-Suomessa ja päätin jatkaa samalla teemalla kuin ensimmäisessä tehtävässä eli työttömyysasteen tarkastelussa. Halusin pohtia olisiko näiden kahden muuttujan välillä korrelaatiota niin kuin voisi ehkä olettaa.

Päätin valita 3 luokkaa molempiin esitettäviin asioihin, koska koin sen olevan järkevä luokkamäärä. Väriksi työttömyysasteeseen otin vihreän ja alkoholin kulutukseen taas ruudukon. Koin näiden avustavan kartan helppolukuisuutta. Suomessa alkoholia kulutetaan keskimäärin hieman enemmän kuin Euroopassa yleisesti, noin 11.6 litraa 15 vuotiasta asukasta kohden. Tilastoista puuttui Iitin ja Rovaniemen kulutus jostain syystä. Maksimiarvo Pohjois-Suomessa oli huikeat 52.7 litraa Utsjoella. Tähän lukuun vaikuttaa varmasti norjalaisten toteuttama viinaralli. Pohjoinen Suomi on alkoholin kulutuksessaan hyvin korkealla, mutta tilastoista olisi johtopäätöksien tekoa varten hyvä nähdä paljonko matkustajavienti on vaikuttanut myyntiin. Alkoholin kulutus näyttää olevan joiltain osin yhteydessä työttömyysasteen kanssa. Lapissa työttömyysaste on astetta korkeampi kuin muualla Suomessa sekä alkoholin kulutus on myös korkeampi kuin keskiarvo 11.6 litraa.

Pohjois_suomiLegend_pohjois

Kartasta tuli mielestäni ihan hyvä, mutta tulosten luotettavuus olisi vaatinut tarkempaa dataa matkustajaviennistä. Tehtävä oli hauska ja erilaisten ilmiöiden korrelaatioita oli mielenkiintoista tarkastella. Sotkanetistä en ollut ennen kuullutkaan ja tämä harjoitus toi mielestäni tulevaisuutta varten paljon hyvää kokemusta. Huomasin Olli Kaupin käsitelleen samaa aihetta omassa blogissaan hyvin kattavasti. Kartoissamme on pieniä eroavaisuuksia, koska olemme valinneet Sotkanetistä hieman erilailla alkoholin myyntiä kuvanneet taulukot. Itselläni myynti on asukasta kohden kun taas Kaupin blogissa myynti on laskettu yli 18 vuotta täyttäneiden pohjalta. Kollegani blogissa kartta on selkeämpi kuin omani ja ehkä itsekin olisin voinut käyttää jotain muuta mallia kuin ruudukkoa alkoholin myynnin kuvaamiseen.

Alkoholijuomien kulutus. Tilastoraportti 9/2014,
Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus. THL. 3.3.2015. <http://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus>

Kauppi, O. (2015). Toinen Kurssikerta. okauppi’s blog. 1.2.2015 <https://blogs.helsinki.fi/okauppi/>