Kurssikerta 7

Viimeistä viedään ja se tuntuukin hyvältä, koska kurssin työmäärä yhdistettynä muiden kurssien tehtävämäärään on saanut allekirjoittaneen itkun partaalle jo useamman kerran. Kuitenkin iloisena lopun häämöttäessä tähän kurssikertaan kohdistui paljon odotusta. Tällä kertaa oli aika testata oppimisen hedelmiä ja tehdä itse kartta haluamastaan aiheesta, jossa pitäisi kuitenkin olla kaksi vertailtavaa asiaa. Itse otin valmiin kartta-aineiston, koska uuden kartan tekeminen tuntui vielä turhan haastavalta ajatukselta. Kuitenkin tähän ehtona liittyi kahden kartan tekeminen yhden sijasta.

Itseäni on aina kiinnostanut talous- ja ympäristöasiat, joten sain nerokkaan ajatuksen tehdä Euroopasta kartta, jossa vertailisin bruttokansantuotetta sekä uusiutuvien energialähteiden määrää maiden energiatuotannossa. Bruttokansantuotetta tässä kartassa vertaillaan Euroopan Unionin 28 maan keskiarvoon, joka on indeksiltään 100. Toni Ruikkalan blogissa on käytetty samankaltaista aineistoa ja hän on selittänyt indeksivertailun hyvin: “Eli kyseessä ei ole euromääräinen summa vaan keskiarvoon sidottu arvo.” Kaikista maista ei valitettavasti saanut tarvittavaa informaatiota, mutta se ei varmastikaan haittaa. Lähdin rakentamaan tehtävää tekemällä ensin Euroopasta oman kartan ja siihen lisäsin ensin koropleettikartaksi maiden bruttokansantuotteet, joita voi tarkastella sinisen sävyjen muutoksilla. Mitä tummempi sininen sitä korkeampi bkt verrattuna EU:n keskiarvoon. Vihreät pallot kuvaavat uusiutuvien määrää ja numerot ovat prosentteja kokonaistuotannosta.

legendaa_E

euro_gdp_rene

Kartassa bkt korreloi osittain korkeampaan uusiutuvien käytön määrään. Esimerkiksi Pohjoismaat erottuvat hyvin edukseen sekä Itävalta ja Sveitsi. Toisaalta esimerkiksi norjalaisten on helppo hymyillä laajan vesivoimansa vuoksi ja Islannin geotermisillä varoillaan. Toisaalta esimerkiksi Irlanti, Alankomaat ja Saksa eivät erotu uusiutuvien käyttömäärällään, vaikka bkt on korkea. Pitää myös ottaa huomioon, että tiedot ovat 2012 vuodelta ja esimerkiksi Saksassa lopetetaan vähitellen ydinvoiman käyttö kokonaan. Myös Ranskassa ydinvoima on erittäin merkittävä energiantuottaja ja siitä ei olla luopumassa lähiaikoina.

 

suomi

Seuraavan kartan tein Suomen kunnista, jossa vertailin korkea-asteen koulutuksen suorittaneita ruotsinkielisten määrään. Päätin tehdä kartan tästä aiheesta, koska usein tuntuu olevan puhetta ruotsinkielisten akateemisuudesta. Kartalla pistemäärät kuvastavat ruotsinkielisten osuutta ja värit taustalla taas korkea-asteen suorittaneiden määrää väestöön nähden. Mitä vihreämpi alue, sitä enemmän koulutettuja ja keltainen väri taas kertoo vähäisemmästä koulutusmäärästä.

Kartasta voi ainakin päätellä ruotsalaisten asustavan rannikon läheisyydessä, joka korostaa stereotypiaa rannikkoruotsalaisista. Kaikilla näillä seuduilla näyttää olevan myös paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä. Tilastot siis korreloivat melkoisen näyttävästi. Kaikki vähiten koulutetut alueet näyttävät myös omaavan vähiten ruotsin kielisiä. Kartta onnistuu mielestäni varsin mainiosti haetussa asiassa, mutta olisi ollut hyvä lisätä myös esimerkiksi yliopistot kartalle, joka olisi tuonut hauskan lisän aineistoon.

Lähteet:

 
Eurostat. European commission. Share of renewable energy in gross final energy consumption. Luettu 6.3.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/web/energy/data/main-tables>

Eurostat. European commission. Gross domestic product. Luettu 6.3.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/web/national-accounts/data/main-tables>

 

Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä 31.12.2013. (id:2343) (2013). SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 6.3.2015.<http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regionCount=320&currentEvent=getData&sexCount=1&setId=p85c1a784c430d8672ed3c0947045a296bdbf6a0eca7324&indCount=1&yearCount=1>

Ruikkala T. Kurssikerta 7 – Euroopan väestöä ja Japanin onnettomuuksia. <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/>. Luettu 11.3.2015

 

Kurssikerta 6

Kurssikerran aluksi lähdimme kiertämään kampuksen ympäristöä. Tarkoituksenamme oli löytää läheiset lipputangot ja merkitä ne gps-laitteella kartalle, jotta voisimme sitten tutkiskella koordinaattitietoja. Tämä oli varsin mukavaa puuhaa ja sopi hyvin väsyneeseen perjantaiaamuun. Löytämiämme pisteitä laitoimme ensin Exeliin ja tämän jälkee teimme niistä koordinaattien pohjalta Mapinfoon oman pistekartan.

Seuraavaksi kurssilla oli vuorossa pelikoneiden tarkastelu pääkaupunkiseudulla, joka oli hyvinkin mielenkiintoista. Tälläisten töiden kanssa työskennellessä tuntuu oppivan paremmin, kun kyseessä on konkreettiset asiat, eivätkä vain satunnaiset pisteet jossain päin Suomea. Pelikoneet geokoodasimme kartalle, josta tulikin varsin mielenkiintoisen näköinen kaikkine pisteineen, joita oli tuhansia.

Kurssin varsinainen tehtävä oli tehdä kolme karttaa liittyen erinäisiin hasardeihin maapallolla. Aiheita oli maanjäristykset, tulivuoren purkaukset sekä meteoriittien putoamispaikat. Itse päätin tehdä kartat yli 5 Richterin ja yli 8 Richterin maanjäristyksistä, jotka ovat tapahtuneet vuoden 1992 jälkeen. Lisäksi tein kartan tulivuorenpurkauksista vuoden 1962 jälkeen. Kartoista oli tarkoituksena tehdä opetusmateriaalia aiheen esitystä varten, jota voisi itse käyttää tuntiopettajana

LEGEND
Kuvaselitteet.

 

world_5mag
Kuva 1. Kaikki yli 5 Magnitudin järistykset eli vihreät kohdat.
world 5_8
Kuva 2. yli 5 ja yli 8 Magnitudin järistykset maapallolla.
world_tulivuoret 1961-nyky
Kuva 3. Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset merkittyinä karttaan.
 

 

litosfääri
Kuva 4. Litosfäärilaatat ja niiden saumakohdat sekä liikkumissuunnat.

 

Ensimmäisessä kuvasa on magnitudiltaan 5 Richterin  järistykset, jotka aiheuttavat jonkin verran tuhoa huonosti rakennetuille alueille. Tämän suuruisia järistyksiä tapahtuu usein ja kehittyneissä maissa niihin varaudutaan. Toisessa kuvassa on mukana myös yli 8 Richeterin järistykset, jotka aiheuttavat yleensä laajaa tuhoa iskiessään rakennetulle alueelle. Näin voimakkaisiin järistyksiin on vaikeampi/kalliimpi varautua. Magnitudin asteikkoa tutkiessa on hyvä pitää mielessä, että asteikon kasvaessa yhden yksikön järistyksen voimakkuus kasvaa kymmenkertaisesti.

Kuvassa kolme näkyy tulivuorenpurkauksien sijainnit. Tulivuorenpurkaukset noudattelevat samoja litosfäärilaattojen rajoja kuin maanjäristykset, mutta esimerkiksi Antti Aution blogissa käytiin hyvin läpi poikkeavat purkauskohdat: “Tämän lisäksi on kuitenkin mahdollista havaita, että osa tulivuorenpurkauksista sijoituu kauemmas maanjäristyksistä ja litosfäärilaattojen reunoista. Tällöin kyse on todennäköisesti kuumista pisteistä, joissa sulaa kiviaineista purkautuu maankuoren pinnalle synnyttämättä muuta seismistä toimintaa.”.

Vaikka kartat ovatkin hieman epäselkeitä, näkee kuvista haluamani teeman. Kartoilla pystyy havainnollistamaan maapallon endogeenistä toimintaa. Kartoilla näkyvät luonnonilmiöt seuraavat litosfäärilaattojen saumakohtia. Tyynellä Valtamerellä vaikuttaa niin kutsuttu Tyynenmeren tulirengas, jossa tapahtuvat tuhoisimmat järistykset. Esimerkiksi Japania koettelee tasaisin väliajoin maanjäristykset tai niistä aiheutuvat tsunamit.

 

Lähteet:

ANSS Catalog Search. Northern California Earthquake Center. University of California (2015) <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> Luettu 25.2.2015

Autio, A. (2015). Kurssikerta 6. <https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/> Luettu 2.3.2015

Global Volcano Locations Database (2014). Data.gov. <http://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/results?type_0=Like&query_0=&op_8=eq&v_8=&type_10=EXACT&query_10=None+Selected&le_2=&ge_3=&le_3=&ge_2=&op_5=eq&v_5=&op_6=eq&v_6=&op_7=eq&v_7=D1&t=102557&s=5&d=5> Luettu 25.2.2015

Litosfäärilaatat. Peda.net. <https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/3eis2/kuvamappi/kuvia/lr>. Luettu 2.3.2015.