Kurssikerta 7

Viimeistä viedään ja se tuntuukin hyvältä, koska kurssin työmäärä yhdistettynä muiden kurssien tehtävämäärään on saanut allekirjoittaneen itkun partaalle jo useamman kerran. Kuitenkin iloisena lopun häämöttäessä tähän kurssikertaan kohdistui paljon odotusta. Tällä kertaa oli aika testata oppimisen hedelmiä ja tehdä itse kartta haluamastaan aiheesta, jossa pitäisi kuitenkin olla kaksi vertailtavaa asiaa. Itse otin valmiin kartta-aineiston, koska uuden kartan tekeminen tuntui vielä turhan haastavalta ajatukselta. Kuitenkin tähän ehtona liittyi kahden kartan tekeminen yhden sijasta.

Itseäni on aina kiinnostanut talous- ja ympäristöasiat, joten sain nerokkaan ajatuksen tehdä Euroopasta kartta, jossa vertailisin bruttokansantuotetta sekä uusiutuvien energialähteiden määrää maiden energiatuotannossa. Bruttokansantuotetta tässä kartassa vertaillaan Euroopan Unionin 28 maan keskiarvoon, joka on indeksiltään 100. Toni Ruikkalan blogissa on käytetty samankaltaista aineistoa ja hän on selittänyt indeksivertailun hyvin: “Eli kyseessä ei ole euromääräinen summa vaan keskiarvoon sidottu arvo.” Kaikista maista ei valitettavasti saanut tarvittavaa informaatiota, mutta se ei varmastikaan haittaa. Lähdin rakentamaan tehtävää tekemällä ensin Euroopasta oman kartan ja siihen lisäsin ensin koropleettikartaksi maiden bruttokansantuotteet, joita voi tarkastella sinisen sävyjen muutoksilla. Mitä tummempi sininen sitä korkeampi bkt verrattuna EU:n keskiarvoon. Vihreät pallot kuvaavat uusiutuvien määrää ja numerot ovat prosentteja kokonaistuotannosta.

legendaa_E

euro_gdp_rene

Kartassa bkt korreloi osittain korkeampaan uusiutuvien käytön määrään. Esimerkiksi Pohjoismaat erottuvat hyvin edukseen sekä Itävalta ja Sveitsi. Toisaalta esimerkiksi norjalaisten on helppo hymyillä laajan vesivoimansa vuoksi ja Islannin geotermisillä varoillaan. Toisaalta esimerkiksi Irlanti, Alankomaat ja Saksa eivät erotu uusiutuvien käyttömäärällään, vaikka bkt on korkea. Pitää myös ottaa huomioon, että tiedot ovat 2012 vuodelta ja esimerkiksi Saksassa lopetetaan vähitellen ydinvoiman käyttö kokonaan. Myös Ranskassa ydinvoima on erittäin merkittävä energiantuottaja ja siitä ei olla luopumassa lähiaikoina.

 

suomi

Seuraavan kartan tein Suomen kunnista, jossa vertailin korkea-asteen koulutuksen suorittaneita ruotsinkielisten määrään. Päätin tehdä kartan tästä aiheesta, koska usein tuntuu olevan puhetta ruotsinkielisten akateemisuudesta. Kartalla pistemäärät kuvastavat ruotsinkielisten osuutta ja värit taustalla taas korkea-asteen suorittaneiden määrää väestöön nähden. Mitä vihreämpi alue, sitä enemmän koulutettuja ja keltainen väri taas kertoo vähäisemmästä koulutusmäärästä.

Kartasta voi ainakin päätellä ruotsalaisten asustavan rannikon läheisyydessä, joka korostaa stereotypiaa rannikkoruotsalaisista. Kaikilla näillä seuduilla näyttää olevan myös paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä. Tilastot siis korreloivat melkoisen näyttävästi. Kaikki vähiten koulutetut alueet näyttävät myös omaavan vähiten ruotsin kielisiä. Kartta onnistuu mielestäni varsin mainiosti haetussa asiassa, mutta olisi ollut hyvä lisätä myös esimerkiksi yliopistot kartalle, joka olisi tuonut hauskan lisän aineistoon.

Lähteet:

 
Eurostat. European commission. Share of renewable energy in gross final energy consumption. Luettu 6.3.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/web/energy/data/main-tables>

Eurostat. European commission. Gross domestic product. Luettu 6.3.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/web/national-accounts/data/main-tables>

 

Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä 31.12.2013. (id:2343) (2013). SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 6.3.2015.<http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regionCount=320&currentEvent=getData&sexCount=1&setId=p85c1a784c430d8672ed3c0947045a296bdbf6a0eca7324&indCount=1&yearCount=1>

Ruikkala T. Kurssikerta 7 – Euroopan väestöä ja Japanin onnettomuuksia. <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/>. Luettu 11.3.2015

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *