Kaikki kirjoittajan Olli A M Rantanen artikkelit

Hei olen Olli.

Kurssikerta 7

Viimeistä viedään ja se tuntuukin hyvältä, koska kurssin työmäärä yhdistettynä muiden kurssien tehtävämäärään on saanut allekirjoittaneen itkun partaalle jo useamman kerran. Kuitenkin iloisena lopun häämöttäessä tähän kurssikertaan kohdistui paljon odotusta. Tällä kertaa oli aika testata oppimisen hedelmiä ja tehdä itse kartta haluamastaan aiheesta, jossa pitäisi kuitenkin olla kaksi vertailtavaa asiaa. Itse otin valmiin kartta-aineiston, koska uuden kartan tekeminen tuntui vielä turhan haastavalta ajatukselta. Kuitenkin tähän ehtona liittyi kahden kartan tekeminen yhden sijasta.

Itseäni on aina kiinnostanut talous- ja ympäristöasiat, joten sain nerokkaan ajatuksen tehdä Euroopasta kartta, jossa vertailisin bruttokansantuotetta sekä uusiutuvien energialähteiden määrää maiden energiatuotannossa. Bruttokansantuotetta tässä kartassa vertaillaan Euroopan Unionin 28 maan keskiarvoon, joka on indeksiltään 100. Toni Ruikkalan blogissa on käytetty samankaltaista aineistoa ja hän on selittänyt indeksivertailun hyvin: “Eli kyseessä ei ole euromääräinen summa vaan keskiarvoon sidottu arvo.” Kaikista maista ei valitettavasti saanut tarvittavaa informaatiota, mutta se ei varmastikaan haittaa. Lähdin rakentamaan tehtävää tekemällä ensin Euroopasta oman kartan ja siihen lisäsin ensin koropleettikartaksi maiden bruttokansantuotteet, joita voi tarkastella sinisen sävyjen muutoksilla. Mitä tummempi sininen sitä korkeampi bkt verrattuna EU:n keskiarvoon. Vihreät pallot kuvaavat uusiutuvien määrää ja numerot ovat prosentteja kokonaistuotannosta.

legendaa_E

euro_gdp_rene

Kartassa bkt korreloi osittain korkeampaan uusiutuvien käytön määrään. Esimerkiksi Pohjoismaat erottuvat hyvin edukseen sekä Itävalta ja Sveitsi. Toisaalta esimerkiksi norjalaisten on helppo hymyillä laajan vesivoimansa vuoksi ja Islannin geotermisillä varoillaan. Toisaalta esimerkiksi Irlanti, Alankomaat ja Saksa eivät erotu uusiutuvien käyttömäärällään, vaikka bkt on korkea. Pitää myös ottaa huomioon, että tiedot ovat 2012 vuodelta ja esimerkiksi Saksassa lopetetaan vähitellen ydinvoiman käyttö kokonaan. Myös Ranskassa ydinvoima on erittäin merkittävä energiantuottaja ja siitä ei olla luopumassa lähiaikoina.

 

suomi

Seuraavan kartan tein Suomen kunnista, jossa vertailin korkea-asteen koulutuksen suorittaneita ruotsinkielisten määrään. Päätin tehdä kartan tästä aiheesta, koska usein tuntuu olevan puhetta ruotsinkielisten akateemisuudesta. Kartalla pistemäärät kuvastavat ruotsinkielisten osuutta ja värit taustalla taas korkea-asteen suorittaneiden määrää väestöön nähden. Mitä vihreämpi alue, sitä enemmän koulutettuja ja keltainen väri taas kertoo vähäisemmästä koulutusmäärästä.

Kartasta voi ainakin päätellä ruotsalaisten asustavan rannikon läheisyydessä, joka korostaa stereotypiaa rannikkoruotsalaisista. Kaikilla näillä seuduilla näyttää olevan myös paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä. Tilastot siis korreloivat melkoisen näyttävästi. Kaikki vähiten koulutetut alueet näyttävät myös omaavan vähiten ruotsin kielisiä. Kartta onnistuu mielestäni varsin mainiosti haetussa asiassa, mutta olisi ollut hyvä lisätä myös esimerkiksi yliopistot kartalle, joka olisi tuonut hauskan lisän aineistoon.

Lähteet:

 
Eurostat. European commission. Share of renewable energy in gross final energy consumption. Luettu 6.3.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/web/energy/data/main-tables>

Eurostat. European commission. Gross domestic product. Luettu 6.3.2015. <http://ec.europa.eu/eurostat/web/national-accounts/data/main-tables>

 

Ruotsinkielinen väestö, % väestöstä 31.12.2013. (id:2343) (2013). SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 6.3.2015.<http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regionCount=320&currentEvent=getData&sexCount=1&setId=p85c1a784c430d8672ed3c0947045a296bdbf6a0eca7324&indCount=1&yearCount=1>

Ruikkala T. Kurssikerta 7 – Euroopan väestöä ja Japanin onnettomuuksia. <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/>. Luettu 11.3.2015

 

Kurssikerta 6

Kurssikerran aluksi lähdimme kiertämään kampuksen ympäristöä. Tarkoituksenamme oli löytää läheiset lipputangot ja merkitä ne gps-laitteella kartalle, jotta voisimme sitten tutkiskella koordinaattitietoja. Tämä oli varsin mukavaa puuhaa ja sopi hyvin väsyneeseen perjantaiaamuun. Löytämiämme pisteitä laitoimme ensin Exeliin ja tämän jälkee teimme niistä koordinaattien pohjalta Mapinfoon oman pistekartan.

Seuraavaksi kurssilla oli vuorossa pelikoneiden tarkastelu pääkaupunkiseudulla, joka oli hyvinkin mielenkiintoista. Tälläisten töiden kanssa työskennellessä tuntuu oppivan paremmin, kun kyseessä on konkreettiset asiat, eivätkä vain satunnaiset pisteet jossain päin Suomea. Pelikoneet geokoodasimme kartalle, josta tulikin varsin mielenkiintoisen näköinen kaikkine pisteineen, joita oli tuhansia.

Kurssin varsinainen tehtävä oli tehdä kolme karttaa liittyen erinäisiin hasardeihin maapallolla. Aiheita oli maanjäristykset, tulivuoren purkaukset sekä meteoriittien putoamispaikat. Itse päätin tehdä kartat yli 5 Richterin ja yli 8 Richterin maanjäristyksistä, jotka ovat tapahtuneet vuoden 1992 jälkeen. Lisäksi tein kartan tulivuorenpurkauksista vuoden 1962 jälkeen. Kartoista oli tarkoituksena tehdä opetusmateriaalia aiheen esitystä varten, jota voisi itse käyttää tuntiopettajana

LEGEND
Kuvaselitteet.

 

world_5mag
Kuva 1. Kaikki yli 5 Magnitudin järistykset eli vihreät kohdat.
world 5_8
Kuva 2. yli 5 ja yli 8 Magnitudin järistykset maapallolla.
world_tulivuoret 1961-nyky
Kuva 3. Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset merkittyinä karttaan.
 

 

litosfääri
Kuva 4. Litosfäärilaatat ja niiden saumakohdat sekä liikkumissuunnat.

 

Ensimmäisessä kuvasa on magnitudiltaan 5 Richterin  järistykset, jotka aiheuttavat jonkin verran tuhoa huonosti rakennetuille alueille. Tämän suuruisia järistyksiä tapahtuu usein ja kehittyneissä maissa niihin varaudutaan. Toisessa kuvassa on mukana myös yli 8 Richeterin järistykset, jotka aiheuttavat yleensä laajaa tuhoa iskiessään rakennetulle alueelle. Näin voimakkaisiin järistyksiin on vaikeampi/kalliimpi varautua. Magnitudin asteikkoa tutkiessa on hyvä pitää mielessä, että asteikon kasvaessa yhden yksikön järistyksen voimakkuus kasvaa kymmenkertaisesti.

Kuvassa kolme näkyy tulivuorenpurkauksien sijainnit. Tulivuorenpurkaukset noudattelevat samoja litosfäärilaattojen rajoja kuin maanjäristykset, mutta esimerkiksi Antti Aution blogissa käytiin hyvin läpi poikkeavat purkauskohdat: “Tämän lisäksi on kuitenkin mahdollista havaita, että osa tulivuorenpurkauksista sijoituu kauemmas maanjäristyksistä ja litosfäärilaattojen reunoista. Tällöin kyse on todennäköisesti kuumista pisteistä, joissa sulaa kiviaineista purkautuu maankuoren pinnalle synnyttämättä muuta seismistä toimintaa.”.

Vaikka kartat ovatkin hieman epäselkeitä, näkee kuvista haluamani teeman. Kartoilla pystyy havainnollistamaan maapallon endogeenistä toimintaa. Kartoilla näkyvät luonnonilmiöt seuraavat litosfäärilaattojen saumakohtia. Tyynellä Valtamerellä vaikuttaa niin kutsuttu Tyynenmeren tulirengas, jossa tapahtuvat tuhoisimmat järistykset. Esimerkiksi Japania koettelee tasaisin väliajoin maanjäristykset tai niistä aiheutuvat tsunamit.

 

Lähteet:

ANSS Catalog Search. Northern California Earthquake Center. University of California (2015) <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> Luettu 25.2.2015

Autio, A. (2015). Kurssikerta 6. <https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/> Luettu 2.3.2015

Global Volcano Locations Database (2014). Data.gov. <http://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/results?type_0=Like&query_0=&op_8=eq&v_8=&type_10=EXACT&query_10=None+Selected&le_2=&ge_3=&le_3=&ge_2=&op_5=eq&v_5=&op_6=eq&v_6=&op_7=eq&v_7=D1&t=102557&s=5&d=5> Luettu 25.2.2015

Litosfäärilaatat. Peda.net. <https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/3eis2/kuvamappi/kuvia/lr>. Luettu 2.3.2015.

 

Kurssikerta 5

Tutustuimme tällä kertaa taas uusiin tapoihin käyttää MapInfoa. Tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa ja tarkasteltavia asioita. Ensin työskentelimme Pornaisten kartan parissa, josta merkitsimme asuinrakennukset sekä tiestön. Tämän jälkeen etsimme kartalta objekteja esimerkiksi koulun, jonka tavoitettavuutta ihmisten kannalta tarkastelimme. Tämä oli ihan mukavaa puuhaa ja tuntui, että tälläisiä asioita ne ammattilaisetkin varmaan tekevät. Objektien ympärille teimme puskurivyöhykkeen, jonka avulla näitä asioita pystyi tutkimaan.

Seuraavana vuorossa oli Pääkaupunkiseudun kartta, josta oli paljon itsenäistehtäviä. Ensimmäinen tehtävä oli melkoisen mielenkiintoinen, kun merkitsimme aluksi kiitoradat ja näiden käytöstä syntyvän lentomelun. Näiden avulla loimme myös puskurivyöhykkeet, joista tarkastelimme lentomelusta kärsivien määrää. Tuloksia oli hieman hankala vertailla työkavereiden kesken. kun oli itse tehnyt hieman eri kokoisia vyöhykkeitä. Eniten vaikeuksia aiheutti itsenäistehtävät, joita ei ehtinyt kurssikerralla aloittamaan. Erityisesti Yhtenäiskouluun liittyvät tehtävä tuntuivat haastavilta.

Capture

2. Taajamat
%osuus taajamissa 9
Koululaiset taajamien ulkopuolella 1658
% kouluikäisistä 3,3
Ulkomaalaisten osuus %
Väh. 10 28
Väh .20 11
Väh 30 6
3.Koulut
Uudet ekaluokkalaiset 14
Aloittavat yläasteikäiset 62
Kouluikäisten osuus %                                                     0.08
Muunkieliset kouluikäiset 9

Antti Aution blogissa on mielestäni hyvin ilmaistu tehtävän luonne: “Aiemmat kokemukseni MapInfon käytöstä ovat rajoittuneet lähinnä tietokantojen tarkasteluun, joten uuden datan tuottaminen oli minulle uutta asiaa.”. Haasteellista itselleni on vieläkin perusasioiden hallitseminen. Tuntuu välillä siltä, että helpot asiat ovat laitettu vaikeaan muotoon MapInfossa ja tämä turhauttaa kovasti välillä.

Sara Todorovic on myös hauskasti todennut:”Joka tapauksessa, tuntuu että lukio-opetuksessa täysin hämärän peitossa olleet paikkatieto-opetukset erilaisista kyselyistä ja analyyseistä ja muista hassun ja vaikean kuuloisista sanoista alkaa selvetä.”. Itselläni on vähän sama olo, koska valmistautuessani koulutusohjelmamme pääsykokeeseen asiat tuntuivat todella vaikeasti ymmärrettäviltä. Nyt asiat tosiaan alkavat jo hahmottua ja oppi mennä perille.

Autio, A. (2015). Kurssikerta 5. <https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/> Luettu 24.2.2015.

Todorovic, S.(2015). KURSSIKERTA 5 – Bufferointia ja analyysiä. <https://blogs.helsinki.fi/stodorov/> Luettu 24.2.2015

 

 

Kurssikerta 4

 

Tunnilla tutustuimme tietokantoihin ja varsinkin ruututietokantaan. Oli hienoa nähdä valtava määrä dataa aseteltuna kartan päällä, esimerkiksi kartalta pystyi näkemään kaikki mahdolliset kaupat ja palveluntarjoajat Helsingissä. Hetken pelleilimme tällä kartalla, mutta sitten alkoi tosi toimet ja pääsimme puurtamaan ruututietokantojen luomisen parissa. Tunnilla tekemäni työ oli ikävä kyllä hävinnyt johonkin kyberavaruuden pimeälle puolelle ja jouduin rakentamaan kaiken alusta. Onnekseni ohjeet olivat selkeät ja luottamus tekemiseen vahva ja onnistuin tekemään nämä tarvittavat huoltotoimenpiteet. Päätin tehdä karttani pääkaupunkiseudulla asuvista 25-29 vuotiaista, koska mielestäni on mielenkiintoista tutkia tämän ikäisten jakautumista alueella.

25-29 vuotiaat Helsingissä

Itse karttaan valitsin viime kerroista viisastuneena luonnolliset luokkajaot ja neljä luokkaa kuvaamaan asukkaiden jakaantumista. Mielestäni kartta on hyvä, joskin ruutukokoja olisi voinut vähän muuttaa. Blogissa tämäkin kartta näyttää tietenkin tälläiseltä sekamelskalta, mutta ehkä tästä ymmärtää seurata punaisen ja vihreän sävyisiä karttaelementtejä. Kartasta on selvästi tulkittavissa nuorten asumisen painottuvan pitkälti lähelle rannikkoa ja olevan melko vähäistä pohjoisissa osissa. Pohjoisten osissa nuorten vähyyttä selittänee halu asua lähellä kaupunkialuetta ja kerrostaloasuminen, joka on tietenkin halvempaa kuin pientaloasuinalueilla asuminen.

Sara Todorovic oli tehnyt samasta aiheesta kartan ja hän pohtii kattavasti omassa blogissaan nuorten sijoittumista: ”Alueilla, joilla kohderyhmään kuuluvia ei ole, kuten Espoossa ja Pohjois-Vantaalla, on vähemmän opiskelumahdollisuuksia ja työpaikkoja, sekä asutus on harvempaa ja pientalovaltaista.” Hän myös mainitsee, että nimien lisäämisen kartalle olisi tuonut hyvää lisäinformaatiota karttaan ja tämän myös minä allekirjoitan. Varsinkin Helsingissä nuoret ovat painottuneet Etelä-Helsinkiin, mutta myös idässä on laajoja nuorten suosimia alueita. Nuoria on myös paljon liikenteensolmukohdissa, esimerkiksi Tikkurilan seutu erottuu Vantaalla.

Pidin tästä harjoituksesta kovasti, joskin olisi ollut mielekästä tehdä karttaan pieniä lisäyksiä ja ehkä ensikerralla tämä onnistuukin kokemuksen karttuessa. Näistä aiheista olisi voinut tehdä varsin hienoja päällekkäisiä karttoja esimerkiksi lisäämällä, jonkin mielenkiintoisen tutkimusaiheen Sotkanetistä. Ehkä tähän päästään vielä joskus ja sitä odotellessa on hyvä harjoitella vielä kartan tekemisen perusasioita.

 

Todorovic S.(2015). KURSSIKERTA 4 – Ruutuja ja sensellaista. https://blogs.helsinki.fi/stodorov/ 16.2.2015.

Kurssikerta 3

Tehtävänä oli tällä viikolla harjoitella vielä vähän lisää MapInfon käyttöä. Tälläkin kerralla teimme kahdesta teemasta kartan, jonka avulla tarkastelimme Suomen valuma-alueita, järvisyyttä sekä tulvaindeksiä. Tehtävä tuotti hieman vaikeuksia, koska teimme sen pitkälti omin avuin eikä opettaja ollut neuvomassa jokaista liikettä. Esimerkiksi itselleni hieman harmillista oli taulukkojen päivitys ja luonti, jossa tuhrautui liikaa aikaa. Oli kuitenkin hyvä saada harjoitusta ja ehkä seuraavalla kerralla hommat sujuvat joutuisammin.

Kartalta voi tulkita Suomen järvisimpien alueiden olevan Itä-Suomessa sekä Keski-Suomessa. Näillä alueilla ei ymmärrettävästi ole tulvia erityisemmin, koska järvet toimivat veden varastona. Olli Kauppi kirjoittaa blogissa hienosti kuvaten negatiivisen korrelaation tässä kartassa. ”Rannikkoalueilla, joissa järvisyys on pienintä, tulvaindeksi taas on korkein. Muuttujien välillä vallitsee siis negatiivinen korrelaatio. Toisaalta täydellistä korrelaatio ei ole, sillä sisämaan pienen järvisyyden alueilla myös tulvaindeksi on alhainen.”

Tulvaisimmat alueet ovat rannikkoseuduilla kuten Pohjanmaalla, Turun ympäristössä ja pääkaupunkiseudulla. Nämä alueet ovat alavia eikä järviä ole juurikaan. Karttaa on melko helppo tulkita, koska järvisyys palkit seuraavat pitkälti alueita, jotka tässä kartassa on keltaisella merkitty. Ehkä pienenä poikkeuksena erottuu Raahen ja Kokkolan välinen alue, joissa tulvaindeksi on hieman keskimääräistä suurempi, mutta järviäkin on.Blogi 3 tulvakartta

Mielestäni luomani kartta onnistui hyvin kuvaamaan käsiteltävää asiaa, koska värit ovat selkeät ja luokkien vaihteluvälit on helppo ymmärtää. Ylhäällä näkyvä kartta jäi ikävästi vähän sumeaksi, mutta ehkä siitä saa tarpeeksi hyvin selkoa. Oli kuitenkin mukava tehdä tämän tyyppinen harjoitus, jossa piti itse miettiä miten tehdä taulukkoliitoksia sekä laskutoimituksia. Alkaa tässä vaiheessa jo hyvin hahmottua MapInfon perustoiminnot.

 

Kauppi, O. (2015). Kolmas Kurssikerta. okauppi’s blog. 9.2.2015 <https://blogs.helsinki.fi/okauppi/>

Afrikka aiheena

Tehtävässä meidän piti pohtia Afrikan mantereen karttaa, jossa oli näkyvillä öljykenttien, timanttikaivosten ja konfliktien välisiä yhteyksiä. Tilastoissa olisi hyvä olla myös vuosiluku esimerkiksi öljykentän löytämisen ja konfliktin syntymisen väliseltä ajalta tietyllä alueella, jotta näiden yhteyksiä voisi tutkia. Kartalla näkyvät konfliktialueet ovat myös perua siirtomaasodista sekä maailmansodista. Esimerkiksi Jussi Jurvalan blogissa tuodaan hyvin ilmi kartan konfliktien yhteys siirtomaasotiin sekä maailmansotiin.

Monen Afrikan maan/heimojen väliset rajat ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Konflikti syntyy tällaisissa tapauksissa timantti/öljylöydöksen tuottaman rikkauden ja tämän rikkauden jakautumisen vuoksi. Konfliktin laajuus vaihtelee varmasti löydöksen havaintopaikasta riippuen, esimerkiksi maiden välisen raja-alueen lähistöltä tai väliltä tehtävä löytö tuottaa suuremman ongelman kuin tapaus jossa löydös paikannettaisiin tietyn maan keskiosista. Hyvä esimerkki on maailman nuorin valtio Etelä-Sudan, jolla on paljon kiistoja öljyntuotantoalueista sen itsenäistyttyä Sudanista. Suurin osa alueen öljystä sijaitsee Etelä-Sudanin puolella, mutta öljyputket kulkevat Sudanin kautta.

Internetkäyttäjien määrässä on paljon vaihteluita ympäri Afrikkaa. Melko turvallisesti voi sanoa internetkäyttäjien määrän olevan yhteydessä varallisuuteen. “Nykyään internetkäyttäjien lukumäärä kasvaa kuitenkin nopeasti langattomien verkkojen kehittymisen ja niiden hyödyntämiseen kykenevien laitteiden hinnan laskun vuoksi. ” Jurvalan blogissa valotetaan vielä asiaa.

Varallisuus voi estää konfliktien syntymistä, mutta vain jos se on tasaisesti jakautunut. Jos naapurimailla on hyvin suuret varallisuuserot voi tämä aiheuttaa jännitteitä. Silloin taas kun eri valtiot ovat taloudellisesti toisiinsa kytköksissä ja tällä tavoin osiltaan riippuvaisia toisistaan, konflikteja muodostuu harvemmin. Tämä tietenkin riippuu millä talouden osa-alueella maat tekevät kauppaa.

Afrikka

Jurvala. (2015). Öljylähteet, timanttikaivokset ja taistelukentät.jurvala’s blog. 9.2.2015 https://blogs.helsinki.fi/jurvala/

Kurssikerta 2.

Blogi kurssikerta 2.

Kurssin toinen kerta aloitettiin tutustumalla erilaisiin kartan esitystapoihin MapInfon avulla. Aluksi kävimme läpi kaikki mahdolliset keinot mitä MapInfolla oli mahdollista tehdä, joista 3D-kartta oli mielestäni kiinnostavin. Tämän jälkeen alkoi paneutuminen päällekkäisiin koropleettikartta esityksiin. Tällaisen esitystavan ideana on esittää esimerkiksi asioiden korrelaatiota. Tiedot näihin esityksiin saimme jo aiemmin käytetyistä kunta-aineistosta, mutta myös Sotkanetistä, jossa oli mahdollista tutustua monenlaisiin tilastoihin Suomen kunnista. Tarkasteltavan asian päättämiseen tuhrautui yllättävän kauan aikaa, koska valittavia muuttujia oli niin paljon.  Itse käytin Sotkanettiä hyväkseni saadakseni tiedot alkoholin myyntimääristä Pohjois-Suomessa ja päätin jatkaa samalla teemalla kuin ensimmäisessä tehtävässä eli työttömyysasteen tarkastelussa. Halusin pohtia olisiko näiden kahden muuttujan välillä korrelaatiota niin kuin voisi ehkä olettaa.

Päätin valita 3 luokkaa molempiin esitettäviin asioihin, koska koin sen olevan järkevä luokkamäärä. Väriksi työttömyysasteeseen otin vihreän ja alkoholin kulutukseen taas ruudukon. Koin näiden avustavan kartan helppolukuisuutta. Suomessa alkoholia kulutetaan keskimäärin hieman enemmän kuin Euroopassa yleisesti, noin 11.6 litraa 15 vuotiasta asukasta kohden. Tilastoista puuttui Iitin ja Rovaniemen kulutus jostain syystä. Maksimiarvo Pohjois-Suomessa oli huikeat 52.7 litraa Utsjoella. Tähän lukuun vaikuttaa varmasti norjalaisten toteuttama viinaralli. Pohjoinen Suomi on alkoholin kulutuksessaan hyvin korkealla, mutta tilastoista olisi johtopäätöksien tekoa varten hyvä nähdä paljonko matkustajavienti on vaikuttanut myyntiin. Alkoholin kulutus näyttää olevan joiltain osin yhteydessä työttömyysasteen kanssa. Lapissa työttömyysaste on astetta korkeampi kuin muualla Suomessa sekä alkoholin kulutus on myös korkeampi kuin keskiarvo 11.6 litraa.

Pohjois_suomiLegend_pohjois

Kartasta tuli mielestäni ihan hyvä, mutta tulosten luotettavuus olisi vaatinut tarkempaa dataa matkustajaviennistä. Tehtävä oli hauska ja erilaisten ilmiöiden korrelaatioita oli mielenkiintoista tarkastella. Sotkanetistä en ollut ennen kuullutkaan ja tämä harjoitus toi mielestäni tulevaisuutta varten paljon hyvää kokemusta. Huomasin Olli Kaupin käsitelleen samaa aihetta omassa blogissaan hyvin kattavasti. Kartoissamme on pieniä eroavaisuuksia, koska olemme valinneet Sotkanetistä hieman erilailla alkoholin myyntiä kuvanneet taulukot. Itselläni myynti on asukasta kohden kun taas Kaupin blogissa myynti on laskettu yli 18 vuotta täyttäneiden pohjalta. Kollegani blogissa kartta on selkeämpi kuin omani ja ehkä itsekin olisin voinut käyttää jotain muuta mallia kuin ruudukkoa alkoholin myynnin kuvaamiseen.

Alkoholijuomien kulutus. Tilastoraportti 9/2014,
Suomen virallinen tilasto, Alkoholijuomien kulutus. THL. 3.3.2015. <http://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus>

Kauppi, O. (2015). Toinen Kurssikerta. okauppi’s blog. 1.2.2015 <https://blogs.helsinki.fi/okauppi/>

 

Artikkeli 1.

Artikkeli 1.

 

Tehtävänä oli analysoida artikkelia, joka kertoi kahden teemakartan päällekkäisen esittämisen suhteesta ja visualisoinnista työkaluna. Tiedot tehtävään saimme ”Two variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationsip” artikkelista. Artikkelissa kerrotaan esimerkiksi kartan tekemisen vaikeudesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Esimerkiksi oikean luokkamäärän ja värien valinta osoittautuu hankalaksi usein. Myös asioiden syy-seuraus suhteiden ymmärtäminen kahden erillisen kartan välillä osoittautuu ihmisille usein vaikeaksi ja tästä syystä kahden koropleettikartan päällekkäinen esittäminen olisi tärkeää. Artikkelissa kerrotaan myös legendan rakentamisen tärkeydestä tämän tyyppisissä esityksissä.

Oppilaille tehdyt testit osoittivat kiinnostuksen nousua käsiteltyyn asiaan kun se esitettiin tällä tavoin, vaikea sanoa olisiko sama reaktio muilla kuin maantieteen opiskelijoilla. Esitystavan hahmottaessa kartanluku nopeutuu, koska syy-seuraus suhteet ja alueellisuus tulevat helpommin ilmi. Tähän auttavat graafisesti hyvin suunnitellut kartat.

Juuri syy-seuraus suhteiden havainnoinnin vuoksi päällekkäisten koropleettikarttojen valmistaminen on tärkeää. Se auttaa ymmärtämään asian laajemmin ja havainnoillisemmin. Luokkajaot korostuvat lisää tässä esitystavassa, koska ne auttavat lukijaa ymmärtämään kartan esittämät asiat selkeästi, jos ne on valittu oikein Kaksiulotteiset väriskeemat ovat käytössä, koska värien pitäisi olla selkeitä ja samalla erotettavissa toisistaan.

Itselleni hankalia asioita artikkelissa oli valittujen värien merkitys, mutta toisaalta juuri näiden lukeminen auttaa tulevaisuudessa valitsemaan hyvät värisävyt omiin karttoihin. Graafiset valinnat ovat aiheuttaneet itselleni paljon päänvaivaa. Lisäksi legendan ymmärtäminen tuntui vaikealta, kun en ollut tämän tyyppiseen ennen tutustunut.

Tällaisesta teemakartasta on helpompi esittää syy-seuraus suhteet haluttujen asioiden välillä. Tämä voi johtua siitä, että halutut ilmiöt saadaan näytettyä samanaikaisesti, jolloin ei tarvitse vilkuilla kahden kartan välillä. Kuitenkin ilmiön spatiaalinen tarkastelu osoittautuu hankalammaksi kuin tavallisessa teemakartassa. Tavallisessa karttaesityksessä legenda ei ole tälläinen x-y akselin välinen työkalu vaan yksinkertaisempi. Legenda kertoo maalaisasutuksen ja alle 18-vuotiaiden määrän välisen suhteen. Kartasta voi päätellä nuoremman asutuksen painottuvan kauemmas pääkaupungista maaseudulle.

Tällainen kartografinen esitys edellyttää lukijalta kiinnostusta käsiteltävään asiaan sekä jo valmiita kartografisia taitoja esitettävien asioiden ymmärtämiseksi. Tämä voi johtua siitä, että ihmisiä on vaikea ohjata tämän tyyppisiin kartta esityksiin heidän ollessa tottunut selkeisiin yleissilmäys karttoihin.

Itse hieman amatööri paikkatieto-ohjelmien käyttäjänä, toimii esimerkiksi Mapinfon avulla luodut kartat paremmin ja tuntuvat helpommin rakennettavilta kuin artikkelissa esitetyt tavat asioiden esittämiseksi. Kuitenkin jos harjoittelisimme ahkerasti tälläisten karttojen tekoa, voisi tulokset olla hyviä osaamiseni kehittämiseksi. Mielestäni esimerkiksi Mapinfolla luotavat kartat luultavasti ovat mukavampia toteuttaa ja nopeammin opittavissa. Vaikea kuitenkin sanoa, koska emme ole harjoitelleet juuri muiden ohjelmien käyttöä. Jos joskus olen ammattilainen asian suhteen, voisin kuvitella kartografisen toteutuksen olevan ohjaavana tekijä, mutta näin opintojen alkuvaiheessa välineellä on paljon väliä onnistuneen esityksen luomiseksi.

Tehtävässä hankalin osuus oli englannin kieli, joka varsinkin tämän kaltaisessa tieteellisessä artikkelissa aiheutti harmaita hiuksia allekirjoittaneelle. Sanakirjaa joudun käyttämään varsin runsaasti ymmärtääkseni artikkelin ytimen. Vaikeuksia oli yleisesti ymmärtää artikkelissa esitetyt asiat, koska en ollut ennen tutustunut tämänlaiseen materiaaliin kartografiasta.

Ruikkalan PAK-blogi, Toni Ruikkala <https://blogs.helsinki.fi/ruikkala/> Luettu 30.1.2015

Kurssikerta 1.

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia –kurssi aloitettiin palauttamalla mieleen paikkatiedon ominaisuuksia ja sen esittämiseen liittyviä seikkoja. Paikkatiedossa on tärkeätä muistaa halutun tiedon sijainti ja ominaisuudet kartalla. Sijaintitietoa on esimerkiksi koordinaatein kartalle merkitty ja ominaisuustieto taas kuvaa tarkasteltavan kohteen ominaisuuksia. Lisäksi kerrattiin paikkatietoaineistojen kerroksellisuutta sekä kuvattavien kohteiden tallennustapoja aineistoihin. Tämän voi tehdä joko rasteri- tai vektorimuodossa. Mielestäni oli mukava palauttaa näitä asioita mieleen, kun näistä oltiin viimeksi keskusteltu syksyllä ja tämä varmasti edesauttoi opiskelijoita.

Kertauksen jälkeen oli aika palata kartan tekoa varten MapInfon pariin, jonka avulla olimme kerran aikaisemmin toimineet. Ohjelmalla harjoittelimme erilaisten jakojen tekemistä ensin pääkaupunkiseudun alueella ja sitten siirryimme käsittelemään Suomen kunta-aineistoa. Tavoitteena oli luoda teemakartta omasta mielenkiinnon kohteesta sekä histogrammi aiheesta. Ohjelman käyttö tuntui pitkän ajan jälkeen melko hankalalta ja piti palauttaa mieleen erilaiset tavat tiedon tallentamiseen ja avaamiseen. Uskon kuitenkin ajan kanssa taitojen lisääntyvän kyseisen ohjelman kanssa.
Työttömyysaste_suomessa

histoparas

 

Valitsin itse teemakarttani kuvaamaan eri kuntien työttömyysasteita, koska pidän sitä mielenkiintoisena tarkasteluaiheena. Lähtökohtana mielessäni oli suurten kaupunkien omaavan paljon työpaikkoja, joten niissä tuskin olisi paljon työttömiä. Työttömiä ajattelin löytyvän Idän ja Pohjoisen syrjäisemmiltä seuduilta. Pitää muistaa, että esimerkiksi opiskelijoita ei lasketa työttömiksi. Opiskelijoita taas eniten on kaupunkiseuduilla, koska erinäiset korkeakoulut sijaitsevat niissä.
Kartasta huomaa alkuasetelmani olleen melko lähellä totuudenmukaisuutta. Kartalla työttömyysaste näyttää kasvavan Itään päin kuljettaessa. Vähiten työttömiä näyttää olevan pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun, Vaasan sekä Oulun läheisyydessä. Suurissa kaupungeissa yrityksiä houkuttaa esimerkiksi työvoiman tarjonta, muiden yritysten läheisyys ja tämän hyödyntäminen tuotannossa sekä markkinoiden läheisyys. Kartassa työttömyysaste kuvautuu vuoden 2010 tasossa, jolloin koko maan työttömyysaste oli 8,4 %.Työttömyysaste on 2014 marraskuussa 8.2 %, joka kertoo työttömyysprosentin hienoisesta laskusta.

Mielestäni karttani kuvaa onnistuneesti työttömien jakautumista kunnittain Suomessa ja värit ovat selkeät kuvattavaa asiaa koskien. Ensimmäisen ja viimeinen luokka ottavat melko suuren vaihteluvälin havaintoja, joka saattaa hämätä lukijaa. Esimerkiksi 15,1 % – 22,6 % ero työttömyysastetta tarkastellessa on melko massiivinen ja Itä-Suomi näyttäytyykin huolestuttavan punaisena kartalla. Kuitenkin luonnolliset vaihteluvälit olivat mielestäni paras mahdollinen valinta kuvaamaan tätä tilastoa.

Lähteet:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.2.2015]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2010/tyti_2010_2011-02-15_tie_001_fi

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. marraskuu 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.2.2015].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2014/11/tyti_2014_11_2014-12-23_tie_001_fi