Yhdistelyä ja konflikteja.
Tällä kertaa käsittelimme mielenkiintoista dataa Afrikan maiden erilaisista parametreistä ja Suomen valuma-alueista. Harjoitukset aloitettiin käsittelemällä Afrikan datapaketteja. Ensimmäisessä tehtävässä oli tarkoitus tutkia dataa timanteista, öljyesiitntymistä ja konflikteista. GIS-analyysien avulla oli tarkoitus etsiä korrelaatiota eri aineistojen väliltä. Ensimmäinen kuva on luomani visualisointi tarjotuista aineistoista. Päätin esittää kartalla öljyesiintymät, timantit ja konfliktit. Öljykentät oli tarjottu kurssiaineistoissa aluemuotoisena shape-tiedostona.
Lopullisesta kartasta on hieman vaikea löytää erityisen vahvaa korrelaatiota; öljyesiintymien, timanttikaivosten ja konfliktien määrän välillä ei näyttäisi olevan kovinkaan suurta riippuvuutta. Esimerkiksi Etelä-Afrikala, jolla on huomattava määrä timanttikaivoksia, on kohtuullisen rauhallinen lähihistoria, ainakin tilastoitujen konfliktien määrän perusteella. Samoin Libya, jolla on hyvin laajat öljyesiintymät vaikuttaa ainakin kartan perusteella hyvinkin rauhalliselta. Mutta tarkemmin dataa tarkasteltaessa on mahdollista löytää ehkäpä pieniä yhdistäviä tekijöitä.
Toisessa itsenäisharjoituksessa oli tarkoitus tuottaa valuma-alueista indeksi, joka kertoo sen tulvaherkkyydestä ja kuvata samalla kartalla alueiden järvisyyttä. Järvisyyden kuvaamisen päätin tehdä palkkien avulla. Tämän kartan tuottaminen oli aluksi lähinnä pelkkää vastoinkäymistä, koska yritin tehdä karttaa ohjeissa mainitulla vaikeammalla metodilla. Jostain syystä QGIS päätti kaatua koko ajan, kun yritin yksinkertaista tietokantaliitosta. Tästä lamaantuneena lähdin kotiin. Muutaman päivän päästä uusin silmin ja kahvikupillisen tarjoamin voimin sain aikaiseksi oheisen kartan, jopa haastavamman reitin kautta. Lopullisesta kartasta tuli mielestäni varsin miellyttävä, mutta ulkonäöltään hieman virastokarttaa muistuttava. Tässä vaiheessa olen jo luopunut alkukurssin yhtenäisestä väriteemasta ja kartat alkavat olla kirjavia kuin keväinen kukkaketo.
Lopullisessa kartassa on nähtävissä jopa selkeä korrelaatio järvisyyden ja tulvaindeksin välillä. ”Nämä kaksi asiaa näyttävät selkeästi liittyvän toisiinsa”, kuten Alex Naumanen blogissaan kirjoittaa. ”Järvisyysprosentti on nimittäin suurimmillaan niillä valuma-alueilla, joissa on pienimmät tulvaindeksiarvot. Ja taas alueilla, joilla on pienempi järvisyysprosentti, on tulvaindeksiarvot suuremmat.” Tämä on nähtävissä myös omalla kartallani.
Viikon harjoituksista jäi hyvät fiilikset ja kartat lutviutuivat sujuvasti. Afrikan kartoista tuli kohtuullisen esteettiset, mutta näin jälkikäteen katsoen niiden väritystä olisi voinut miettiä hieman tarkemminkin. Nyt katse kohti ensi viikkoa ja uusia seikkailuja (huh olipas juustonen lause).