Pisteitä & ulkoilua
No nyt menee kyllä hankalaksi tämä homma. Edellisen harjoituksen kanssa sentään oli jokin pohja, josta lähteä liikkeelle, mutta tämän kanssa olen täysin aineiston varassa. Kartat olen tehnyt jo valmiiksi, mutta nyt pitäisi muistella, mitä olen tehnyt. Viikon aiheena taisi olla pistemuotoisen datan visualisointi ja sen kerääminen epicollectilla.
Pisteet, yksinkertaisin vektorityyppinen geometria. Kyseessä on siis dataa, joka koostuu yhden pisteen sijaintitiedosta ja usein myös siihen liittyvästä attribuuttitiedosta. Yksinkertaista pistedataa on mahdollista hyödyntää monilla eri tavoilla pelkän pisteiden piirtämisen ulkopuolella. Pistedataa voi klusteroida tai interpoloida erilaisiksi visuaalisiksi esityksiksi.
Epicollect sovelluksen avulla olin ehtinyt jo ennen tätä kurssia keräämään dataa satelliittipaikannuksen menetelmät maantieteessä -kurssilla. Kyseessä on mobiilisovellus, jonka avulla on helppo tuottaa omaa pistemuotoista dataa kentällä metatietoineen. Metatiedoiksi on mahdollista liittää numero- ja tekstidatan lisäksi myös multimediaa kuvan, videon tai äänen muodossa. Tuotettua dataa on mahdollista tarkastella Epicollectin omassa interaktiivisessa kartassa tai GIS-ohjelmaan tuotuna.
Kurssikerralla keräsimme muistaakseni jonkinlaista dataa ehkäpä puiston penkeistä? En tarkkaanottaen muista. Sen sijaan kerron tässä blogissa myös vaihtoehdosta Epicollectille.
Avoimen lähdekoodin QGIS-project on tuottanut myös oman versionsa tästä, joka mahdollistaa myös erimuotoisten geometrioiden tuottamisen omaan sijaintidataan pohjautuen. Tämän sovelluksen ehdoton etu on se, että se tarjoaa monia edistyneempiä digitointimahdollisuuksia suoraan puhelimessa. Tämä muodostaa suuriman eron Epicollectiin, joka on se, että pisteiden lisääminen on mahdollista myös huomioimatta GPS-paikannus. Pisteiden, viivojen ja polygonien paikkaa sekä muotoa on tätä myötä mahdollista muokata myös suoraan puhelinsovelluksessa.
QFieldin etuna on myös se, että sovelluksessa muokataan samaa työtiedostoa, jota voi työstää myös tietokoneen työpöytäohjelmalla. Verrattuna Epicollectiin kyseessä on pari kertaluokkaa monimutkaisempi sovellus ja sen käyttöönotto on varsin monimutkaista. Ensin tiedosto on alustettava työpöytäohjelmassa, jonka jälkeen tiedosto on siirrettävä puhelimeen omaan kansioonsa. Kun kenttätyöt on tehty, voi tiedoston siirtää takaisin tietokoneelle, jossa kerättyjä aineistoja voi käsitellä edelleen. QFieldiä on mahdollista käyttää myös netin kautta toimivalla reaaliaikaisella päivityksellä ja usean samanaikaisen käyttäjän kanssa, mutta tähän toiminnallisuuteen en ole ehtinyt vielä tutustua.
Viikon tehtävänä oli myös demonstroida eri tekniikoita pistedatan visualisointiin. Tehtävänä oli luoda kartta joko maanjäristyksistä tai tulivuorista, jota olisi mahdollista käyttää opetuksessa. Tein alunperin kaksi vuotta sitten kartan, jossa esitin maanjäristysten lisäksi tulivuoret ja laattarajat, mutta nyt sitä uudelleen tarkasteltuani päätin tehdä uuden. Uudessa kartassa päätin kuvata ainoastaan vuonna 2020 tapahtuneet maanjäristykset ja luoda suuntaa antavan lämpökarttatason, joka puhtaan visuaalisesti kertoo suurimmat riskialueet pohjautuen maanjäristysten määrään ja voimakkuuksiin. Visuaalisesti uusi kartta on kyllä mielestäni paljon miellyttävämpi, mutta vanha kartta saattoi olla jopa hieman informatiivisempi. Vanha kartta löytyy myös tuosta alempaa.
