Noin 400 avoimen tieteen toimijaa kokoontui syyskuussa Portugalin Portoon Douro-joen partaalle konferenssikeskuksena toimivaan historialliseen tullirakennukseen. Kokouksen teema Synergies for Sustainable, Open and Responsible Research nosti esiin avoimen tieteen kentän lukuisten toimijoiden yhteistyöstä syntyvän synergian.
Konferenssiohjelma koostui perinteisistä Keynote-puheenvuoroista, rinnakkaisista tiettyyn teemaan keskittyvistä työpajoista ja noin 50 posteria sisältäneestä posterisessiosta. Kolmantena päivänä ohjelmaan sisältyi myös kiinnostava demosessio, jossa demojen esittelijöillä oli kaksi minuuttia aikaa vakuuttaa kuulijat, että demoon kannattaa tutustua tarkemmin. Näihin olisi mielellään perehtynyt pidempäänkin, mutta käytännössä vain muutamaan niistä ehti tutustua demoille varatussa ajassa.
Demoista mieleen jäi erityisesti ranskalainen Dissem.in -palvelu, jonka tavoitteena on sujuvoittaa rinnakkaistallennusta julkaisuarkistoon. Toinen lupaavalta vaikuttanut demo oli taulukkomuotoisen tutkimusdatan anonymisointiin tarkoitettu Amnesia-työkalu, jota on kehitetty OpenAIREn puitteissa. Mielenkiintoisia olivat myös demot, joissa esiteltiin työkaluja tutkimusaineistojen metatietojen rikastamiseen, esimerkiksi affiliaatiotiedolla. Nämä, kuten monet muutkin kehitteillä olevat palvelut ja sovellukset, ovat vielä beta-vaiheessa, mutta niiden kehitystä kannattaa seurata.
Kokouksen viimeisenä päivänä oli vuorossa Plan S -paneeli, jossa selvitettiin hankkeen etenemissuunnitelmaa ja korostettiin myös julkaisuarkistojen merkitystä, vaikka ne jäivätkin Plan S:n alkuvaiheessa vähemmälle huomiolle.
Open Science Fair 2019-tapahtuma järjestettiin Douro-joen varrella Portossa.Alfandega do Porto Congress Center oli Open Science Fair 2019 tapahtumapaikka. Kongressikeskus on rakennettu vanhaan tullirakennukseen, joka on yksi Porton maamerkkejä.
OpenAIREn vuosikokous Unkarin Debrecenissä keskittyi pääosin kahteen aiheeseen: OpenAIREn palveluiden esittelyyn kaikille projektissa toimiville osapuolille ja OpenAIREn pysyvän organisaation järjestäytymiseen. Lisäksi kokouksessa esiteltiin European Open Cloud -hanketta. Tässä blogikirjoituksessa käsitellään näitä teemoja lyhyesti.
OpenAIRE General Assembly järjestettiin Unkarissa. Isäntänä toimi Debrecenin yliopisto. Kuvassa yliopiston päärakennus. Kuva: Pauli Assinen
OpenAIRE ja European Open Science Cloud (EOSC)
OpenAIRE osallistuu EOSC:n toimintaa monella tasolla. OpenAIRE:lla on edustaja EOSC Executive Board:ssa, jonka tehtävänä on ohjata EOSC:n kehittämistä sekä valmistella suosituksia EOSC:n hallinta-, toiminta- ja rahoitusmalleiksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhdessä eInfraCentral -, EOSC-hub – ja EOSCpilot -projektien kanssa OpenAIRE kehittää ja ylläpitää EOSC Portal -sivustoa ja on yksi EOSC:in palvelujen tuottajista.
OpenAIREn hakuportaali tarjoaa pääsyn tutkimuksen sisältöihin. Se perustuu palvelun taustalle rakennettuun avoimeen tieteellisen viestinnän graafiin, josta tarkemmin tuonnempana. Haku- ja selaustoimintojen lisäksi OpenAIRE-portaali tarjoaa käyttäjälle keinon löytää soveltuva julkaisuarkisto tai datapalvelu oman julkaisun tai tutkimusdatan tallennukseen. Lisäksi käyttäjä voi portaalin avulla linkittää tutkimustulokset rahoitukseen ja projekteihin sekä tuottaa raportteja ja graafisia visualisointeja esimerkiksi projektin tai laitoksen tutkimustuloksista. Tämä palvelu on tuotantokäytössä.
Amnesia tarjoaa tutkijalle välineen sensitiivisen datan anonymisointiin, jotta aineisto voidaan jakaa laajalle yleisölle. Käyttäjä ohjaa anonymisoinnin toteutusta ja valitsee joustavan vaihtoehdon vahvan yksityisyyden suojan ja aineiston käytettävyyden väliltä. Palvelu on tarkoitettu taulukkomuotoisen datan anonymisointiin. Ohjelmiston voi ladata omalle koneelle, ja sitä voi myös kokeilla web-liitymän kautta. Ohjelmisto löytää myös anonymisoitujen aineistojen versioita, jotka on tallennettu Zenodo-palveluun. Palvelu on teknisesti valmis, ja sen käytttönotto on beta-vaiheessa.
Zenodo on kaikille tieteenaloille soveltuva avoin digitaalinen arkisto, jonka avulla tutkijat, projektit ja organisaatiot voivat jakaa, säilyttää ja esitellä monimuotoisia tutkimustuloksia (dataa, ohjelmistoja ja julkaisuja). Palvelu soveltuu erityisesti aineistoille, joille ei löydy avointa tallennuspaikkaa muista palveluista. Zenodoa yläpitää CERNin datakeskus. Palvelu on tuotantokäytössä.
OpenAIREn haravointipalvelu rakentaa tutkimustiedon välittämisen graafia keräämällä metatietoja tiedontuottajilta, rikastamalla tietoja tekstinlouhinnan ja päättelyn avulla sekä keräämällä tietoa käyttäjiltä. Palvelun tuottama graafi on käytettävissä erilaisten rapintojen kautta, esimerkiksi OAI-PMH, HTTP API, Linked Open Data, SPARQL endpoint. Graafi koostetaan kahdesti kuussa keräämällä metatietoja OpenAIREn euroooppalaisen ja globaalin verkoston tiedontuottajilta. Sen jälkeen tiedot normalisoidaan ja muunnetaan graafin käyttämään muotoon. Tämä palvelu on tuotantokäytössä.
Tutkimusrahoittajille suunnattu ohjausnäkymä (dashboard) perustuu OpenAIREn graafiin ja tarjoaa seuranta- ja raportointivälineet, joiden avulla rahoittajien ja tiedepolitiikan päättäjien on mahdollista seurata rahoitetun tutkimuksen tuloksia. Palvelun avulla voidaan myös visualisoida tutkimuksen tuotoksia. Palvelu on tuotantokäytössä.
OpenAIREn päättely: tekstin- ja datanlouhintaa tiedejulkaisemisen tarpeisiin
Tämä palvelu suorittaa tekstin louhintaa ja käsitteiden tunnistusta julkaisujen metatietojen ja kokotekstin perusteella. Se löytää linkkejä projekteihin, rahoitustietoihin ja tutkimusrahoittajiin sekä linkkejä dataviittauksiin tai data-arkistoihin. Palvelu tunnistaa myös viittaukset ohjelmistoihin, kirjoittajien taustaorganisaatioihin ja lähdekirjallisuuteen. Lisäksi palvelu luokittaa julkaisut erilaisten taksonomioiden perusteella. Palvelun lopputulos on nähtävillä OpenAIRE-portaalissa. Palvelu on tuotantokäytössä.
OpenAIREn tutkimusanalytiikka: Aihealueiden tunnistus ja mallinnus
Palvelu tunnistaa ja merkitsee aiheenmukaisesti laajoja julkaisuaineistojen kokonaisuuksia. Näitä aihealueita hyödynnetään julkaisujen linkittämisessä muihin tietoihin, esimerkiksi tekijöihin, rahoitukseen ja lehtiin. Palvelu analysoi tekstitietoa (tiivistelmät, kokoteksti), julkaisuun liittyvää tietoa (viittaukset, tekijäverkosto) ja muita taustatietoja (tekijät, julkaisukanavat, rahoitus) mahdollisesti yhdistäen näitä tietoja luokituksiin (ACM CCS, MeSH). Näiden tietojen perusteella aineistoa ryhmitellään ja näytetään aiheenmukaisissa kokonaisuuksissa. Palvelun käyttöönotto on beta-vaiheessa.
OpenAIREn tiedontuottajille tarkoitettu ohjausnäkymä (dashboard) on verkkopalvelu, jonka kautta tiedontuottajat ovat yhteydessä OpenAIREen. Tiedontuottajia ovat julkaisuarkistot, data-arkistot ja tutkimustietojärjestelmät. Palvelu tarjoaa käyttöliittymän moniin OpenAIREn taustapalveluihin:
Rekisteröinti – tietolähteiden tarkistus ja validointi OpenAIREn metatietosuositusten kannalta. Tiedontuottajan rekisteröinti, julkaisujen kokotekstilinkit tekstin- ja datanlouhintaa varten, julkaisuarkiston validointihistoria, haravoinnin tila.
Metatietojen rikastaminen – ilmoitusten tilaaminen julkaisuarkiston metatietojen rikastamista varten käyttäen OpenAIRE Broker -palvelua.
Seuranta ja arviointi – käyttäjätilastoinnin tilaaminen, julkaisuarkiston yhdistetyn ja puhdistetun käyttötilaston seuranta.
Tekninen tuki OpenAIRE-yhteentoimivuudelle: OpenAIREn ohjeet tiedontuottajille
OpenAIREn ohjeet tiedontuottajille koostuvat joukosta sovellusprofiileja, jotka antavat tiedontuottajille mahdollisuuden saada tutkimuksen tuotokset näkyviin OpenAIREn palvelussa. Nämä sovellusprofiilit perustuvat laajassa käytössä oleviin metatieto- ja tiedonsiirtostandardeihin. Vaikka jokainen profiili keskittyy omaan käyttötarkoitukseensa, niitä voidaan linkittää keskenään, ja niiden avulla tutkimuksen tuotoksia voidaan kuvailla ja liittää asianmukaisiin yhteyksiin.
OpenAIRE validointipalvelu
Tämä palvelu tekee laaduntarkistuksia koskien haravointiprotokollan toteutusta (OAI-PMH) ja metatietojen yhtenevyyttä tietyn skeeman suhteen. Kyseessä on sääntöpohjainen sovellus, joka tarjoaa ylläpitäjälle halintaliittymän. Sen avulla voi tehdä hienosäätöä tarkistettavien sääntöjen suhteen. Tämän palvelun avulla OpenAIRE tarkistaa ja vahvistaa kaikkien tiedontuottajien yhteentoimivuuden.
OpenAIREn välittäjä: julkaisujen ilmoituspalvelu
Välityspalvelu tukee metatietojen ja julkaisujen vaihtoa julkaisuarkistojen, kustantajien ja julkaisutietoja kokoavien palvelujen kesken. Sen avulla julkaisuarkistot voivat myös rikastaa omia metatietojaan. Kyseessä on ilmoituspalvelu, jonka voi tilata. Palvelu perustuu OpenAIREn graafiin, joka on yhtenäistetty, rikastettu, linkitetty ja avoin tieteellisen tiedonvälityksen verkko. Julkaisuarkistojen ylläpitäjät tilaavat ilmoituksia heitä kiinnostavista tapahtumista käyttäen OpenAIREn tiedontuottajan ohjausnäkymän verkkopalvelua. Palvelun käytöönotto on beta-vaiheessa.
OpenAIREn käyttötilastot
Palvelu seuraa, kokoaa ja analysoi käyttötietoja OpenAIREn tiedontuottajaverkostosta. Se hyödyntää käyttöä kuvaavaa metriikkaa, kuten latausmääriä ja metatietojen katsomista. Käyttötietojen seurantaan käytetään avoimen lähdekoodin Matomo-alustaa. Tämän lisäksi käyttötietoja voidaan kerätä SUSHI-Lite -yhteensopivista lähteistä. Analyysi soveltaa COUNTER-määritystä ja huomioi robots.txt-tiedostojen asetukset. Palvelu yhdistää samaa kohdetta koskevat käyttötilastot. Palvelun käyttöönotto on beta-vaiheessa.
Tutkimusyhteisön ohjausnäkymä OpenAIRE Connect on virtuaalinen ympäristö, jossa tutkijat voivat jakaa ja linkittää tutkimuksen tuotoksia, esimerkiksi julkaisuja, data-aineistoja, ohjelmistoja oman tieteenalansa näkökulmasta. Sen avulla voidaan koota keskeiset aineistot yhteen paikkaan, jossa tutkimusyhteisön edistymistä voi seurata. Palvelun käyttöönotto on beta-vaiheessa.
ScholeXplorer-palvelu muodostaa graafin, joka kuvaa data-aineistojen ja julkaisujen välisiä suhteita sekä data-aineistojen keskinäisiä suhteita. Palvelu antaa myös pääsyn tähän graafiin. Kohteet ja niiden väliset suhteet määräytyvät julkaisutietojen tuottajien (esim. CrossRef), data-arkistojen (esim. DataCite) ja muiden digitaalisten arkistojen julkaisemien tietojen pohjalta. Palvelu kokoaa linkkejä, jotka on ilmaistu Scholix-formaatissa ja tarjoaa ohjelmointirajapinnan (API), jonka avulla kolmansien osapuolien on mahdollista hakea ja tarjota linkkejä tähän graafiin. Palvelu on tuotantokäytössä.
Yliopiston päärakennuksen juhlasalia koristavat upeat lasimaalaukset. Kuva: Pauli Assinen
OpenAIRE A.M.K.E
Syyskuussa 2018 perustettiin Ateenassa OpenAIRE A.M.K.E, Kreikan lakien mukainen Non-Profit Partnership (NPP) organisaatio. Perustajina oli neljä organisaatiota: Ateenan yliopisto Kreikasta, Göttingenin yliopisto Saksasta, Minhon yliopisto Portugalista ja UNIT Norjasta. Debrecenissä järjestettiin organisaation ensimmäinen General Assembly, jossa Helsingin yliopisto ja toistakymmentä muuta OpenAIRE Advance partneria ilmoitti olevansa kiinnostunut liittymään organisaatioon. Liittymisprosessi on parhaillaan käynnissä.
Prodromos Tsiavos esittelee OpenAIRE Legal Entity:n hallintomallia. Kuva: Pauli Assinen
12.3., klo 10.00-16.30, Helsingin Paasitornin Tarja Halonen -salissa (Paasivuorenkatu 5 A) keskustellaan EOSC-portaalin tarjonnasta. Miten löydät tiesi avoimen tieteen viidakossa?
European Open Science cloud (EOSC) tarjoaa runsaasti palveluita avoimeen tieteeseen, ja ensinäkemältä laaja tarjonta voi vaikuttaaa todelliselta viidakolta. Tilaisuudessa saat selkeän yleiskuvan EOSCin palvelutarjonnasta, ja avoimen tieteen asiantuntijoiden opastuksella löydät polkusi tässä ekosysteemissä. Työpajaosuudessa voit jakaa omia kokemuksiasi ja havaintojasi näistä palveluista ja niiden optimaalisesta käytöstä.
Tapahtuman järjestävät OpenAIRE, Helsingin yliopiston kirjasto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Huomioithan, että tilojen rajallisuuden vuoksi tapahtumaan mahtuu paikan päälle vain kuusikymmentä ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tilaisuuteen tulee myös etäosallistumismahdollisuus.
Open Access –kustantajien järjestö OASPA järjesti syyskuussa Wienissä vuosittaisen konferenssin, joka oli järjestyksessä jo kymmenes. Wienin yliopiston matematiikan ja taloustieteen laitoksella pidetty konferenssi kokosi yhteen OA-kustantajien, yliopistojen ja kirjastojen edustajia keskustelemaan avoimen julkaisemisen ajankohtaisista kysymyksistä. Open Access –julkaisemista on pitkään yritetty edistää, mutta kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin alkuvaiheessa 2000-luvun alkupuolella kuviteltiin. Tällä kertaa kuitenkin tunnelma oli varsin optimistinen ja keskustelujen perusteella voisi uskoa, että nyt vihdoinkin alkaa tapahtua ja jonkinlainen käännekohta on saavutettu.
Epäilemättä yksi tunnelmaa tiivistänyt tekijä oli sopivasti vähän ennen kokousta julkistettu eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S –aloite. Tämän aloitteen pääarkkitehti Robert-Jan Smits oli paikalla kertomassa asian taustasta ja suunnitelman seuraavista askelista. Hän oli saanut komissiolta tehtävän esittää suunnitelma OA-kehityksen vauhdittamiseksi EU:n tasolla. Keskusteltuaan eri tahojen kanssa hänelle selvisi pian, että ratkaisun avaimet ovat tutkimusrahoittajien käsissä, sillä vain heillä on mahdollisuus asettaa selkeitä ehtoja tutkimustulosten avoimesta julkaisemisesta. Koska tiede on kansainvälistä, yksittäisten kansallisten rahoittajien on vaikea edetä asiassa yksinään. Plan S –suunnitelman kantavana ajatuksena onkin muodostaa eurooppalaisten tutkimusrahoittajien yhteenliittymä, joka etenee asiassa yhtenäisellä tavalla. Alkuvaiheessa aloitteen allekirjoittajina oli yksitoista kansallista tutkimusrahoittajaa, ja Suomen Akatemian liityttyä joukkoon määrä nousi kahteentoista.
Plan S –aloitteen julkistus tuotti valtavan vyöryn palautetta, esimerkiksi Twitter-viestejä yli 70 000. Monet tahot ovat jo osoittaneet tukensa aloitteella, kuten yliopistokirjastojen LIBER ja Suomessakin UNIFI. OA-kustantajien oma etujärjestö OASPA ei sen sijaan ole ottanut asiaan kantaa. Tämä voi johtua siitä, että tässä järjestössä on varsinaisten OA-kustantajien lisäksi edustus myös perinteisiltä isoilta kustantajilta, joiden toimintamallina on hybdrijulkaisemisen. Esimerkiksi Taylor & Francis ja Springer Nature ovat aktiivisia OASPA:n jäseniä. Plan S –aloite rajaa hybridijulkaisemisen lyhyen siirtymävaiheen toimintatavaksi. Seuraava askel tämän aloitteen tiekartalla on tarkemman toteutussuunnitelman laatiminen kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Konferenssin ohjelmassa oli paneelikeskustelujen lisäksi Show and Tell –osio, jossa oli lyhyitä esityksiä eri teemoistra. Yksi näistä oli Martyn Rittmanin esitys MDPI:n perustamasta Scilit-tietokannasta, johon on koottu tiedot yli 100 miljoonasta artikkelista. Aineistoa voi suodattaa myös OA-saatavuuden mukaan, ja palvelun Rankings-osiossa on mielenkiintoista tilastotietoa kustantajista, lehdistä ja artikkelien määristä.
Avoimuuteen tähtääviä sopimusmalleja käsitelleessä osiossa Kamran Naim esitteli Annual Reviews –kustantajan suunnitelmaa siirtymisestä avoimeen julkaisemiseen. Ajatuksena on tarjota nykyisille tilaajille 5 %:n alennus tilausmaksusta, ja samalla siirtyä avoimeen julkaisemiseen edellyttäen, että lähes kaikki tilaajat jatkavat tilaustaan. Kokeilut yksittäisten Annual Reviews –julkaisujen avaamisesta osoittavat, että avoimuus lisää käytön määrän nelinkertaiseksi. Kiinnostavaa nähdä onko tällainen malli kestävä pidemmällä tähtäimellä. Ainakin lyhyellä tähtäimellä siitä hyötyisivät kaikki osapuolet, mutta uusia tilaajia ei tällä mallilla kuitenkaan voi hankkia.
Janneke Adema Coventryn yliopistosta puhui yliopistopohjaisesta OA-julkaisemisesta tuoden esiin brittiläisen yhteenliittymän Radical Open Access Collective, johon kuuluu yli 50 yliopisto- tai tutkijalähtöistä OA-kustantajaa. Samankaltainen, mutta suppeampi yliopistopohjaisten kustantajien konsortio on ScholarLed. Kirjastopohjaista julkaisutoimintaa puolestaan edustaa amerikkalainen Library Publishing Coalition, johon kuuluu n. 80 yliopistoa. Näiden yhteenliittymien tavoitteena on myös jakaa osaamista jäsentensä kesken järjestämällä tapahtumia ja koulutusta. Tässä yhteydessä mainittiin myös Sebastian Nordhoffin kirja Cookbook for Open Access books, jossa kuvataan Language Science Pressin kokemuksia uuden OA-kustantamon perustamisesta.
Kristen Ratan kertoi Collaborative Knowledge Foundationin (Coko) toiminnasta. Tämä taho kehittää infrastruktuuria, jota tarvitaan avoimessa julkaisemisessa. Avoimen lähdekoodin periaatteella julkaistavat ohjelmistot tarjoavat perustan toimitustyössä tarvittaville työvälineille. Avointen monografioiden toimittamiseen Coko on kehittänyt Editoria-ohjelmiston, jota käyttää esimerkiksi California Digital Library. Cokon kehittämän xPub-ohjelmiston pohjalta Hindawi-kustantaja on uusimassa omaa lehtien toimitusjärjestelmäänsä.
Konferenssin lopuksi oli paneelikeskustelu FAIR-teemasta liittyen tutkimusdatan saatavuuteen. DataCite tarjoaa palvelun sopivan data-arkiston löytämiseen FAIR-periaatteiden näkökulmasta. Palvelu on nimeltään Repository Finder.
OASPA-konferenssi tarjosi läpileikkauksen ajankohtaiseen keskusteluun avoimesta julkaisemisesta, jota tällä hetkellä käydään vilkkaasti myös OA-kustantajien foorumeilla.
Ateenan uusi kansalliskirjasto Stavros Niarchos –kulttuurikeskuksessa kokosi syyskuun alussa eurooppalaiset avoimen tieteen palveluiden ja infran kehittäjät ensimmäistä kertaa järjestettyyn Open Science Fair –tapahtumaan. Kokouksen järjestivät neljä avoimeen tieteen saralla toimivaa hanketta: OpenAIRE, OpenUP, OpenMinTeD ja Foster. Tavoitteena oli liittää yhteen periaatelinjaukset, infrastruktuurit, palvelut, työnkulut ja ihmiset. Kokouksen tärkein anti on tiivistetty lyhyeen videoon:
Yksi kokouksen key note –puhujista oli prof. Jeffrey Sachs, amerikkalainen taloustieteilijä, joka tunnetaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Hän korosti, että kestävä kehitys on täysin saavutettavissa oleva tavoite, jonka saavuttamista avoin tiede ja tutkimusdatan avaaminen voivat omalta osaltaan vauhdittaa.
Jeffrey Sachs
Toinen pääpuhuja oli prof. John Ioannidis Stanfordin yliopistosta. Hän on tutkinut laajasti julkaistujen tutkimustulosten toistettavuutta, ja tulokset osoittavat, että hyvin harvat tutkimukset voidaan toistaa onnistuneesti. Jopa sellaisissa avoimissa lehdissä, jotka edellyttävät artikkelien taustalla olevan tutkimusdatan avointa saatavuutta, vain noin puolet tuloksista on mahdollista toistaa.
John Ioannidis
Avoimen tieteen alueella toimivien tutkimusinfrastruktuurien yhteistyötä pyritään jatkossa tiivistämään, erityisesti tutkimuksen pilvipalveluita kehittävän European Open Science Cloud –hankkeen (EOSC) myötä. Tästä asiasta järjestettiin oma sessiokin, jossa eurooppalaista verkkoinfraa kehittävä Géant, datakeskusten laskentapalveluita kehittävä EGI ja avoimen tieteen tuki- ja taustapalveluita tarjoava OpenAIRE keskustelivat asiakkaille suunnatuista palveluista ja niiden koordinoinnista. Lisää tämäntyyppistä yhteistyötä tullaan näkemään seuraavassa OpenAIRE Advance –nimellä kutsutussa projektivaiheessa, joka käynnistyy vuoden 2018 alussa.
Olennainen osa tapahtumaa olivat työpajat, joissa osallistujat saivat mahdollisuuden antaa oman panoksensa palvelujen ideointiin ja kehittämiseen. Työpajoissa käytettiin erilaisia menetelmiä, mukana oli muun muassa työpaja, jossa käytettiin draaman keinoja avoimen tieteen haasteiden tunnistamiseen.
Posterisessio
Postereita oli kahdeksantoista. Ne käsittelivät erilaisia avoimen tieteen web-palveluja ja avoimen julkaisemisen aiheita. Mildred meets ATTX -posterimme lisäksi tutkimusdata-asiat eivät olleet postereissa yhtä paljon esillä kuin avoin julkaiseminen.
Posterit oli sijoitettu pääkokoustilaan, jonka lasiseinien takana aukeni upea maisema Välimerelle ja ympäri Ateenaa. (Kuva: Pauli Assinen)Posteri löytyy Zenodosta: https://doi.org/10.5281/zenodo.997982
Open Science Fair -tapahtumasta julkaistuja kirjoituksia:
Vuonna 2015 alkanut tuki EU:n rahoittamien FP7-puiteohjelman hankkeiden avoimeen julkaisemiseen jatkuu 28.2.2018 saakka. Tuen edelltykset säilyvät samanlaisina kuin tähänkin saakka, esimerkiksi tukea voi saada korkeintaan kolmeen julkaisuun hanketta kohti, ja julkaisukanavien on oltava kokonaan avoimia Gold OA -kanavia. Tukea myönnetään sekä artikkelien että monografioiden julkaisemiseen. OpenAIRE:n hallinnoima tuki tunnetaan nimellä FP7 Post-Grant Open Access Pilot.
Seminar on 30.8.2016 at the University of Helsinki
Welcome to participate in a national workshop on Infrastructures and networking for Open Science. The event is organized by Helsinki University Library in cooperation with Finnish Literature Society and OpenAIRE 2020 project.
The seminar is on 30.8.2016 at 9:30 – 16:00. Venue: University of Helsinki, Unioninkatu 40 – Metsätalo, Sali 4 (B214)
The focus of the event is on presenting current Infrastructures supporting open science at European, national and institutional levels. Another target is to enhance networking between all stakeholders acting towards the advancement of open science. The seminar also contains informal, moderated thematic discussions during the breaks.
OpenAIRE on käynnistänyt ohjelman, jonka puitteissa on mahdollista saada tukea avointen tiedelehtien kehittämishankkeisiin. Tukea kohdistetaan lehdille, jotka eivät peri maksuja kirjoittajilta. Lehdissä tulee olla viimeisen vuoden aikana julkaistu vähintään yksi artikkeli, joka pohjautuu EU:n FP7-rahoitusohjelman hankkeisiin. Tuen avulla parannetaan lehtien teknistä julkaisualustaa, edistetään DOI-tunnusten ja CC-lisenssien käyttöä sekä Orcid-tutkijatunnisteiden käyttöonottoa.
Tuen hakemiseen tarvitaan suunnitelma lehden tai laajemman julkaisualustan kehittämisestä. Tuen hakuaika päättyy 30.6.2016, ja tukea saavat hankkeet ilmoitetaan elokuun alussa.
EU-hankkeiden tulosten avoimeen julkaisemiseen on tiedossa rahallista tukea Gold OA -pilotin kautta. Kyseessä on osa laajempaa OpenAIRE2020-hanketta. Pilotin tavoitteena on edistää FP7-rahoitusohjelman hankkeiden avointa julkaisemista myös projektien päättymisen jälkeen. Hankkeen kuluessa EU-rahoitusta voidaan käyttää tulosten avoimeen julkaisemiseen, mutta usein julkaisut ilmestyvät vasta hankkeen päätyttyä, jolloin niiden kuluja ei ole voitu kattaa hankerahoituksella. Pilotti on käynnissä kahden vuoden ajan huhtikuulle 2017 saakka, tai siihen saakka kuin tarkoitukseen varattu määräraha riittää (4 milj. €).
Lomake tuen hakemista varten on OpenAIRE-portaalissa. Hakemuksen voivat jättää tutkijat itsekin, mutta tuen hakemista helpottaa, jos kirjasto tai tutkimushallinto osallistuu hakemuksen laadintaan. Tällä tavoin voidaan etukäteen varmistaa, että hakemus täyttää tuen saamiselle asetetut ehdot.
rahoitustuen ehdot
Julkaisu liittyy FP7-puiteohjelman hankkeeseen, joka on päättynyt 1.1.2013 jälkeen.
Julkaisukulut ovat syntyneet hankkeen päättymisen jälkeen.
Korkeintaan kolme julkaisua hanketta kohti voi saada tukea.
Julkaisut voivat olla tutkimusartikkeileita, monografioita, kirjan osia tai konferenssijulkaisuja. Myös tutkimusdataa tai ohjelmistoja kuvailevat artikkelit tulevat kysymykseen.
Julkaisu on vertaisarvioitu ennen julkaisemista
Julkaisu on saatavilla avoimella lisenssillä, mieluiten Creative Commons -lisenssi CC-BY tai CC-BY-SA.
Julkaisu on varustettu pysyvällä tunnisteella, esimerkiksi DOI-tunnisteella.
Kustantajan versio julkaisusta on saatavilla PDF/A-muodossa, ja tämä tiedosto tallennetaan OpenAIRE-yhteentoimivaan julkaisuarkistoon tai Zenodo-palveluun.
Tutkimusartikkelin julkaisutuki kohdistuu kokonaan avoimiin OA-lehtiin. Tilausmaksullisten lehtien kirjoittajamaksuihin tukea ei voi kohdistaa, koska hybridilehtien OA-julkaiseminen ei kuulu tuen piiriin.
Vuonna 2016 tukea kohdistetaan myös avoimiin lehtiin, jotka eivät peri kirjoittajamaksuja.
Tuen kohteena oleva lehti on listattu DOAJ-hakemistossa tai muissa tunnetuissa verkkopalveluissa (Scopus, Web of Science, PubMed)
Rahoitus kattaa vain suoraan kustantajalle kohdistettuja maksuja, se ei kata muita tutkimusorganisaatioiden julkaisemiseen liittyviä kuluja.
Lisätietoja Gold OA -pilotista löytyy aihetta käsitelleen työpajan sivulta. Myös kesäkuun lopulla Lontoossa järjestettävässä LIBER 2015 -konferenssissa on aihetta käsittelevä työpaja.
Palvelu tunnistaa ja merkitsee aiheenmukaisesti laajoja julkaisuaineistojen kokonaisuuksia. Näitä aihealueita hyödynnetään julkaisujen linkittämisessä muihin tietoihin, esimerkiksi tekijöihin, rahoitukseen ja lehtiin. Palvelu analysoi tekstitietoa (tiivistelmät, kokoteksti), julkaisuun liittyvää tietoa (viittaukset, tekijäverkosto) ja muita taustatietoja (tekijät, julkaisukanavat, rahoitus) mahdollisesti yhdistäen näitä tietoja luokituksiin (ACM CCS, MeSH). Näiden tietojen perusteella aineistoa ryhmitellään ja näytetään aiheenmukaisissa kokonaisuuksissa. Palvelun käyttöönotto on beta-vaiheessa.
OpenAIREn ohjeet tiedontuottajille koostuvat joukosta sovellusprofiileja, jotka antavat tiedontuottajille mahdollisuuden saada tutkimuksen tuotokset näkyviin OpenAIREn palvelussa. Nämä sovellusprofiilit perustuvat laajassa käytössä oleviin metatieto- ja tiedonsiirtostandardeihin. Vaikka jokainen profiili keskittyy omaan käyttötarkoitukseensa, niitä voidaan linkittää keskenään, ja niiden avulla tutkimuksen tuotoksia voidaan kuvailla ja liittää asianmukaisiin yhteyksiin.
![LOGO_CE_Vertical_EN_quadri_LR[1]](https://blogs.helsinki.fi/openaire2020/files/2016/05/LOGO_CE_Vertical_EN_quadri_LR1.png){kind=logo}
