3. Videoteknologiaa

Katso esittelyvideo Videotyöpajassa ViikkiLearns

Yleisesti opetuksessa käytetyt verkkovideot ovat pituudeltaan muutamasta minuutista aina 90 minuuttiin. Merkittävintä on, että videolta välittyy olennainen. Jos video on pitkä (useimmiten muissakin tapauksissa), tulisi se jotenkin olla rakenteellistettu siten, että liikkuminen videon eri kohdissa olisi mahdollista. Helpoiten tämä onnistuu tekemällä aina yksi video/aihealue, eli jokainen luonnollinen kokonaisuus on oma videonsa. Jos suinkin mahdollista kannattaa käyttää tuota rakenteellistamista.

Esimerkkejä videoiden käytöstä opetuksessa:

  • Orientaatio
    • Alustuksia ja johdantoa aiheeseen
  • Luento- ja tapahtumataltioinnit
    • Taltioinnit liveluennoista (esim. luentosalista tai demoista)
    • Etukäteen tehdyt luentotallenteet
    • Vierailevien luennoitsijoiden luentotallenteet myöhempään käyttöön
    • Seminaarit
    • Vierailut ja tutustumiskäynnit
    • Tiedotustilaisuudet
  • Demot, analysointi ja ohjeet
    • Esimerkkejä työskentelymenetelmistä, vuorovaikutustilanteista
    • Analysointia työskentelystä (demot, harjoittelut yms.)
    • Toiminnan analysointia
    • Ohjeita opetuksen eri vaiheisiin
    • Haastatteluja
    • Havainnollistavia videoita kontaktiopetuksessa

Onko aihe sellainen, että sitä voi ja kannattaa esitellä videolla?
Videon rakenteen tulisi palvella opetuksen tarkoitusta. Usein se tarkoittaa, että käsikirjoiteuksessa on aloitus- sisältö- ja lopetus. Lisäksi usein kerrataan pääkohdat.

Opetusvideon pituudesta käydään keskustelua
Videotallenteen katselun voi aina keskeyttää (pause) ja siihen voi palata
Useimmat luennot paranevat ennakkosuunnittelulla, käsikirjoituksella ja tiivistämisellä.

Eli tiivistys ja asioiden jäsentäminen ovat menestyksekkään verkkovideon rakennuspalikat.