Lähdeviittaus

Tutkielmatekstissä esitetyt väitteet on perusteltava omalla analyysillä ja aiemmin julkaistulla tutkimuksella. Selvä ja johdonmukainen lähdemerkintä on välttämätön, jotta lukija tietää, mihin perustat väitteesi. Lähdeviitteet tarjoavat lukijalle myös mahdollisuuden perehtyä aiheeseen tarkemmin. Opinnäytetöissä osoitat lähdeviitteillä myös lukeneisuutesi ja asiantuntemuksesi.

Tärkeää lähdeviittauksessa on se, että kerrot riittävästi tietoja ja että käytät yhdenmukaista esitystapaa saman julkaisun tai työn kaikissa viitetiedoissa.

Tekstin sisäinen viite merkitään siten, että lukija pystyy erottamaan lainatun osan ja kirjoittajan oman analyysin toisistaan. Tekstin sisäinen viite myös ohjaa lukijan lähdeluettelon oikeaan kohtaan eli lähteen tarkempiin tietoihin.

Lähdeluettelossa lähde yksilöidään niin tarkasti, että lukija pystyy halutessaan tarkistamaan tiedot käyttämästäsi lähteestä. Lähdeluettelossa kerrotaan tarkat bibliografiset tiedot eli tekijän ja teoksen nimi, julkaisutiedot (julkaisijan nimi, julkaisupaikka ja -aika) sekä mahdollisen sarjan tai lehden nimi. Tekstiviitteen ja lähdeluettelon tietojen on vastattava tarkasti toisiaan, jotta tekstissä mainittu lähde löytyy lähdeluettelosta helposti!

Opettele lähteiden täsmällinen, huolellinen ja johdonmukainen merkitseminen jo opintojen alkuvaiheessa.

Odottaessaan bussia Raimo tapasi epäilyttävän tuttavansa Keke Kehvelin, joka kertoi kuulleensa Raimon valmistelevan Opiskelun sietämätön keveys -kurssin harjoitustyötä Kehveliäkin kiinnostavasta aiheesta. Ystävällisesti Kehveli vinkkasi blogistaan löytyvän useita aiheen kannalta oleellisia viitteitä, joita tarjosi Raimon käyttöön. Raimo etsi Kehvelin blogin eteensä ja totesi, että useissa viitteissä oli artikkelin yhdeksi tekijäksi lisätty epäasiallisesti Keke Kehveli. Tarkistettuaan viitteet tietokannasta ja todettuaan Kehvelin törkeästi levittävän vääristeltyjä viitteitä, Raimo lähetti hänelle ystävällisen kehotuksen pidättäytyä hyvässä tieteellisessä käytännössä.

Viittaustyylit

Eri oppiaineissa ja tieteellisissä julkaisuissa käytetään erilaisia viittaustyylejä (APA, CBE, Chicago, Harvard, Vancouver jne). Käytännössä tutkielmassa vaadittu tyyli täytyy aina selvittää oman koulutusohjelman kirjoitusohjeista tai tutkielman ohjaajalta. Opinnäytetyön viittausten muotovaatimuksista saat ohjeita kurssin ohjaajalta tai Opiskelijan ohjeista.

Esimerkiksi:
APA (American Psychological Association) -viittaustyyli 
Tekstin sisällä: (Regehr, Glancy, & Pitts, 2013)
Lähdeluettelossa: ”Regehr, C., Glancy, D., & Pitts, A. (2013). Interventions to reduce stress in university students: A review and meta-analysis. Journal of Affective Disorders, 148(1), 1-11.”.
doi: http://dx.doi.org/10.1016/j.jad.2012.11.026

Harvard –viittaustyyli 
Tekstin sisällä: (Regehr, Glancy et al. 2013)
Lähdeluettelossa: REGEHR, C., GLANCY, D. and PITTS, A., 2013. Interventions to reduce stress in university students: a review and meta-analysis. Journal of affective disorders, 148(1), pp. 1-11.

Viitteen tiedot kertovat seuraavaa:
tekijät: Regehr, C., Glancy, D., & Pitts, A.
artikkelin otsikko: Interventions to reduce stress in university students: A review and meta-analysis
ilmestymisvuosi: 2013
lehti jossa artikkeli ilmestynyt: Journal of affective disorders
lehden vuosikerta: 148
lehden numero kyseisessä vuosikerrassa: 1
artikkelin sivunumerot: 1-11
artikkelin yksilöllinen tunniste doi (digital object identifier):  http://dx.doi.org/10.1016/j.jad.2012.11.026

Elektroniset lähteet

Elektronisiin lähteisiin viitataan periaatteessa samoin kuin muihinkin kirjallisiin lähteisiin. E-kirjoissa ei aina ole sivunumeroita, jos esimerkiksi luet kirjaa lukulaitteella. Tässä tilanteessa voit käyttää sivunumeron tilalla luvun numeroa kertomaan, mistä kohtaa e-kirjaa viittaamasi asia löytyy.

Myös elektronisten lähteiden kohdalla lähdeluettelossa täytyy antaa aineistosta riittävät tiedot, kuten tekijän/tekijöiden nimet, julkaisun nimi, julkaisija sekä julkaisuaika- ja paikka. Näiden tietojen lisäksi pyri tuomaan lähdeluettelossa verkkoaineistojen osalta ilmi, minkä tyyppisestä aineistosta on kyse ja miten aineiston löytää.

Aineiston löytämisen helpottamiseksi tekijä- ja muiden perustietojen lisäksi kannattaa merkitä elektroniseen lähteeseen pysyvä tunniste (DOI, Handle tai URN). Jos verkkolähteellä ei ole pysyvää tunnistetta, merkitse ainakin URL-osoite. Jos tiedonlähde on jatkuvasti päivittyvä tai viitattavasta aineistosta ei löydy luotettavaa päiväystä, voit merkitä viittaamisen ajankohdan hakasulkuihin.

Lähdeaineistoja voivat olla kirjojen ja tutkimusartikkelien ohella esimerkiksi verkkosivut, blogit, sosiaalisen median päivitykset, sähköpostiviestit, digitaaliset kuvat, äänitiedostot, podcast-tallenteet ja videot. Voit merkitä lähdeluetteloon myös aineiston lajityypin hakasulkuihin, esimerkiksi tähän tapaan [blogikirjoitus], jos se ei käy muuten tiedoista ilmi.

Viitteidenhallinta

Lähdeviitteiden tekemisessä kannattaa käyttää apuna viitteidenhallintaohjelmaa. Voit kerätä julkaisuviitteitä eri tiedonlähteistä omalle viitteidenhallintaohjelman tilillesi ja liittää haluamasi lähdeviitteet opinnäytteeseesi. Viitteidenhallintaohjelma muotoilee tekstinsisäiset viitteet ja lopun lähdeluettelo haluamasi viittaustyylin mukaiseksi. Voit myös tehdä muistiinpanoja viitteiden yhteyteen ja järjestellä niitä esimerkiksi aiheenmukaisiin kansioihin. Viitteidenhallintaohjelmia ovat esimerkiksi Mendeley, Zotero ja EndNote.

Lue lisää: -Tieteellinen kirjoittaminen (puhe – ja kirjoitusviestinnän Kielijelppi – verkko-opas)
Viitteidenhallintaohjelmat ja niiden käyttö (Viitteidenhallinnan opas)
Tieteellinen kirjoittaminen ja akateemiset tekstitaidot (Opiskelu-palvelu)