En tiedä, kuinka moni teistä on kuullut Elias-nimisestä robotista, joka muutti humanistien keskuuteen Helsingin yliopistoon tukemaan kielten opiskelua tai Lady Lydiasta, jonka tehtävä on tukea vanhusten sosiaalista elämää. Mikä olisi suhtautumisesi siihen, että sinua lääkitsisi tulevaisuudessa ihmisen sijaan toisenlainen systeemi, jota erehtyisit ensin luulemaan lähilääkäriksi, koska hän humisee samalla tavalla, mutta kylmä kosketus paljastaisi hänet aivan toiseksi.

ÄLYKÄS KALEVI SEIKKAILEE INTELLIGENZIA RY:N INSTAGRAMISSA

Kognitiotiede tulee olemaan entistä keskeisemmässä roolissa, kun “älykkäät” laitteet yleistyvät ja ymmärrys ihmisen toiminnasta kasvaa.

Jos tämän päivän polttavana keskustelunaiheena on poikkitieteellisyys tieteen kehittymisessä, kognitiotiede on ollut edellä aikaamme. Kognitiotiede liikkuu viiden eri tieteen – tietojenkäsittelyn, psykologian, antropologian, kielitieteen ja filosofian välimaastossa, yhdistäen alan vahvuuksia tutkimuksessa ja sovelluksissa. Monipuolisuuden ansiosta oppiaine antaa mahdollisuudet erikoistua laajalti sinne, mikä itseään kiinnostaa.

Kognitiotieteen tutkimuksessa analysoidaan koneen ja ihmisen välistä vuorovaikutusta, unohtamatta perinteisempiä kohteita, älykkäitä laitteita ja niiden mallintamista. Moni aloitteleva opiskelija ei ole kuullutkaan koko alasta tullessaan yliopistoon, mutta sisälle päästessään tai työelämään siirtyessä aletaan pohtia kognitiotieteen kannalta relevantteja aiheita, kuten robottiautojen vaikutusta liikennekäyttäytymiseen, ihmisen kielellistä kehitystä ja päätöksentekoa.

Tutkimustiedon tuleminen osaksi opiskelijan arkea riippuu opiskelijan aktiivisuudesta perehtyä tietoon opiskelun aikana ja opetuksesta, joka voi parhaalla mahdollisella tavalla herättää kiinnostusta ottaa asioista enemmän selvää. tieteenalan tutkimussisältöön tutustuminen antaa ensinnäkin hyvän kuvan siitä, millaisten asioiden ympärille opiskelu kietoutuu ja millaisiin asioihin opetuksessa suuntaudutaan.

Kognitiotieteen opetuksessa ymmärretään myös opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Opetushenkilökunta antaa opiskelijoiden valita itselle sopiva tyyli opiskella. Monet opetettavat asiat ovat suoraan yhteydessä jokapäiväiseen elämään, vaikkapa kykynä hahmottaa arkipäiväisten ilmiöiden monimutkaista toimintaa, esimerkiksi havaitsemista ja muistin toimintaperiaatteita. Ihmisen toiminnan ymmärtäminen edellyttää sen taustatekijöiden selvittämistä ja kognitiotieteen opetuksessa perehdytään sellaisiin menetelmiin, välineisiin, joilla toimintaa voidaan luotettavasti tutkia. Näistä menetelmällisistä opinnoista yksittäisten aineiden osalta mainittakoon logiikan ja neuropsykologian perusopinnot.

Kognitiotieteen opiskelijalta edellytetään vastuunottoa, koska alun perustavien opintojen jälkeen opiskelija saa valita itseään kiinnostavia kursseja ja itselleen parhaiten sopivat opiskelumetodit. Mahdollisuus erkaantua suuresti muiden samaa ainetta opiskelevien opinnoista ei tarkoita, etteivät opiskelijat olisi tiiviisti tekemisissä keskenään. Kadehdittavan tuttavalliset välit opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä, sinnikkyys edistää yhteisiä asioita monella tasolla, murtavat käsityksiä yksinäisestä, unettomasta kognitiotieteen yliopisto-opiskelijasta Helsingissä.

Tästä osoituksena ”konnareiden”, eli kognitiotieteen opiskelijoiden itse tekemät sivut:
http://intelligenzia.fi/

Kognitiotieteen opiskelun sisällöllisistä aiheista voi lukea osoitteessa:

http://www.helsinki.fi/kognitiotiede/tutkimus/index.htm

Kognitiotiedettä voi opiskella Helsingin yliopistossa vapaana sivuaineena tai hakea kevään 2016 yhteishaussa maisterivaiheen opiskelijaksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *