Kiinnostus ihmisen mieltä kohtaan voi monen kohdalla syntyä lukion psykologian kursseilla tai vasta myöhemmin elettyään elämää jo jonkin verran. Asiaan jonkin verran perehdyttyään saattaa oivaltaa, että oikeastaan psykologian oppiminen aloitetaan jo yläasteen biologian tunnilla, jolla käsitellään ihmisen biologiaa. Oli miten oli, ihmismieli on muokkautuvainen aloittamaan uuden oppimisen siihen asti oppimillaan pohjatiedoilla tai täysin alusta eli nollasta.

Ihmisen toiminnan selittäminen ei läheskään aina ole yksinkertaisen suoraviivaista vaan se on pikemminkin sommitelma monista toisiinsa yhteydessä olevista tekijöistä. Tämä on lähtöoletus myös psykologian opinnoille Helsingin yliopistossa, jossa ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat törmäävät valtavaan määrään tietoa psykologian eri osa-alueista: havaitsemisesta, tiedollisista toiminnoista, persoonallisuudesta, aivojen & käyttäytymisen sekä iän & käyttäytymisen välisestä suhteesta sekä mielenterveydestä. Aiheita, joita lukion psykologian oppikirjoissa 1-5 käsitellään, mutta paljon perusteellisemmin.

Ilman tilastollisten menetelmien ja tulkintojen osaamista psykologia ei olisi enää tiede ja latistuisi samalle tasolle kuin nettifoorumien keskustelut ja uskomuslääketieteet.

Ilmiöiden hakkaantuminen osaksi psykologista perustietoa käy pitkän, kokeellisen prosessin ennen kuin siitä tulee varmaa ja luotettavaa. Haastatellun psykologian opiskelijan mielestä psykologian tieteellinen tutkimus on vaikeaa ja turhauttavaa, koska tutkimuksessa tavoitteena on löytää kahden asian välisen yhteys vaikutussuuntana ja yleistää laboratoriossa havaittu efekti koetilanteen ulkopuoliseen joukkoon, mutta sen osoittaminen ei ole kovin yksiselitteistä tai helppoa. Luotettavuuden ja yleistettävyyden varmistamiseksi  tilastotieteen merkitys on jo tällä hetkellä vahva psykolgiassa ja se tulee entistä enemmän kasvamaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi kliininen ala kehittyy vain, jos hoidon vaikutuksia tutkitaan luotettavilla menetelmillä.

Psykologista osaamista tarvitaan monella alalla ja siitä syystä monet teknologian alan yritykset tekevät yhteistyötä Helsingin yliopiston psykologian kokoonpanon kanssa, esimerkiksi kuvanlaatututkimuksessa. Opiskelijoita ei ole unohdettu tutkimuksen puolella vaan opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua mielenkiintoisiin tietokoneohjelmiin ja tehdä pienempiä tutkimuksia ryhmässä teorioiden pänttäämisen lisäksi.

Helsingin yliopiston psykologian koulutusohjelman opetuksen laatu kerää kiitosta opiskelijoilta, joiden joukossa uskalletaan sanoa, että Helsingin yliopistossa kiinnostus opettamiseen on eri tasolla kuin toisessa pääkaupunkiseudun yliopistossa. Kansainvälisesti arvostettu asiantuntemus ei tee psykologian opetushenkilöstöstä piittaamatonta vaan he näkevät vaivaa sen eteen, että opiskelijat ymmärtäisivät asian. Opiskelijoiden keskuudesta löytyy myös innokkaita kurssiavustajia, jotka mielellään tulevat auttamaan nuorempia opiskelijoita haasteellisissa tilanteissa.

Yhteenvetona voitaisiin siis sanoa, että psykologian opiskelu Helsingin yliopistossa on samanaikaisesti sekä vaativaa että palkitsevaa. Psykologian kaltaisessa tieteessä on tärkeämpää ymmärtää kokonaisuuksia ja ilmiöitä kuin tankata passiivisesti päähänsä valtava määrä erilaista faktatietoa. Laajat ja tiiviit kurssisisällöt yhdessä asiantuntevan opetuksen kanssa takaavat, että alan opiskelijoilla on valmistuttuaan sellaiset valmiudet, jotka oikeuttavat heitä harjoittamaan psykologin ammattia terveydenhuollossa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *