Minä: Emma Viitanen, toisen vuoden viestinnän opiskelija.
Pääaine: viestintä
Sivuaineet: valtio-oppi,
yhteiskuntahistoria

Aikaa miettiä tulevaisuutta ja sitä mikä kiinnostaa…

Itselleni yksi suuri syy hakea lukioon oli se, että saisin kolme vuotta lisäaikaa pohtia tulevaisuuden suunnitelmia. Lukion loppusuoralla tajusin, etteivät urahaaveet taida vieläkään olla kovin selkeät. Toimittajan työ kiinnosti ajatuksen tasolla, mutta epävarma työllisyys tuntui pelottavalta. Bongasin Helsingin yliopiston sivuilta viestinnän koulutusohjelman, joka alkoi kiinnostamaan. Siinä yhdistyivät monet oppiaineet, joista pidän: äidinkieli, yhteiskuntaoppi ja historia. Lisäksi, yleissivistävä yliopistotutkinto antaisi taas lisävuosia miettiä sitä, mitä oikeasti haluaa isona tehdä.

Pohdintaa siitä, mitä viestintä on

Kun kerroin entiselle työnantajalleni hakevani opiskelemaan viestintään, hän kehui päätöstä: “viestintä on tulevaisuuden ala. Sen osaajia tarvitaan.” Se on mielestäni totta. Viestintä kytkeytyy arkeemme orgaanisesti ja sillä on keskeinen rooli yhteiskunnan toiminnassa. Viestintä ymmärretään usein melko kapeasti medioiden toiminnaksi. Viestintä on sitäkin, mutta myös paljon muuta: jokainen teksti, kuva tai ääni televisiossa, lehdissä, radiossa, mainoksessa ja internetissä on viestintää. Niin yritykset, yhteisöt, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset ihmiset tarvitsevat viestintää tullakseen näkyviksi ja edistääkseen tavoitteitaan.

Mitä viestinnän opinnoissa pääsee oppimaan?

Viestinnän opinnoissa tutkitaan muun muassa medioiden toimintaa ja esityksiä, journalismia, poliittista viestintää, viestintäpolitiikkaa, organisaatioiden viestintää sekä tiedeviestintää. Jokaiselle löytyy jotain, ja kursseilla pääsee tutustumaan aiheisiin aina sanavapauslaista “valeuutisiin” ja mediarituaaleihin. Viestinnän opinnot ovat äärimmäisen ajankohtaisia. Se mitä opiskelemme tapahtuu juuri nyt. Elämme viestinnän kannalta todella poikkeuksellista aikaa.

Urahaaveista ja opintojen tuottamasta osaamisesta

Urahaaveeni ovat muuttuneet jonkin verran opintojen aikana. Toimittajan työ kiinnostaa edelleen, varsinkin ulkomaantoimittajana. Lisäksi uskoisin viihtyväni erinomaisesti viestinnän asiantuntijana järjestössä. Opintoni valtiotieteellisessä antavat näihin mielestäni paljon valmiuksia: olen oppinut koulutuksessani kriittistä ajattelua, suurien kokonaisuuksien hallintaa, luovuutta ja tiedonhankintaa. Sekä tietenkin saanut ihan valtavan määrän uutta tietoa. Luentosalien ulkopuolella olen hankkinut kokemusta ainejärjestötoiminassa Media ry:ssä ja kirjoittamalla viestinnän opiskelijoiden lehteen Groteskiin. Molemmat ovat piristäneet opintoja valtavasti ja niistä on saanut elinikäisiä ystäviä. Lisäksi olen päässyt ainejärjestöni kautta jo pariin lyhyeen viestinnän harjoitteluun, joista olen saanut konkreettista työkokemusta ja “jalkaa oven väliin”.

Viestinnästä työllistytään monenlaisiin tehtäviin

Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijat ovat työllistyneet menestyksekkäästi muun muassa asiantuntijoiksi, konsulteiksi, projektipäälliköiksi, tiedottajiksi ja toimittajiksi. Alan työllisyysnäkymät ovat yleisestä käsityksestä poiketen todella lupaavat. Uusia työpaikkoja ja -nimikkeitä ilmestyy tasaiseen tahtiin ja työnantajat tapaavat opiskelijoita mielellään. Muuttuva ala kaipaa henkilöitä, joilla on tuoretta tietoa ja näkemystä. Vinkkini politiikan ja viestinnän koulutusohjelman hakijoille on, että pitäkää mielenne avoimena ja uteliaana. Tämä on mahtava paikka oppia, oivaltaa, keskustella, tutustua ja nauttia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *