Posted on by Anne Kristiina Hopia

Ajanhallinnan opetteleminen tukee tavoitteellista opiskelua

Minä: Markus Tervo
Opinnot: Matikan opiskelija
Muuta: Taikuuden Suomen mestari.

Viime sunnuntaina vietimme äitini valmistujaisjuhlaa, kun hän oli kirjoittanut maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hän oli myös viimeisen puolen vuoden aikana laihduttanut kaksitoista kiloa ja juossut Naisten Kympin. Miten 55 -vuotias äitini oli saavuttanut niin monta tavoitettaan näin lyhyessä ajassa?

Viime jouluna äitini oli eksyksissä; opinnot painoivat, ja hän oli henkisesti raskaassa työyhteisössä. Kun paine oli suurimmillaan, hän ja isoveljeni ottivat tehtäväkseen selvittää, mitkä ovat ne häntä motivoivat asiat eli tavoitteet, toiveet ja pelot. Puolipäivää kestävässä urakassa hän kirjoitti sieluntuotoksensa paperille ja laittoi sen kehyksiin makuuhuoneensa seinälle. Puolen vuoden päästä äitini oli saavuttanut lähes kaikki asiat, mitkä hän oli kirjoittanut ylös. Nyt hänestä huokuu nuoruus ja uusi elämä.

Haluan jakaa teille muutaman ajanhallinnan periaatteen, joita äitini hyödynsi ja joita olen itse hyödyntänyt menestyksellisesti elämässäni. En ole keksinyt pyörää uudestaan, mutta nämä ovat asioita, joita ei opeteta koulussa. Näitä periaatteita on helppo soveltaa opiskeluun, tai ihan mihin tahansa unelmaan.

Ensimmäinen periaate: ajanhallinnassa ei ole kyse mahdollisimman monen asian tunkemisesta päivääsi, vaan turhan karsimisesta. Opiskelijoina päivämme ovat täynnä asioita, joita pitää tai tekisi mieli tehdä: kaverit kutsuvat, netti houkuttelee ja opiskelujen kokoinen vuori seisoo uhkaavasti taustalla. Meillä on rajallisesti aikaa, joka tarkoittaa sitä, että emme voi tehdä kaikkea. Meidän pitää valita asiat, joihin haluamme uppoutua. Toisin sanoen, meidän tulee karsia päivästämme asioita, jotka eivät ole linjassa meidän mission kanssa.

Toinen periaate: löydä missioisi. Missio on meidän henkilökohtainen tehtävä maailmassa. Se on meidän suunta ja tarkoitus. Missio on se kuuluisa ”big picture”, jonka äärelle voimme palata aina, kun olemme eksyksissä. Missio on kuitenkin pyhä asia, jota ei kannata kiireessä muodostaa. Meille opiskelijoille on normaalia se, että vaikka olemmekin valinneet opiskelualan, emme ole varmoja meidän missiosta. Se on hyvä asia, missioisi on löytää missio! Muista, että maailma on auki, tee juttuja, haistele kukkia, tapaa ihmisiä, poistu mukavuusalueelta. Vain epämukavuusalueella kasvat ja löydät rajojasi. Huomaat pian, että tietyt asiat värähtelevät syvemmällä tasolla kuin toiset. Jos seuraat rohkeasti niitä asioita, alat hahmottamaan missiotasi. Kun sinulla on siitä pienikin arvaus, kirjoita se lauseella paperille ja kehystä se seinällesi. Huomaa, että missioisi olisi hyvä olla suuri ja optimistinen. Jos olet ilmastotieteilijä, missiosi voisi kuulua näin: ”Haluan pelastaa maailman ilmastonmuutokselta.” Tiedosta myös, että missioisi todennäköisesti muuttuu ja jalostuu ajan myötä. Tämä kuuluu asiaan, koska sinäkin muutut ajan myötä. Ei myöskään haittaa, vaikka et elämäsi aikana taysin saisi toteutettua missiotasi: ”Shoot for the stars, because if you miss, you will still land on the moon.”

Kolmas periaate: tee tavoitteita missiosi tueksi. Nyt sinulla on missio, joka on varsinainen vuori. Miten ihmeessä sen päälle kiipeää? Ottamalla ensimmäinen askel. Tavoitteilla mission paloittelee syömäkelpoisiksi paloiksi. Otetaan esimerkki: äitini tavoite oli pudottaa 12 kg. Kuulostaa paljolta, mutta hän paloitteli sen kuuteen osaan, kahden kilon pudotuksiin, joka on huomattavasti lähestyttävämpi luku. Hänen tavoitteensa olivat seuraavanlaisia: alle 72 kg veljeni syntymäpäivään mennessä. Tämä on loistava tavoite, koska se on mitattavissa puntarilla ja siinä on selkeä deadline. Tavoitteet tulee olla mitattavia ja aikarajallisia, toisin kuin missio! Muista kirjoittaa tavoitteet ylös ja laittaa ne näkyville, tällöin otat ensimmäisen askeleen niiden toteuttamiseksi.

Neljäs periaate: rakenna päivittäiset tavat missiosi tueksi. Olemme usein tapojemme vankeja. Aivomme pyrkivät tekemään kaikesta mitä teemme säännöllisesti tavan, koska silloin sen ei tarvitse kuluttaa energiaa ajatteluun. Tämä on kirous ja siunaus. Kirous siinä, että on helppoa omaksua ne tavat, jotka korruptoivat kehomme ja mielemme. Toisaalta näkemällä vaivaa on mahdollista luoda joukko hyviä tapoja, joiden ylläpitäminen helpottuu ajan myötä. Lisäksi ne kuljettavat kohti unelmiamme. Jotkut tavat ovat keskeisempiä kuin toiset. Niitä ylläpitämällä on helpompaa noudattaa muita tapoja. Säännöllinen unirytmi on keskeinen tapa, koska se ylläpitää tasaisen energia tason, jolloin on helpompaa mennä säännöllisesti kirjastoon opiskelemaan. Liikunta on keskeinen tapa, sillä se vapauttaa endorfiineja, joista tulee hyvä olo. Tällöin on helpompaa viettää laatuaikaa rakkaiden kanssa. Meditaatio on keskeinen tapa, koska se pitää mielen rauhallisena, jolloin on helpompi keskittyä, eikä ulkomaailman hälinä häiritse niin paljon. Jos haluat saavuttaa itsellesi hyviä tapoja, rakenna vain muutama keskeinen tapa. Muista myös tarkkailla, ovatko tapasi linjassa missioisi kanssa. Uuden tavan aloittaminen on kieltämättä haastavaa, mutta se helpottuu ajan myötä. Se täytyy vaan toistaa joka päivä. Tutkimuksien mukaan tavasta tulee vaivaton 66 päivän jälkeen.

Voidaan sanoa, että elämä on kuin elokuva, minkä sankari, ohjaaja ja leikkaaja sinä olet. Sankarilla on oltava selkeä missio eli päämäärä. Ohjaa sankariasi kohti onnellista loppua tavoilla ja tavoitteilla. Leikkaa pois kohtauksia, jotka eivät vie tarinaa eteenpäin – ja opi niistä. Muista, että synkimmät hetket ovat sankarisi kasvua varten, sillä ne tekevät elokuvasta kiinnostavan. Vaikka usein ajatus elämän ohjaamisesta tuntuu mahdottomalta, se tarkoittaa vain sitä, että olemme vain hetkellisesti unohtaneet totuuden, että muutos parempaan on valinta, jonka voimme ja olemme aina voineet tehdä nyt.

2,158 Replies to “Ajanhallinnan opetteleminen tukee tavoitteellista opiskelua”