Lukiossa minulle oli epäselvää, mitä haluan opiskella lukion jälkeen. Pohdin monen alan ja yliopiston väliltä, kunnes löysin sen juuri minulle sopivan alan, maantieteen, Helsingin yliopistosta. Maantiedettä voi opiskella myös muissa yliopistoissa, mutta Helsinki oli minulla ykkösenä monesta syystä. Lue alta
millaisia syitä minulla oli valita Helsingin yliopisto,  ja mitkä asiat olivat sitä vastaan.

  1. Mielenkiintoiset kurssit. Löysin opinto-oppaan maantieteen opintoihin, ja kurssit olivat kiehtovia. Huomasin, että voisin helposti yhdistää halutessani valtio-opin opintoja ja vaikkapa biologiaa mantsan opintoihini, jos siltä tuntuisi. Lisäksi voisin opiskella maantieteen aineopettajaksi. Kurssitarjontaa eli valinnanvaraa oli myös enemmän kuin monissa muissa yliopistoissa.
  2. Mielenkiintoiset suuntautumisvaihtoehdot koulutusohjelman sisällä. Listalta löytyy niin kulttuurimaantiedettä, luonnonmaantiedettä, geoinformatiikkaa eli paikkatiedon kanssa työskentelemistä, kaupunkimaantiedettä sekä matkailumaantiedettä jne. Heti hakiessa ei kuitenkaan tarvinnut tietää mitä opintosuuntaa haluan opiskella. Ennen opintosuuntapäätöstä sai kaikista suuntautumisvaihtoehdoista maistiaisen. Tämä helpotti valintaa, sillä en lukiossa tiennyt kiinnostaako minua enemmän luonto vai ihmiset.
  3. Opiskelijakokemukset Helsingin yliopiston maantieteen opiskelijoiden Internet-sivuilla olivat positiivisia ja kannustavia! Ainejärjestö myös järjesti paljon fukseille ja vanhemmille mantsalaisille. Muutakin opiskelijatoimintaa, niin lukupiirejä kuin ruoanlaittoiltoja jne. vaikutti Helsingissä olevan paljon.
  4. Opiskelija-asuntoja oli hyvin tarjolla. Jännitin lukiolaisena opiskeluun kuluvasta rahasta, saamastani tuesta opinnoille jne. Tiesin, että haluan ainakin ensimmäisen vuoden keskittyä opiskelemaan, enkä opiskella ja työskennellä. Opintolainan ottamista jännitin myös. Siksi opiskelija-asunnon järjestyminen heti opintojen alussa oli minulle erittäin tärkeää. Onneksi niin HOAS kuin monet osakunnat (opiskelijajärjestöjä) tarjosivat opiskelija-asuntoja opiskelijahintaan.
  5. Helsingin yliopisto välittää. Kaikesta Helsingin yliopistoon liittyvästä, josta luin, tuli kuva, että yliopisto välittää opiskelijoistaan ja opetus on hyvää. Ilokseni tämä on ollut kohdallani totta. Etenkin alussa saa tukea opintojen suunnittelemiseen ja yliopiston käytänteisiin mutta sen jälkeenkin. Lisäksi on tarjolla erilaisia opiskelun tukitoimia tiedonhankintapajoista mentorointiin sekä opintosuunnitelmien tekoon.
  6. Helsinki kaupunkina. Helsingissä tapahtuu paljon, ja se myös vaikutti valintaani. Paljon tapahtumia tarkoitti minulle tekemistä vapaa-aikana. Julkista liikennettä on paljon, ja sen järjestelmä on helppo oppia. Eksyessänikin voisin siis löytää tien takaisin vähintään rautatieasemalle. Ja vaikka kaupunki onkin iso, niin se on silti turvallinen.
  7. Vaihtoon lähteminen. Opiskelijaesittelyiden kautta tiesin sen, että on mahdollista lähteä vaihtoon toiseen ulkomaiseen. Olin aina halunnut kokea vaihto-opiskelun, ja ne sadat vaihtomahdollisuudet ympäri maailmaa houkuttelivat. 

Miksi en valitsisi Helsingin yliopistoa?

  1. Pelko, että en pääse sisään, vaikka kuinka yrittäisin. Lukioaikanani kuulin usein, että Helsingin yliopistoon on vaikea, jopa mahdoton päästä opiskelemaan. Niiltä, jotka näin sanoivat, jäi vain mainitsematta se, etteikö töitä tekemällä ja vaivaa näkemällä sisään pääsisi, jopa ensimmäisellä yrittämällä.
    Pelko siitä, etten ole tarpeeksi hyvä. Yliopisto-opinnoista pelotellaan toisinaan vahingossa, joskus tahallaan. Miten vaikeaa se on, yksinäistä ja kauheaa pakertamista. Uskoin sitä puhetta, ja aluksi opiskelinkin niin kuin se olisi ollut koko totuus. Se ei ole. Vaikka opiskelee, niin muu elämä ei katoa. Opiskella saa ja pitääkin, mutta se ei tarkoita sitä, että muusta elämästä täyttyisi luopua sen takia, eikä siitä kannatakaan luopua.
  2. En tuntenut ketään mantsalle haluavaa, ja kavereiden puute jännitti. Ainejärjestön sivuilta kuitenkin huomasin, miten paljon tukea uudet opiskelijat sitä kautta saavat. Koko orientaatioviikko oli muihin fukseihin ja yliopistoon tutustumista, eli kavereita oli tiedossa.
  3. Raha. ”Helsingissä on kallista asua, jollei asu opiskelija-asunnoissa”, oli mantra jota kuuli. Tämän vuoksi päätös muuttaa opiskelupaikan perässä Helsinkiin oli myös taloudellinen kysymys. Onnekseni huomaisin heti opintojen alettua, että opinto- ja asumistuella ja halutessaan lainalla eläminen opintojen aikana on mahdollista, eikä aiempi huoleni rahan riittämisestä käynyt toteen.

Syyni jättää valitsematta Helsingin yliopisto voidaan tiivistää muutoksen pelkoon. Syyni valita Helsingin yliopisto oli puolestaan mielenkiinto alaani kohtaani ja monipuoliseen yliopistoon. Muutosta on aina ilmassa, huomasi sitä tai ei. Opiskelupaikan valinta ja toiselle paikkakunnalle opintojen perässä on vain yksi muutoksista elämässä. Helsingissä minulle avautuivat laajimmat mahdollisuudet alani sisällä ja laajat poikkitieteelliset mahdollisuudet. Uuden tiedon, ajattelun lisänä tuli myös uusia ystäviä ja kavereita, opiskelijatapahtumia ja mieltä avartavia keskusteluja.

Olen äärettömän iloinen siitä, että tulin opiskelemaan Helsingin yliopistoon!

Pitäkää mielenne avoinna mahdollisuuksille ja rohkeasti vaan hakemaan Helsingin yliopistoon!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *