Salaado Qasim opiskelee historian ja uskonnon opettajaksi humanistisessa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Valmistumisen jälkeen näen, että edessäni on suuria valintoja. Valmistumisen jälkeen yleisesti on tapana siirtyä työelämään, mutta itse olen pitkään ajatellut jatkokouluttautumista. Olen erittäin kiinnostunut tutkimustoiminnasta ja minulla on pitkään ollut vahva halu pätevöityä akateemisesti. Haluan hakeutua jatko-opintoihin suorittamaan tohtorin tutkintoa omaan yliopistooni, joka on Helsingin yliopisto.

Continue reading “Jatko-opintojen kautta opettajan ammattiin”

Kanerva Matveinen opiskelee maantiedettä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Lukiossa minulle oli epäselvää, mitä haluan opiskella lukion jälkeen. Pohdin monen alan ja yliopiston väliltä, kunnes löysin sen juuri minulle sopivan alan, maantieteen, Helsingin yliopistosta. Maantiedettä voi opiskella myös muissa yliopistoissa, mutta Helsinki oli minulla ykkösenä monesta syystä. Lue alta
millaisia syitä minulla oli valita Helsingin yliopisto,  ja mitkä asiat olivat sitä vastaan.

Continue reading “Miksi valitsin opiskella Helsingin yliopiston?”

Laura Korhonen opiskelee kulttuurintutkimusta humanistisessa tiedekunnassa.

Uskon, että innovatiivisille ja sitoutuville ihmisille löytyy aina töitä. Haluaisin tulevaisuudessa tehdä työtä, jossa saisi auttaa kaikkea elävää tämän maan päällä, suojella ympäristöä sekä elää luovaa sekä uteliasta elämää. Kaikki tieteenalat ovat yhteyksissä toisiinsa, olemmehan vain ihmisiä tutkailemassa maailmaa ja elämää ihmisen näkökulmasta. Siksi on ilo opiskella monia erilaisia asioita, pitäen silmät avoinna uusille mahdollisuuksille, myös niille, jotka eivät ole niin perinteisiä. Tämän asenteen ajattelin säilyttää myös työelämässä.

Continue reading “Mitä odotan elämältä opintojen jälkeen?”

 

Laura Korhonen opiskelen kulttuurintutkimusta humanistisessa tiedekunnassa.

Minulle valkeni lukiossa rakkauteni kirjoja kohtaan, ja vietin paljon aikaa kirjastossa erilaisista aiheista lukien. Inspiroiduin erilaisista tavoista kuvailla ja kirjoittaa. Jopa tälläkin hetkellä saan kirjoittaessani kylmiä väreitä muistuttavia tuntemuksia; itsemme ilmaisussa on monenlaista taikaa.

Olin myös huolestunut maailman ongelmista. Yliopisto vaikutti paikalta, jossa voisi kysyä kysymyksiä, ihmetellä, sekä saada vastauksia. Halusin viettää aikaa kirjojen ja ihmisten ympäröimänä – ja kuten moni muukin nuori, halusin tehdä maailmasta paremman paikan. Siispä otin suunnaksi ottaa selvää mitä kaikkea yliopistossa voi opiskella.

Continue reading “Miksi valitsin opiskella Helsingin yliopistossa”

Etta Melander opiskelen kolmatta vuotta lingvistiikka eli kielitiedettä humanistisessa tiedekunnassa.

Kielitieteissä tutkitaan kielen eri ilmiöitä, kuten puhetta fysiologisena tapahtumana, kielten rakenteita, mahdollisia ja mahdottomia tapauksia. Ala jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen: kieliteknologiaan, jossa koodataan kieltä eri tarkoituksiin; yleiseen kielitieteeseen, jossa tutkitaan kielen ilmiöitä äänne, sana ja lausetasolla sekä fonetiikkaan, joka tutkii puhetta fysiologisena ilmiönä. Jos Google on korjannut kirjoitusvirheitäsi tai olet törmännyt Wordin oikeinkirjoitusohjelmaan olet ollut tekemisissä lingvistiikan, tarkemmin sanottuna kieliteknologian, kanssa.

Continue reading “Kielten ammattilainen Helsingin yliopistosta, olkaa hyvät!”

Liisa Pihlaja opiskelee elintarviketieteitä maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Jos olisin saanut täysin omavaltaisesti päättää opiskelukaupunkini, en luultavasti opiskelisi Helsingissä. Olen pienen maaseutupitäjän kasvatti, enkä kokenut erityisempiä haluja muuttaa kovin kauas kotipaikkakunnalta lukion jälkeen. Helsinki ei ollut minulle vielä lukion ensimmäisinä vuosina vaihtoehto, vaan suunnittelin hakeutuvani yliopistoon lähemmäksi kotiseutua.

Abivuotena kuitenkin aloin pohtimaan alavalintaani uudelleen. Kiinnostukseni heräsi elintarviketieteitä kohtaan. Helsingin yliopisto on ainoa laatuaan

Continue reading “Miksi valitsin opiskella Helsingin yliopistossa?”

Salaado Qasim opiskelee historian ja uskonnon opettajaksi humanistisessa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Sain inspiraation opiskella opettajaksi lukion elämänkatsomustiedon tunneilta, joissa yhdessä kurssilaisten kanssa saimme pohtia monipuolisia aiheita. Opettajaksi opiskeleminen on ollut minulle ehdoton suosikki ammatti, sillä lukiossa sain olla osallisena luovissa elämänkatsomustiedon kursseilla. Erityisesti esityksien, vuoropuhelujen ja väittelyjen järjestäminen luokkahuoneessa on hyödyttänyt minua korkeakouluopinnoissakin.

Uskonnon ja historian opiskelu Helsingin yliopistossa on ollut antoisaa. Olen saanut opiskella kursseja, joita ei ole mahdollista opiskella kuin vain Helsingissä. Lisäksi Helsingin yliopistossa on jatkuvasti vierailevia luennoitsijoita, jotka saapuvat eri maiden yliopistoista.
Continue reading “Terveisiä lukion elämänkatsomustiedon aineenopettajalleni!”

 

Emil Ehnström opiskelen maantiedettä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Jag hadde aldrig trott att jag skulle börja studera geografi. Det kunde jag inte föreställa mig då jag studerade i gymnasiet och genomförde några obligatoriska kurser. Visst gillade jag det, men inte till den grad att jag ens skulle ha funderat på att jag skulle börja studera geografi vid universitetet. Jag började studera journalistik istället. Det gjorde jag i ett år och sedan kom jag fram till att arbetet som journalist var för stressigt för mig. Så jag måste hitta på någonting annat.
Continue reading “Hälsningar till min geografilärare i gymnasiet!”

Etta Melander opiskelee lingvistiikkaa eli kielitiedettä  humanistisessa tiedekunnassa.

Seuraavassa on k’ichen kielen aineistoa. Nimeä sen perusteella aineiston alapuolella luetellut merkitykset. Jos jotain merkitystä ilmaistaan useammalla kuin yhdellä muodolla (morfeemilla on allomorfeja), luettele ne kaikki.”

Apua, mietin. Olin selvinnyt pääsykokeen ensimmäisestä vaiheesta (monivalintakysymyksiä ennakkomateriaalista) ja siirryin seuraavaan tehtävään. Se ei perustunut lukemaani kirjaan, vaan koetilanteessa jaettuun materiaaliin. Tutkin materiaalia hetken. Siinä oli noin 20 kohtaa seuraavasti:

Continue reading “Humanisteista ja yliopistosta on moneksi”

Tiina Parkkinen opiskelee
uskontiedettä humanistisessa tiedekunnassa.

Yliopiston valintakokeet ovat monelle nuorelle aikuiselle siihenastisen elämänsä suurimpia ponnistuksia. Prosessi voi jännittää, mutta onneksi voit valmistautumalla hälventää jännitystäsi.

Itse pääsin opiskelemaan uskontotiedettä Helsingin yliopistoon toisella yrittämällä. Ensimmäisellä kerralla opiskelupaikan saaminen jäi vähästä kiinni, ja myönnän vaipuneeni tulokset saatuani hetkeksi karvaan pettymyksen tunnelmiin. Saatuani itseni kasattua päätin, että toisella kerralla onnistun. Edessä olisi siis suunnittelematon, mutta pelätty välivuosi. Silmissä kuitenkin siinsi jo seuraavan kevään koitos. Käärin siis hihani ja valmistauduin tulevaan. Tein töitä ja perehdyin koealueeseen. Samalla selvitin sitä, kuinka tällaisen massiivisen projektin voisi saada itsenäisesti vedettyä maaliin. Nyt on aika laittaa neuvot eteenpäin!
Continue reading “Tiedossa yliopiston valintakokeet? Nappaa vinkit kokeeseen valmistautumiseen!”