Minä: Sonja Sirviö
Opinnot: Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma
Valinnaiset aineet: Yhteiskuntapolitiikka, Valtio-oppi, Sukupuolentutkimus, Viestintä, Kehitysmaatutkimus

Aloitin opintoni valtiotieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 2014.  Harkitsin hetken hakisinko ulkomaille, mutta ilmainen opiskelu Suomessa vei lopulta voiton. Päätin jo valmennuskurssilla Helsingin yliopiston opiskelijoiden tarinoita kuunnellessani, että aion ottaa kansainvälisyydestä kaiken irti, mikäli pääsen sisään. Näin olenkin tehnyt, lue alta miten!

Continue reading “Kaikki irti yliopiston kansainvälisyydestä – lue miten!”

Minä: Sonja Sirviö
Opinnot: Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma
Valinnaiset aineet: Yhteiskuntapolitiikka, Valtio-oppi, Sukupuolentutkimus, Viestintä, Kehitysmaatutkimus

Muutto Savosta Helsinkiin opintojen perässä

Muutin Helsinkiin vuonna 2014 valmistuttuani Iisalmen lyseosta ja aloittaessani opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Aluksi arki tuntui haastavalta. Kaikki piti opetella alusta alkaen enkä tiennyt edes mitä spora tarkoittaa. Eikö se autojen seassa liikkuva juna ollutkaan ratikka? Satunnaisten kielellisten haasteiden, matkakortin hankkimisen ja uudessa kaupungissa liikkumisen lisäksi minun piti opetella kaikki se, mitä yliopistoelämään liittyy, kuten kirjaston hyödyntäminen, kampuksen rakennuksien nimet ja moodlen käyttö. Pian kuitenkin löysin reittioppaan, Helkan, unicafe-sovelluksen ja opiskelija-alennukset. Savolaistytön elämä helpottui kummasti.
Continue reading “Kahden kodin välissä”

Minä: Emma Viitanen, toisen vuoden viestinnän opiskelija.
Pääaine: viestintä
Sivuaineet: valtio-oppi,
yhteiskuntahistoria

Aikaa miettiä tulevaisuutta ja sitä mikä kiinnostaa…

Itselleni yksi suuri syy hakea lukioon oli se, että saisin kolme vuotta lisäaikaa pohtia tulevaisuuden suunnitelmia. Lukion loppusuoralla tajusin, etteivät urahaaveet taida vieläkään olla kovin selkeät. Toimittajan työ kiinnosti ajatuksen tasolla, mutta epävarma työllisyys tuntui pelottavalta. Bongasin Helsingin yliopiston sivuilta viestinnän koulutusohjelman, joka alkoi kiinnostamaan. Siinä yhdistyivät monet oppiaineet, joista pidän: äidinkieli, yhteiskuntaoppi ja historia. Lisäksi, yleissivistävä yliopistotutkinto antaisi taas lisävuosia miettiä sitä, mitä oikeasti haluaa isona tehdä. Continue reading “Viestinnän opinnoissa yhdistyvät äidinkieli, yhteiskuntaoppi ja historia”

Nimi: Otto Kaplas
Pääaine: Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus
Erikoistumisalat: Energiapolitiikka, Demokratian tutkimus, Kansainväliset suhteet

.1. Kerro hiukan itsestäsi
Olen Otto Kaplas ja olen 7. vuoden opiskelija, mutta Helsingin yliopistossa aloitin vasta vuonna 2016 syksyllä politiikan ja viestinnän maisteriohjelmassa. Opiskelin aiemmin yhteiskuntapolitiikkaa Joensuussa, josta kiinnostukseni politiikan tutkimusta kohtaan syttyi. Koska Joensuussa ei ollut mahdollisuutta opiskella valtio-oppia ja tai yleisemmin politiikkaa tein politiikan tutkimuksen perus- ja aineopinnot Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa, ja hain suoraan maisteriohjelmaan englanninkieliselle linjalle.

Continue reading “Valtio-oppi opettaa näkemään ja lähestymään maailmaa uudella tavalla”

Nimi: Ellen Jabai
Työ: Tuottaja, Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus
Pääaine: talous- ja sosiaalihistoria
Sivuaineet: viestintä ja valtio-oppi

Miksi kiinnostuit alun perin opiskelemastasi alasta?

Olin kouluaikoina todella kiinnostunut historiasta, ja pitkään tarkoituksenani oli hakea opiskelemaan yleistä historiaa. Toisaalta minua kiinnosti hirveästi yhteiskunnalliset asiat – se miten yhteiskuntamme toimii, miten se on muotoutunut ja minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia kohtaamme ympäristössämme, joten valtiotieteellinen tiedekunta houkutteli myös. Välivuoden aikana kuulin ensimmäisen kerran talous- ja sosiaalihistorian oppiaineesta ja innostuin. Oppiaine yhdisti historian sekä yhteiskunnalliset teemat.  Continue reading “Talous- ja sosiaalihistoria yhdistää historian ja yhteiskunnalliset teemat”

jenni1
Jenni Hämäläinen
Yhteiskuntapolitiikka, valtio-oppi, taloustiede, Corporate Resposibility (Hanken), Etelä-Afrikan tutkimus (Stellenbosch University)

En ollut vielä lukiossa erityisen kiinnostunut yhteiskuntaopista, suoritin siitä vain pakolliset kurssit. Olin kiinnostuneempi biologiasta ja maantiedosta, ja päädyinkin opiskelemaan maantiedettä Englantiin Bristoliin. Siellä maantiede tuntui kuitenkin liian erilaiselta kuin lukiossa, eikä opinnoissa ollut juuri vapautta valita itse kursseja. Päätin palata takaisin Suomeen, jossa yliopisto-opinnoissa on enemmän valinnanvapautta eikä tutkinnosta tarvitse maksaa.

Toisen välivuoden aikana kypsyi ajatus hakea opiskelemaan valtio-oppia. Pääsin sisään, mutta opintojen myötä huomasin pitäväni enemmän yhteiskuntapolitiikasta, jossa teorioita sovelletaan käytäntöön. Pääaineen vaihto tiedekunnan sisällä oli helppoa, kun olin suorittanut molemmista aineista perusopinnot. Omasta kokemuksestani neuvoisin hakijoita välttämään stressaamista tulevaisuuden suhteen. Välivuodet ovat ihan ok. Silloin ehtii oppia paljon itsestään, ja alaa voi opintojen aikana suunnata uudelleen. Continue reading ““Tulevaisuudessa haluaisin tehdä töitä sosiaalialan ja innovaatioiden parissa””

safari3

Maaliskuun viimeisenä lauantaina lukiolaisilla oli toistamiseen mahdollisuus osallistua Safari goes Helsinki Challenge –työpajaan, jossa lukiolaiset pääsivät tutustumaan Helsingin yliopistoon, sen opintotarjontaan ja siihen mitä kaikkea yliopistossa ylipäätään tehdään.

Safari goes Helsinki Challenge -työpajoissa lukiolaiset ahertavat yhdessä Helsinki Challenge -innovaatiokilpailun osallistujien kanssa. Moni nuori kokikin, että tietämys Helsingin yliopistosta syveni nimenomaan yhteistyön ja yhdessä tekemisen kautta. Continue reading “Lukiolaiset pohtimassa muuttuvaa maailmaa”

Kivinen Aapo

Nimi: Aapo Kivinen
Pääaine: Taloustiede
Sivuaineet: matematiikka, tilastotiede
Tiedekunta: Valtiotieteellinen

“Tyypillisesti töitä on rahoituksen, tutkimuksen, analyysien ja vastaavien tehtävien parissa. Lisäksi taloustieteilijöitä työllistyy moniin tutkimuslaitoksiin, työmarkkinajärjestöihin, ministeriöihin ja lisäksi Suomen Pankkiin.”

Talous vaikuttaa kaikkeen. Jokainen törmää valintoihin, joita pitää tehdä niukkuuden vallitessa, eli tehdessään tietyn valinnan joutuu luopumaan jostain muusta vaihtoehdosta. Näistä valinnoista taloustiede alkaa ja se tutkii, miten markkinataloudessa tehdään valintoja ja miten niitä voidaan esimerkiksi ohjata kaikille optimaalisempaan suuntaan.

Itse kiinnostuin taloustieteestä jo lukion yhteiskuntaopin tunneilla. Lisäksi minua ei yhtään haitannut kuulla, että taloustieteessä matematiikalla on hyvin suuri rooli. Vaikka luulin tietäväni paljon taloustieteestä sinne hakiessani, on minulle avautunut opintojen aikana täysin uusi maailma. Ja voin luvata myös sinulle, että hait lopulta mihin tahansa, se on luultavasti jotain paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä luulet. Continue reading ““Taloustieteen opiskelusta on paljon hyötyä työelämässä””

Iisakkila Niina

Nimi: Niina Iisakkila
Pääaine: Venäjän kieli ja kirjallisuus
Sivuaineet: Poliittinen historia, kielen ja kirjallisuuden tutkimuksen metodiopinnot
Tiedekunta: Humanistinen

“Parasta venäjän opiskelussa on se, että opiskelualansa tärkeyden tajuaa varsin hyvin jokapäiväisessä elämässään. Helsingissä on nimittäin varsin vaikeaa kävellä Kampista Senaatintorille ilman, että vastaan kävelee useita venäläisiä turisteja karttojensa kanssa. Edes Helsingin Sanomia ei voi avata ilman että viimeistään viidennellä sivulla olisi mainittu sanaa Venäjä.”

Mikä sai sinut kiinnostumaan lukiossa tai lukion jälkeen alastasi?

Opiskelin lukiossa lyhyen venäjän, ja se oli yksi lempiaineistani, mikä myös näkyi ylioppilaskokeen arvosanassa. Pääsin lukion jälkeen opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan poliittista historiaa, mutta venäjää jatkoin kuitenkin yliopiston Kielikeskuksen kursseilla. Saadessani valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon ulos 22-vuotiaana koin erikoisen ikäkriisin – tunsin olevani liian nuori aloittamaan suoraan maisteriopintoja. Niinpä päätin välillä kokeilla jotain aivan uutta, ja päädyin hakemaan toista pääaineoikeutta venäjän kielestä ja kirjallisuudesta. Continue reading ““Pääpaino kielessä ja kaunokirjallisuudessa, vähäisissä määrin kulttuurihistoriassa””