Med siktet på käkkirurgi

Runeberg Noel 1004-14_2_photo HY_Linda TammistoNoel Runeberg studerar till tandläkare på svenska studielinjen, är enda killen på klassen och är bergsäker på att han vill bli käkkirurg.

Varför ville du bli tandläkare?

I gymnasiet började jag fundera på medi. Till sist valde jag tandläkare, man får jobba med sina händer och hjälpa människor. Mitt drömyrke är att bli käkkirurg, det går lite in på allmänmedicin och är kanske något mer krävande än att vara allmäntandläkare. Jag gjorde nyligen ett studiebesök på en hälsostation och följde med de som sysslade med käkkirurgi och då blev jag nog ännu säkrare på att det är det jag vill göra i framtiden. Continue reading “Med siktet på käkkirurgi”

Sosiaalityössä yhdistyy ymmärrys yhteiskunnan rakenteiden ja ilmiöiden vaikutuksista ihmisten arkielämään

henna

Henna Leppämäki
johtava sosiaalityöntekijä
alle 29-vuotiaiden asiakkaiden tiimi, Espoon kaupunki

pääaine: sosiaalityö
sivuaineet: sukupuolentutkimus, yhteiskuntahistoria ja kulttuuriantropologia, slaavilaiset kielet ja kulttuurit

“Voin olla työssäni kosketuksissa yhteiskunnan muutokseen ja tarkkailla sitä oman työkenttäni kautta myös teoreettisella tasolla ja samalla tuottaa hyödyllistä tietoa sosiaalisista kysymyksistä kuten asunnottomuudesta, maahanmuuton erityiskysymyksistä tai nuorten syrjäytymisestä.”

Olet koulutukseltasi sosiaalityöntekijä. Mitä pätevyyden saamiseksi tulee opiskella? Mitä olet itse opiskellut?  

Sosiaalityöntekijän virkapätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Itse olen valmistunut maisteriksi Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta 2006, pääaineenani oli slaavilaiset kielet ja kulttuurit. Valmistuin samalla Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriohjelmasta. Kuitenkin jo ennen kuin valmistuin humanistisesta hain yleisen pääsykokeen kautta valtiotieteelliseen ja pääsin sisään sosiaalityön pääaineeseen. Eli olen opiskellut valtiotieteellisessä sosiaalityön pääaineen opinnot ja siten tehnyt myös kaksi gradua. Sivuaineitani ovat olleet sukupuolentutkimus, yhteiskuntahistoria ja kulttuuriantropologia.   Continue reading “Sosiaalityössä yhdistyy ymmärrys yhteiskunnan rakenteiden ja ilmiöiden vaikutuksista ihmisten arkielämään”

“Pääpaino kielessä ja kaunokirjallisuudessa, vähäisissä määrin kulttuurihistoriassa”

Iisakkila Niina

Nimi: Niina Iisakkila
Pääaine: Venäjän kieli ja kirjallisuus
Sivuaineet: Poliittinen historia, kielen ja kirjallisuuden tutkimuksen metodiopinnot
Tiedekunta: Humanistinen

“Parasta venäjän opiskelussa on se, että opiskelualansa tärkeyden tajuaa varsin hyvin jokapäiväisessä elämässään. Helsingissä on nimittäin varsin vaikeaa kävellä Kampista Senaatintorille ilman, että vastaan kävelee useita venäläisiä turisteja karttojensa kanssa. Edes Helsingin Sanomia ei voi avata ilman että viimeistään viidennellä sivulla olisi mainittu sanaa Venäjä.”

Mikä sai sinut kiinnostumaan lukiossa tai lukion jälkeen alastasi?

Opiskelin lukiossa lyhyen venäjän, ja se oli yksi lempiaineistani, mikä myös näkyi ylioppilaskokeen arvosanassa. Pääsin lukion jälkeen opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan poliittista historiaa, mutta venäjää jatkoin kuitenkin yliopiston Kielikeskuksen kursseilla. Saadessani valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon ulos 22-vuotiaana koin erikoisen ikäkriisin – tunsin olevani liian nuori aloittamaan suoraan maisteriopintoja. Niinpä päätin välillä kokeilla jotain aivan uutta, ja päädyin hakemaan toista pääaineoikeutta venäjän kielestä ja kirjallisuudesta. Continue reading ““Pääpaino kielessä ja kaunokirjallisuudessa, vähäisissä määrin kulttuurihistoriassa””

Från yrkeshögskolan till agro-forstvetenskapliga fakulteten

Lindqvist Madelene

Namn: Madelene Lindqvist
Ämne: Lantbruksekonomi, inriktning lantbrukspolitik
Fakultet: Agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten

“Alla möjligheter finns trots att man inte började universitetet direkt efter studenten.”

Min väg till universitet har varit allt annat än rak. Efter studenten från Pedersöre Gymnasium började jag studera miljöteknik i Vasa. Jag insåg väl ganska snabbt att det ämnet inte var riktigt min grej. Efter en del övervägande började jag hösten 2008 studera till agrolog (YH) vid Yrkeshögskolan Novia, varifrån jag fick min examen efter fyra års studier.

Efter agrologstudierna var jag ivrig att börja jobba och trivdes mycket bra med det. Ändå var det som om något saknades. Jag hade alltid funderat på Uni, men tyckte att fem års studier till kändes lite väl mycket. Eftersom jag ändå inte kunde släppa tanken så bestämde jag mig för att göra lite eftersökningar och fann att man kunde söka in direkt till magisterstadiet! Max ett års kompletterade studier + två års magistersstudier lät inte alls illa.

Ifjol satte jag således igång med ansökningsprocessen. Kopior av agrologbetyg och motivationsbrev skickades in. I maj fick jag det glada beskedet att jag kommit in till magistersstadiet i lantbruksekonomi. Continue reading “Från yrkeshögskolan till agro-forstvetenskapliga fakulteten”

“Käsityötieteen opinnoilla voi päätyä moneen muuhunkin työhön kuin opettajaksi”

Jakobsson Paula

Nimi: Paula Jakobsson
Pääaine: Käsityötiede (käsityönopettajan koulutusohjelma)
Sivuaineet: tekninen työ
Tiedekunta: Käyttäytymistieteellinen

Parasta käsityötieteen opinnoissa on mielestäni ihmisten kohtaaminen. Laitokselle on aina mukava tulla, koska tietää tapaavansa mukavat, auttavaiset opiskelijatoverit joilta aina löytyy sympatiaa niin opiskelu- kuin muillekin huolille. Suhteellisen pienen koulutusohjelman ja tiiviisti samassa ryhmässä tehtävän ensimmäisen vuoden etuna onkin se, että ehtii tutustumaan opiskelijatovereihinsa. Continue reading ““Käsityötieteen opinnoilla voi päätyä moneen muuhunkin työhön kuin opettajaksi””

Terveys ja hyvinvointi ei ole pelkkää lääketiedettä

IMG_2066

Ensimmäisessä Safari goes Helsinki Challenge -työpajassa melkein 30 lukiolaista vietti helmikuisen lauantain pohtien maailman tulevaisuutta ja vähän omaansakin. Päivän otsikkona oli terveys ja hyvinvointi ja mukaan saatiin kaksi Helsinki Challenge -innovaatiokilpailun tiimiä, joiden työ liittyy teemaan. He aloittivat päivän pitämällä lukiolaisille kaksi pitchiä eli lyhyttä, myyvää esitystä. Continue reading “Terveys ja hyvinvointi ei ole pelkkää lääketiedettä”

Stegen från studentexamen till toppforskningen inte är så många som man kunde tro

Elg Mikael_Linda Tammisto

I februari 2014 hade Mikael Ehn fullt upp med att svara på telefonsamtal och intervjuförfrågningar. Han var med i ett forskarteam som hade gjort ett stort fynd inom aerosolforskning. Så stort att det publicerade i en av de mest ansedda naturvetenskapliga tidskrifterna i världen – Nature. Då frågar man sig: vaddå aerosol?

– De är viktiga för att vi ska kunna förstå hur klimatet fungerar. Aerosol-partiklarna har lite motsatt effekt om man jämför med växthusgaser – de är partiklar som är större än gasmolekyler och dämpar gasernas uppvärmande effekt. Aerosolerna reflekterar solljuset ut i rymden igen. Den globala uppvärmningen hade varit mätbart större än i dag om vi inte hade släppt ut aerosoler samtidigt som vi har släppt ut växthusgaser, förklarar Ehn. Continue reading “Stegen från studentexamen till toppforskningen inte är så många som man kunde tro”

375 humanistia

375hum

Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta esittelee 375 humanistia. Joukosta löytyy sekä nykyisiä tutkijoita ja alumneja että historian humanistitekijöitä. Tarkoitus on antaa kuva humanistien yhteiskunnallisesta merkityksestä ja laaja-alaisesta osaamisesta. Vuoden 2015 jokaisena päivänä esitellään ainakin yksi humanisti. Käy katsomassa, kuka on tänään vuorossa!

375 humanistia -kampanja löytyy täältä.

“Historiaa ja nyky-yhteiskuntaa sekä niiden ajattelurakenteita kirkon ja uskontojen viitekehyksestä”

Hietikko Maisa

Nimi: Maisa Hietikko
Pääaine: Käytännöllinen teologia
Sivuaineet: Sosiaalityö
Tiedekunta: Teologinen

Mikä sai sinut kiinnostumaan alastasi?

Taustani on varmasti teologian opiskelijalle suhteellisen yleinen. Olin seurakuntanuori, jota kiinnosti teologiset kysymykset ja jonka mielessä teologian opiskelu tuntui ikään kuin luontevalta jatkeelta seurakunnassa toimimiselle. Haaveilin jossain vaiheessa myös papin urasta, joka haave sittemmin kylläkin sammui. Silti kiinnostus teologiaa ja uskonnollisia kysymyksiä kohtaan on säilynyt läpi elämäni, jonka takia teologian opiskelu tuntui luontevalta vaihtoehdolta. Continue reading ““Historiaa ja nyky-yhteiskuntaa sekä niiden ajattelurakenteita kirkon ja uskontojen viitekehyksestä””