jaakko_nuottokari

Jaakko Nuottokari
Kehittämispäällikkö / Asiakaspalvelut, Ilmatieteen laitos
Pääaine: Meteorologia
Sivuaineet: fysiikka ja tietojenkäsittelytiede

”Nykyään johdan pohjoiseurooppalaista lentosääpalveluiden konsortiota.”

Miksi kiinnostuit alun perin opiskelemastasi alasta?

En ollut aloittaessani varma omasta opiskelualastani, mutta fysiikka tuntui kiinnostavalta. Päädyin osana ensimmäisen vuoden opintojani meteorologian peruskurssille ja jäin koukkuun alaan sen käytännöllisyyden ja yhteiskunnallisen vaikutuksen ansiosta. Meteorologia tuntui pieneltä alalta, joka oli hieman valtavirralta piilossa ja se viehätti minua. Alaan liittyi myös suuria kysymyksiä erityisesti ilmastonmuutoksesta ja koin nämä erittäin kiinnostaviksi.  Continue reading “Meteorologi on jo opiskellessaan parhaiden tutkijoiden seurassa”

emma
Nimi:
Emma Luoto
Työnimike ja työpaikka: Office Admin, Seriously Digital Entertainment
Pää- ja sivuaineet: matematiikka, fysiikka ja opettajan pedagogiset opinnot

“Pedagogisista opinnoista on hyötyä siinä, että tajuaa ihmisiä, niiden erilaisuutta ja erilaisia tapoja oppia asioita sekä käsitellä uutta tietoa.”

Miksi kiinnostuit opiskelemistasi aloista?

Lukiossa matikka sujui ja huomasin oppitunneilla auttavani luokkakavereita. En oikein tiennyt mitä haluan tehdä isona, joten yleishyödyllinen yliopisto, josta ei valmistu suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin vaikutti hyvältä ajatukselta.

Mikä opiskelussa oli parasta?

Opiskelijajärjestöt ja yhteisöllisyys. Miksiköhän lukiossa ei ymmärtänyt tehdä kotitehtäviä porukassa? Yliopistolla laskuharjoituksia tehtiin yhdessä ja aina joku oli tajunnut jotain mitä itse ei – ja toisinpäin. Opiskelijajärjestöissä taas oppi etenkin nykyisessä työssä tarvittavia taitoja ja löysin omat vahvuuteni. Continue reading “Kompleksisuuden ja humanistin yhtälö”

LauriAhonen1

Arttu Jutila opiskelee pääaineenaan geofysiikkaa. Sivuaineinaan hänellä on meteorologia ja fysiikka.

Risto käsitteli blogikirjoituksessaan fysiikan opintojen ja työelämän suhdetta. Tämän tekstin tarkoitus on olla iloinen sekamelskakuvaus siitä opiskelun hauskemmasta, käytännön puolesta: elämästä yliopiston tutkimusasemilla, kesäkouluista ja kenttäkursseista kesätöitäkin sivuten. Näistä aihepiireistä olen saanut jonkun verran kokemuksia yliopisto-opiskeluni aikana. Oman alan kesätyötkään eivät ole nuorehkosta akateemisesta iästäni huolimatta täysin outo juttu, joten päätin jakaa tuntemuksiani myös muille. Continue reading “Elämää tutkimusasemilla, kesäkouluissa ja kenttäkursseilla”

ap2Ari-Pekka Lappi
Hybridifilosofi-insinööri, Flowa
Filosofia, tietojenkäsittelytiede, fysiikka

“Tavoitteeni on olla mielipidevaikuttaja ja uusien ajatusten esiintuoja jollain ajattelun ja tekemisen saralla. Haluan vaikuttaa työlläni ihmisten ajatteluun ja toimintaan. Ja siinä ohessa haluan päästä tekemään uusia siistejä softapalveluja!”

Aloitit opiskelusi matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, mutta valmistuit maisteriksi humanistisesta. Kerro opintopolustasi.

Hain lukion jälkeen opiskelemaan sekä teoreettista filosofiaa että fysiikkaa. Teoreettisen filosofian opiskelupaikka ei tärpännyt, mutta pääsin papereillani opiskelemaan fysiikkaa. Aika pian oivalsin, että yliopistossa voi valita eri aineiden kursseja hyvin vapaasti. Minua kiinnosti monet asiat, ja opiskelin pääaineeni lisäksi mm. tietojenkäsittelytiedettä, filosofiaa, kognitiotiedettä, semiotiikkaa, viestintää ja kieliä. Continue reading “Millaisena sovelluskehittäjä näkee luovuuden”

Elg Mikael_Linda Tammisto

I februari 2014 hade Mikael Ehn fullt upp med att svara på telefonsamtal och intervjuförfrågningar. Han var med i ett forskarteam som hade gjort ett stort fynd inom aerosolforskning. Så stort att det publicerade i en av de mest ansedda naturvetenskapliga tidskrifterna i världen – Nature. Då frågar man sig: vaddå aerosol?

– De är viktiga för att vi ska kunna förstå hur klimatet fungerar. Aerosol-partiklarna har lite motsatt effekt om man jämför med växthusgaser – de är partiklar som är större än gasmolekyler och dämpar gasernas uppvärmande effekt. Aerosolerna reflekterar solljuset ut i rymden igen. Den globala uppvärmningen hade varit mätbart större än i dag om vi inte hade släppt ut aerosoler samtidigt som vi har släppt ut växthusgaser, förklarar Ehn. Continue reading “Stegen från studentexamen till toppforskningen inte är så många som man kunde tro”