Sosiaalityössä yhdistyy ymmärrys yhteiskunnan rakenteiden ja ilmiöiden vaikutuksista ihmisten arkielämään

henna

Henna Leppämäki
johtava sosiaalityöntekijä
alle 29-vuotiaiden asiakkaiden tiimi, Espoon kaupunki

pääaine: sosiaalityö
sivuaineet: sukupuolentutkimus, yhteiskuntahistoria ja kulttuuriantropologia, slaavilaiset kielet ja kulttuurit

“Voin olla työssäni kosketuksissa yhteiskunnan muutokseen ja tarkkailla sitä oman työkenttäni kautta myös teoreettisella tasolla ja samalla tuottaa hyödyllistä tietoa sosiaalisista kysymyksistä kuten asunnottomuudesta, maahanmuuton erityiskysymyksistä tai nuorten syrjäytymisestä.”

Olet koulutukseltasi sosiaalityöntekijä. Mitä pätevyyden saamiseksi tulee opiskella? Mitä olet itse opiskellut?  

Sosiaalityöntekijän virkapätevyyteen vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Itse olen valmistunut maisteriksi Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta 2006, pääaineenani oli slaavilaiset kielet ja kulttuurit. Valmistuin samalla Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriohjelmasta. Kuitenkin jo ennen kuin valmistuin humanistisesta hain yleisen pääsykokeen kautta valtiotieteelliseen ja pääsin sisään sosiaalityön pääaineeseen. Eli olen opiskellut valtiotieteellisessä sosiaalityön pääaineen opinnot ja siten tehnyt myös kaksi gradua. Sivuaineitani ovat olleet sukupuolentutkimus, yhteiskuntahistoria ja kulttuuriantropologia.   Continue reading “Sosiaalityössä yhdistyy ymmärrys yhteiskunnan rakenteiden ja ilmiöiden vaikutuksista ihmisten arkielämään”

“Historiaa ja nyky-yhteiskuntaa sekä niiden ajattelurakenteita kirkon ja uskontojen viitekehyksestä”

Hietikko Maisa

Nimi: Maisa Hietikko
Pääaine: Käytännöllinen teologia
Sivuaineet: Sosiaalityö
Tiedekunta: Teologinen

Mikä sai sinut kiinnostumaan alastasi?

Taustani on varmasti teologian opiskelijalle suhteellisen yleinen. Olin seurakuntanuori, jota kiinnosti teologiset kysymykset ja jonka mielessä teologian opiskelu tuntui ikään kuin luontevalta jatkeelta seurakunnassa toimimiselle. Haaveilin jossain vaiheessa myös papin urasta, joka haave sittemmin kylläkin sammui. Silti kiinnostus teologiaa ja uskonnollisia kysymyksiä kohtaan on säilynyt läpi elämäni, jonka takia teologian opiskelu tuntui luontevalta vaihtoehdolta. Continue reading ““Historiaa ja nyky-yhteiskuntaa sekä niiden ajattelurakenteita kirkon ja uskontojen viitekehyksestä””