Opiskelijan arki

Haluan toivottaa lämpimästi omasta puolestani uudet bloggaajat tervetulleiksi tänne opiskelijablogiin! Täällä on jaettu niin iloja kuin surujakin, joita opiskeluun liittyy ja aremmistakin aiheista on uskallettu kirjoittaa ja kokemuksia jakaa, mikä on mielestäni hieno asia. Olemme saaneet myös iloita, kun joku bloggaajistamme pääsee sisään yliopistoon jossain vaiheessa ja toivottaa voimia, kun niitä on kaiken keskellä tarvittu.

Itselläni syksy on alkanut kiireisesti, kuten ounastelinkin tämän kuun alussa. Pian on tämän syksyn ensimmäinen lähiopetuskerta (”Asiakastyön taidot” – opintojakso) yliopistolla arki-iltana. Uusia kirjoja on tullut hankittua, tämä on ehkä yksi asia, joka opiskelijoille on aika ajoin haasteellista. Opettajilta on kyllä saanut asiaan hyvin apua ja vastaan on tultu korvaavina kirjoina, jos tiettyä kirjaa ei millään ole mistään enää saanut (tällaisia tilanteita voi joskus eteen tulla..).

Opiskelijoitten kirjathan on hyvin suosittuja ja niitä käyttävät useammat opintoahjot, joten joskus tiettyä kirjaa voi joutua myös jonottamaan. Joitakin kirjoja olen myös ostanut, toisaalta itse ostamisessa on ollut se hyvä puoli, että kirjoihin on voinut jälkikäteen myöhemmin palata, vaikka ostamishetkellä hinta onkin mieltä ns. ”kirpaissut”. Ehkä kaipaisin enemmän sellaisia foorumeita kuin ”täällä voit vaihtaa ja myydä edelleen käytettyjä kirjoja” tai sitten niitä on useampia olemassa, mutten ole niihin vain törmännyt.

Opiskelijan arkeen kuuluu myös kirjojen hankinnan lisäksi oman aikataulun ja opiskeluaikataulun suunnittelu. Siinä opintojen ohjaaja voi toimia apuna tai sitten esim. tentteihin liittyen avuksi saa mm. ”Opiskelun taidot”- kursseilta, joita Helsingin avoin yliopistokin tarjoaa. Tietoa on siis saatavilla, mutta opiskelijan täytyy itse aktiivisesti etsiä tietoa, jotta sitä saa, se on hyvä muistaa.

Opiskelijan arki on siis ajoittain haasteellista, mutta hyvin palkitsevaa ja siihen kannattaa varautua myös, että välillä tulee onnistumisia ja välillä epäonnistumisia, mutta kaikesta huolimatta eteenpäin kannattaa mielestäni jatkaa. Sen itse olen tässä opintomatkassani avoimessa yliopistossa oppinut. Nähdään siis avoimen kursseilla ”opiskelukollegat”! 🙂