Hyvää joulua!

Aluksi haluan toivottaa hyvää joulua sinulle. Otin tämän kuvan kaksi vuotta sitten, kun lähdin joulun viettoon.

Olen ollut täällä blogimaailmassa hiljaa nyt viime ajat. Olen ollut opintojen ohella työelämässä, eikä kaikelle ole riittänyt aikaa. Toimin määräaikaisena ja osa-aikaisena opintoneuvojana Helsingin yliopistossa, aluksi Kaisa-talon tiimissä ja sitten opettajien arvioinnin tuessa humanistisessa ja teologisessa tiedekunnissa. Pidin työstäni kyllä, vaikka epävarmuus osaamisestani olikin vahvasti mukana. Toivottavasti jatkoakin tulisi.

Toisaalta elämääni ovat liittyneet uudetkin terveysongelmat. Olen nimittäin alkukesästä alkaen elänyt olkapää- ja olkavarsikipujen kanssa. Jos kyseessä olisi tuo oikea puoli, ei se vaikuttaisi asioihin niin paljon, mutta koska olen ns. yksikätinen (oikea on siis proteesi kyynärpään jälkeen), kivut ovat elämääni jopa takkia päälle pukiessa.

Kuitenkin elämässäni on tapahtunut hyvääkin. Otin nyt syksyllä rohkean kokeiluaskeleen avoimeen ammattikorkeakouluun ja kouluttauduin 10 opintopisteen kanssa työkykykoordinaattoriksi. En tiedä, tulenko hyötymään koulutuksen suorittamisesta, mutta kiinnostusta työelämäasioihin on aina ollut. Teinhän aikoinani työharjoitteluni liiketalouden opistotutkinnossa silloisessa Tuusulan työvoimatoimistossa.

Tällaisia kuulumisia minulla oli tällä kertaa.  Nyt jouluaattona on hyvä muistaa läheisiä ja hiukan muitakin. Yksi sopiva tapa on ostaa tiedonnälkäisille ja oppimishaluisille avoimen yliopiston lahjakortti. Se varmasti toisi iloa monille.

Siispä hyvää joulua! Ehkä tapaamme taas jo välipäivinä.

Lämpimin jouluterveisin,

Jukka

Ei pelkkää pänttäämistä

Sopiva opiskelutahti on opinnoissa kaiken a ja o. Aikaa täytyy jäädä myös muulle kuin työlle ja opiskelulle. Tämä pätee mielestäni myös niille jotka tekevät ns. täyspainoisten opintojen ohella esim. osa-aikaista työtä. Pelkkä työssä käynti ja opintojen pänttääminen siinä ohessa saattavat viedä koko opinnoista kaiken sen mahdollisen ilon mikä niistä on mahdollista saada irti oikeanlaisella ajansuunnittelulla.  Aikatauluttamiseen kannattaakin varata riittävästi aikaa ja tehdä se huolella jottei käy kuten monelle yleensä; eli tehdään liian tiukka aikataulu itselle, mikä sitten johtaa kaiken vapaa-ajan käyttämiseen opiskeluun.

Monissa oppilaitoksissa tämä elämän tasapainottaminen onkin huolella suunniteltu ja tarjontaa erilaisiin vapaa-ajan käyttöaktiviteetteihin löytyy laidasta laitaan. Vai kuka esim. Kauppiksessa opiskellut voi olla unohtamatta Kuntiksia ym. lukuisia kulttuuritarjontaan liittyviä aktiviteetteja? Tuskin kukaan. Niiden avulla tutustutaan kurssikavereihin yhä paremmin, haetaan voimia uusiin opiskelukoitoksiin, sekä intoa työrintamalle. Ei niin väsynyt ja kiireinen voi olla ettei ottaisi osaa edes joihinkin opiskelijatapahtumiin. Jos kiirettä pukkaa päälle, niin ainahan kuitenkin jossain voi käydä. Vai mitä? Yhteisiä tempauksia ja kommelluksia on sitten kiva vaikkapa kaveriporukalla yhdessä myöhemmin muistella. Oi niitä aikojaJ

Nykytilanteestani täytyy todeta, että olen onnistunut aika hyvin tasapainottamaan elämäni; mukaan mahtuu niin työtä, opiskelua Helsingin avoimessa yliopistossa, kuin aikaa myös erilaisille vapaa-ajan aktiviteeteille. Kaikki aikani ei siis mene pelkästään työntekoon ja opiskeluun. Vaikka olenkin aika suorituskeskeinen ihminen, nautin kuitenkin suunnattomasti vapaan viikonlopun häämöttäessä edessäni. Se palkitsee, ja voimia sitä seuraaville viikoille kertyy taas lisää.