Alkushokkina hylätty ja primitiivireaktio

Oli syksy 1996. Aloltin silloin opinnot avoimessa yliopistossa. Opiskelin silloin eräässä kansanopistossa. Suoritin Turun yliopistoon psykologian perusopintoja ja Helsingin yliopistoon sitä tutkintoon kuuluvaa ruotsia.

Perhetaustani ei ole akateeminen. Olin kyllä ollut hyvä opiskelija lukiossa lukuun ottamatta pitkää englantia ja laajaa matematiikkaa. Vahvimpiin aineisiini lukiossa kuuluivat äidinkieli ja uskonto.

Ensimmäisiä opintoviikkojani sain orientaatiojaksoista. Sitten tuli ensimmäinen oppimistehtävä psykologiassa. Arvosana-asteikko oli hyväksytty/hylätty. Tein työtäni suurella innolla ja yritin tehdä hienoa jälkeä. Saimme muutaman viikon kuluttua oppimistehtävät takaisin ja sain omani tuloksella hylätty.

Continue reading “Alkushokkina hylätty ja primitiivireaktio”

Eväitä tulevaan

Eilen sain tulokset Ruotsin yliopistohausta. Olen toisella varasijalla LUMID-maisteriohjelmaan. Vaikka tuo kuulostaa kohtuullisen hyvältä sijoitukselta, on opintojen aloittaminen Ruotsissa vielä kiinni siitä, että kaksi ihmistä jättää väliin tarjotun opiskelupaikan himoitussa ohjelmassa. Jos elokuussa päätyisinkin Ruotsiin, olen saanut Avoimesta hyvän pohjan useammasta aineesta.

Omat tunnelmani ovat hieman sekaisin; on mahtavaa tulla edes 42. noin kahden tuhannen ihmisen joukossa. On erittäin mieltäylentävää, että Ruotsissa “arvoni” on näin korkealla, kun olen monta vuotta pyrkinyt suomalaisiin yliopistoihin koskaan pääsemättä edes varalle asti. Suurin oivallus tuloksen perusteella on siis: “Wau, en olekaan tyhmä”.

Yritän saada mahdollisimman paljon brittiläisen puolen töitä tehdyksi, sillä ei ole enää montaa päivää Avoimen yliopiston luentojen alkamiseen. Jos kesä sujuu suunnitellusti, olen lokakuusta 2009 elokuuhun 2010 suorittanut tasan 100 op (ECTS) kahdessa eri yliopistossa, jos viime kesäkin lasketaan mukaan niin 125 op. En koe silti olleeni ylettömän työllistetty, on jäänyt aikaa myös olla vaan.

Jos Ruotsiin lähteminen toteutuu, jäänee brittitutkinto yhtä kurssimoduulia vaille valmiiksi. Noh, lasken jo kuukausia, ettei 2 vuotta ole niin pitkä aika oikeastaan. 🙂