kk 5

Ensimmäinen tehtävä sujui kohtalaisen sujuvasti. Pornaisten taajaman alueen väestöstä 74,5% asuu kauempaa kuin 1 km etäisyydellä Pornaisten koulusta.

Malmin lentokentästä 2km:n säteellä asuu 58769 asukasta, ja 1km:n säteellä asuu 9054 ihmistä.

Tähän asti lienen saanut oikeita vastauksia tehtäviin, mutta seuraavassa tajusin Veera Ala-Heikkilän blogia lukiessani että olen saanut ihan käsittämättömän suuria arvoja. Helsinki-Vantaan kiitotiestä 2 km:n säteellä asuu 160477(tämä on väärin) ihmistä. Oikea vastaus on n. 11000 hlöä. Laskelmieni mukaan 2 km:n säteellä asuvista asuu vähintään 65dB:n melualueella 0%.

N. 2600 ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella.

Kaakkois-luoteissuunnassa kulkevan kiitoradan melualueen jatkeen(n. 7km x 1km) alueella asuu n. 14000 asukasta, rakennuksia on n. 2000 kpl (Tämä lienee oikein).

500m:n säteellä juna- ja metroasemista asuu yhteensä 111765 asukasta, 26,7% kaikista asukkaista. Seuraavassa jouduin turvautumaan luuranko-ohjeeseen. Join attributes by location-toiminnolla sain melko helposti tulokseksi seuraavan:

-67% alle 500m asemista asuvista on työikäisiä.

-96,2% koko alueen asukkaista asuu taajamissa

Seuraavassa tehtävässä olen määritellyt kouluikäiset 7-12-vuotiaiksi. Taajamissa asuu 34527 kouluikäistä, taajamien ulkopuolella asuu 12652 kouluikäistä, prosentteina jälkimmäinen on 26,8%.

En keksinyt miten ulkomaalaisten prosenttiosuuksia voisi laskea, tämän kohdan jätän tyhjäksi.

 

Helsingin yhtenäiskoulun koulupiiriin liittyvässä tehtävässä en aluksi meinannut onnistua valitsemaan asukkaita koulupiirin alueelta. Valitettavasti en löytänyt pk vaki-tiedoston julkaisuvuotta, mutta julkaisuvuotena koulupiirin asukkaista 14hlöä on 7-vuotiaita eli kouluun meno iässä.

Yläasteikäiset olen seuraavassa määritellyt 13-15-vuotiaiksi. Aineiston julkaisuvuonna ylä-asteen on aloittamassa 21 lasta.

Ala- ja ylä-asteikäisiä ovat 7-15-vuotiaat. Kouluikäisiä lapsia on yhtenäiskoulun piirissä 159 hlöä, eli n. 8,6% kaikista asukkaista.

Koulupiirin alueella asuu 69 ulkomaalaista henkilöä. Laskin koulupiirin täysi-ikäisten määrän(1568hlöä)  jotta saan kouluikäisten (159hlöä)  suhteen aikuisiin nähden. Suhdeluku on 10,1%. Ulkomaalaisia kouluikäisiä siis on tämän perusteella n. 7 henkilöä.  Suure taisi mennä pieleen, laskin ulkomaalaisten osuuden kun olisi pitänyt laskea muunkielisten osuus, mutta menköön…

Koen hallitsevani auttavasti eri layereiden välisten toimenpiteiden logiikan, joskin mutkikkaissa operaatioissa voi olla vaikeuksia ja menee aikaa. Helpointa on käyttää työkaluja, joissa ei ole liikaa nippeleitä säädettävänä, haastavaa on juuri tietää, mitkä yksityiskohdat eri lomakkeissa vaikuttavat mihinkin toimintoihin. Niitä emme ole vielä paljoakaan käyneet läpi. Puskurivyöhyke-toiminto oli melko selkeä käyttää, ja sitä voi soveltaa kun täytyy rajata dataa jonkun säännönmukaisen tekijän vaikutusalueelle. Ensimmäisenä esimerkkinä tulee mieleen metsähakkuualueiden puskurivyöhykkeiden laskeminen esim. teiden ja vesistöjen ympärille. Toinen esimerkki voisi olla puskurivyöhykkeen laskeminen vaarantuneen eliölajin kuten liito-oravan esiintymispaikan ympärille.

Keskeistä kai paikkatieto-ohjelmien ongelmanratkaisukyvylle on ensinnäkin ohjelman helppokäyttöisyys – ohjelman ei tule vaatia yli-inhimillisiä it-taitoja käyttäjiltään. Sujuva paikkatieto-ohjelman käyttö vaatii toisaalta käyttäjältä perehtymistä ja aikaa. Sitten merkitsee myös aineistojen laatu, valmiiden aineistojen tulisi olla helposti saatavilla.

Seuraavassa tiedot taulukkomuodossa:

kk5 taulukot lop.

 

Lähteet:

-Veera Ala-Heikkilän blogi(2024), https://blogs.helsinki.fi/veeraala/