Psykologian seitsemän vuoden taival Käyttäytymistieteiden laitoksella päättyi laitoksen iloisiin hautajaisjuhliin joulukuussa. Mielikuvissa elää elokuun uusi työmatka, työpiste, uudet opetustilat. Ilmassa on haikeuttakin Krunikan kallioilla seisovasta Psychologicum –talosta.
Muutokseen sisältyy aina uuden alku. Meille tämä sisältää tilaisuuden tarkastella opetusperinteitämme uudessa valossa. Se edellyttää rohkeaa ajatusaskelta totutusta kuviosta ja uteliaisuutta uuden tiedekunnan opetuskäytännöille ja käynnissä olevalle kehitystyölle.
Tarkastelu on nyt jo näyttänyt meille opetukseen liittyviä asioita joita voimme kehittää ja asioita, joissa olemme vahvoja. Samalla kun tiedekuntaloikka tuonee uusia synergioita ja avauksia opetukseen, se myös paradoksaalisesti vahvistaa identiteettiämme. Olemme esimerkiksi miettineet, mitä annettavaa psykologialla on opetuksessa muille koulutusohjelmille, eikä se ole ollut kovinkaan vaikeaa. Psykologia tutkii esimerkiksi ihmisen käyttäytymistä, kehitystä, mielenterveyttä, ajattelua, persoonaa, tiedonkäsittelyä ja havainnointia. Näillä teemoilla, erittäin monitieteisillä menetelmillä ja vahvalla menetelmäopetuksella on lukuisia sovellusmahdollisuuksia lääketieteellisessä kontekstissa. Tulemme olemaan kiinnostuneina mukana ideoimassa tiedekunnan monitieteisiä kursseja, joissa voidaan yhdistää eri tieteenalojen osaaminen valitun ilmiön ympärillä. Aika näyttää, miten löydämme yhteistyötä muillakin opetuksen tasoilla.
Tiedekuntaloikka ei ole ainoa loikistamme. Olemme muokanneet opetussuunnitelmaamme Iso Pyörä -ohjeiden mukaiseksi. Digiloikkaa olemme tehneet jo pitkään pienin hypähdyksin, emmekä ole ihan varmoja ovatko ne yhteensä iso loikka vai vieläkö pitäisi ponnistaa. Itsetyytyväisyys saattaa olla harhaista, koska olemme jo nähneet millä systematiikalla ja innolla lääkiksessä loikitaan tässä asiassa.
Psykologian opettajakunta on kuuden professorin, yhden apulaisprofessorin, 13 yliopistonlehtorin ja kahden yliopisto-opettajan joukko. Opetusyhteisö on kuitenkin laajempi lukuisine opetukseen osallistuvine dosentteineen ja tutkijoineen. Psykologian maisteriksi voi valmistua 5,5 vuodessa, – käytännössä opiskeluaikataulut joustavat ja valmistuminen kestää usein vähän kauemmin. Tutkinto on teoriassa kaksivaiheinen, mutta käytännössä kanditutkinnnosta jatketaan suoraan maisteriksi ja opinnot saattavat taitekohdassa limittyä toisiinsa. Psykologin tutkintoon kuuluu myös vapaavalintaisia opintoja, joihin opiskelijat ovat sisällyttäneet kokonaisuuksia filosofiasta neurobiologiaan. Olemme ylpeitä opiskelijoistamme, jotka ovat osaavia, aloitteellisia ja osallistuvia. Opiskelijaedustajien vuorovaikutteinen panos erilaisissa opetuksen uudistuksissa on ollut merkittävä.
Perinteikäs opiskelijajärjestömme Kompleksi täytti juuri arvokkaat 70 vuotta! Tiedekunnassamme on nyt n. 500 kompleksilaista tutkinto-opiskelijaa, suuri joukko neuropsykologian erikoistumiskoulutuksessa olevia sekä psykologian tohtoriopiskelijoita. Meistä syntyy uusi yhteisö uudessa kontekstissa. Uusia siltoja rakentunee väistämättä, eri puolilla kampusta.
Anu-Katriina Pesonen
Kehitys- ja kliinisen psykologian professori (ma)
Psykologian kandi- ja maisteriohjelmien johtoryhmän pj.