Luovan verkoston jupinaa

Terve! Meidän ryhmä käsittelee verkostoissa syntyvää luovuutta ja älykkyyttä. Ryhmämme koostuu kymmenestä luovasta opiskelijasta, joista kaksi opiskelee kotitalouden opettajaksi, viisi käsityön opettajaksi ja kolme yleistä- ja aikuiskasvatustiedettä.

Lööppi, josta lähdettiin liikkeelle, kuului näin: ”Luovuus on verkostoissa, eikä yksilöissä”. Pohdimme ensiksi luovuuden ja verkoston käsitteitä ja se osoittautuikin yllättävän haastavaksi.

Verkoston käsitettä pohtiessa suurimpia ongelmia oli luoda ero perinteisen yhteisön ja verkoston välille. Ryhmässämme oltiin hyvin samaa mieltä ideasta, jossa verkosto on yhteisöä spontaanimmin syntynyt ja vähemmän hierarkisesti toimiva joukko. Luovuuden käsitteen määrittelyssä emme päässeet ehkä yhtä konkreettiseen maaliin, kuin verkoston kanssa. Kuitenkin olimme yhtä mieltä siitä, että luovuudella ratkaistaan ongelmia, kehitetään jo olemassa olevia ideoita sekä luodaan uutta. Käsitteiden määrittelyyn tuntui kuluvan suurin osa ensimmäisen ryhmätapaamisemme ajasta.

Käsitteiden tarkempi määrittely osoittautui kuitenkin todella tarpeelliseksi, ja suunnitelma oli helppo rakentaa niiden varaan. Käsitteitä määritellessä ryhmämme sisällä oli erilaisia näkökulmia, mutta kun olimme sopineet yhteiset määritelmät käsitteille, ei näkökulmaeroilla voitu enää saavuttaa mitään. Työskentely ryhmämme sisällä onkin ollut kevyttä ja mukavaa, ehkä juuri siitä syystä.

Toisessa lähitapaamisessa esittelimme tuotoksemme ja olimme tyytyväisiä esitykseemme. Saimme hyvää palautetta ja synnytimme keskustelua tutkimukseemme liittyen. Päätavoitteena oli saada yleisö ymmärtämään tutkimuksenne tarkoitus ja viesti tuntui menevän hyvin perille.

Ryhmämme jatkaakin eteenpäin nimikkotutkijan tekemän tutkimuksen parissa, joka osoittautui pieneksi yllätykseksi. Luovuuden sijaan avainsanana käytetään verkostojen lisäksi älykkyyttä, mistä emme varsinaisesti keskustelleet. Odotamme innolla professori Kai Hakkaraisen tapaamista!



Seuraavaan kertaan,
Luovan verkoston luovat verkostoitujat

3 Replies to “Luovan verkoston jupinaa”

  1. Moikka!
    Me emme kuulleetkaan Motivaatiosafka jengin kanssa teidän esitystä ja olisi kiva kuulla saitteko teille vaikeuksia tuottavat käsitteet yleisölle avattua? 🙂
    Tutkimusnäkökulmasta katsottuna heräsikö teille ihan oikeasti kiinnostusta lähteä joskus tutkimaan tämän kaltaista lööppiä vai oliko aihe mielestänne tylsä?
    Entä koitteko oppivanne tutkimussuunnitelmaa tekemällä aivan uusi ideoita miten erinlaisia tutkimuksia voisi lähestyä joskus oikeasti tutkimaan?

    Janette/Motivaatiosafka

  2. Heippa!

    Jäin miettimään tuota yhteisön ja verkoston eroa. Ehkä tavallaan olen eri mieltä verkoston spontaaniudesta, koska tavallaan yleensä verkostoilla on enemmän tavoitteellinen, professionaalimpi suunta (alihankkijaverkosto, asiantuntijaverkosto, vertaistukiverkosto). Yhteisöt ehkä enemmän yhdessä olemiseen/tekemiseen/jakamiseen perustuvia, tavallaan yhteisöissä ollaan mukana yhteisöllisyyden tunteen itsensä vuoksi.

    Anyhow, tästä huomaa hyvin, että olette miettineet käsitteitä kunnolla ja se palkitsi myös jatkon työstämisen kannalta. Jatkakaa samaan malliin!

    Jutta/Mamut rokkaa

    1. Moi Jutta! Käyn tarttumassa tähän ihan nopeasti, sillä itse puolustin verkoston käsitteen rajaamista tällaiseksi spontaanimmaksi ei-hierarkiseksi.

      Käsitys pohjautuu siis organisaatiotutkimuksissa nykyään monesti esiintyvään termiin “verkostojohtaminen”. Näissä esimerkeissä verkostoksi luetaan tahot, jotka toimivat esimerkiksi facebook-ryhmien muodossa. Konkreettisimmat esimerkit ovat aina Refugees welcome -verkosto ja Kaljakellunta -facebook tapahtuma, joissa tekemistä ei oikeastaan pysty johtamaan kukaan ja jokainen voi osallistua oman itsemäärittelemänsä vastuun perusteella. Ammattimaisuus ei siis ollut meidän verkostomme avainpiirre. Yhteisön käsitimme sellaisena rakennetta noudattavana, missä vastuut jaetaan yhdessä ja joku on ikään kuin esimiehen roolissa.

      Mutta juuri siitä syystä käsitteet meidän tutkimustamme varten määriteltiin, ettei ryhmämme sisällä syntyisi näitä käsitekiistoja. Vaikkei käsitteille “oikeita” määritelmiä olekaan, oli ne tehtävä että ryhmämme pystyi jatkamaan tutkimussuunnitelman tekemistä. Hassua, miten tärkeässä asemassa vähäpätöiseltä tuntuinen käsitteiden määrittely olikaan.

Leave a Reply to Jutta Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *