Avaamme tässä blogitekstissä hieman pohdintojamme siitä, mitä lööppimme mielestämme saattaisi tarkoittaa. Rohkeimmat heittomme eivät luonnollisestikaan päässeet tiistain tutkimussuunnitelman esittelyyn, mutta näiden, puhtaasti omien pohdintojen pohjalta rakensimme näkemyksemme. Joten vaikka olemmekin tekemässä maailman mahtavimman organisaation kulissien takaisesta toiminnasta paljastuksia, emme ole onnistuneet (tai edes yrittäneet) selvittämään kuka on nimikkotutkijamme tai mitä lööppimme oikeasti sanoo. Alla kommenteissa voitte esittää omia teorioitanne YK:n mahdollisesta salajuonesta.
Aivan ensimmäisenä verkkosivuillaan Suomen YK-liitto [1] antaa ymmärtää, että kulttuurinen kestävä kehitys on YK:n alaisen UNESCO:n toimintaa ohjaava periaate. Lööppimme kuitenkin väittää sen olevan salajuoni. Ryhmämme mielestä salajuonesta voidaan puhua, mikäli toiminnan todelliset tarkoitusperät ovat muut kuin julkisesti esiintuodut.
Oletuksenamme on, että tutkijallamme luultavasti on jokin selkeä näkemys mahdollisen salajuonen tavoitteista ja tutkimus rakentuu pitkälti sen näkemyksen päälle. Meillä taas ei ole minkäänlaista aavistusta tutkijan aivoituksista, joten meidän ei tarvitse tyytyä vain jonkin tietynlaisen salajuonikuvion tarkasteluun vaan voimme lähteä siitä, että salajuoni voi olla “mitä vain”.
Ensimmäisenä ryhmällemme tuli mieleen, että entä jos koko kulttuurinen kestävyys on vain paradoksi. Jos YK:lla on tavoitteena ylläpitää vähemmistökulttuureita niin eikö se väistämättä johda niiden kehityksen pysähtymiseen ja lopulta vanhenemiseen. Ajatusleikkinä voisi vaikka kuvitella, että Suomen kirjallisuus tai elokuvataide olisi pysäytetty 50-luvulle vain, jotta saataisiin säilytettyä kyseinen kulttuurinen tilanne.
Siispä toinen arvauksemme oli, että entä jos onkin tarkoituksena ylläpitää väkisin kulttuurien välistä kitkaa. Yleensä kulttuurit pyrkivät hiljalleen sekoittumaan, jolloin kumpikin omaksuu toisiltaan asioita, kunnes lopulta on yhtenäiskulttuuri, joka jälleen alkaa eriytyä. Kulttuurien leimaamisella ja ristiriidoilla voisi ohjailla valtaa ja resursseja ja jopa aloittaa kriisejä. Monella YK:n jäsenvaltiolla on huomattavia intressejä ympäri maailman, etenkin alueilla, joissa kulttuurinen monimuotoisuus on ollut uhan alaisena.
Kriisiytyminen ei kuitenkaan sovi täydellisesti YK:n julkisivuun, joten päädyimme myös pohtimaan niitä valtavia rahasummia, joita YK:n sisällä ja ympärillä pyörii. Oletuksen vastaisesti summa oli yllättävän pieni: viime vuosina YK:n vuosibudjetti on ollut noin 2,7 miljardia dollaria [2]. Harmittavan vähän, kun Suomen valtion budjettikin on yli 55 miljardia euroa eli noin 66 miljardia dollaria. Luvaton ja “luvanvarainen” rahanpesu erilaisten järjestöjen kautta ei kuitenkaan ole ollut historian aikana tavatonta. Jokin maa voisi esimerkiksi ohjata rahoitusta siten, että rahaa palautuu enemmän kuin sitä on maksettu.
Salajuonena voisi toimia myös kulttuurinen karnevalisointi ja marginalisointi. Intressiryhmien, joko valtioiden tai niiden sisäisten toimijoiden, kannalta saattaa olla edullista, jos tietty kulttuuri saadaan näyttämään yksipuoleiselta. Ryhmämme pohti esimerkiksi suomalaisia kansantanssitapahtumia (eivät liity suoraan YK:n projekteihin). Pelkästään tanssin, musiikin tai vaikka pukeutumisen kautta esittäytyvä kansanryhmä on ehkä vaarattomampi, sen sijaan, että sillä olisi elävä kieli ja omia intressejä. Aika nopeasti voi huomata, että sen suuntaista kehitystä on jo tapahtunut, kun romani- ja saamelaiskulttuuri nähdään usein ainoastaan vaatteiden takaa.
Toivomme todella, että lööpin takainen tutkimus ei mene näin syvällisiin väärinkäytöksiin, mutta samalla voi olla, ettemme ole osanneet ajatella edes tarpeeksi hurjia visioita. Alkujärkytys kurssin vaativuudesta on jo alkanut hellittää, joten odotamme innolla nimikkotutkijan julkistusta. Nimemme otimme juuri otsikosta eli tulemme olemaan kurssin läpi Juánittelijoita. Ilman juonia tästä tuskin selviäisikään.
- Jesper, Aino, Milla, Olli, Riina ja Oskar, Juánittelijat
[1] http://www.ykliitto.fi/yk70v/kulttuurinen
[2] http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/miten-ykn-toimintaa-rahoitetaan