Artefakti on artefakti

Tutkimukseen tutustuessa törmää jatkuvasti toinen toistaan kummallisempiin sanoihin, joita on vaikea käsittää suomenkielisiksi. Kollaboraatiot ja transitiot hyppivät silmille ja saavat minut kyseenalaistamaan kykyni ymmärtää äidinkieltäni.

Tuntuu siltä, että vaikeaselkoinen kieli olisi tutkimustyössä itseisarvoista.

Suosikkisanaksemme on matkan aikana valikoitunut tutkijatapaamisessakin noin kolme miljoonaa kertaa mainittu artefakti. Nimikkotutkijatekstissämme artefakteista kerrotaan seuraavaa: “Artefaktit ovat ulkoisia työvälineitä, joita mieli voi käyttää apunaan, mutta jotka eivät varsinaisesti kuitenkaan kuulu mielen omaan toimintaan tai muuta olennaisesti sen toiminnan luonnetta”.

Kun tarpeeksi märehdimme artefaktin määritelmää kävi ilmi, ettei se suinkaan korista tekstiämme turhaan, vaan palvelee tärkeää tarkoitusta. Artefakti on tiivis ja helppo tapa ilmaista kerralla kaikki nuo mahdolliset ulkoiset työvälineet. Se voi olla jokin fyysinen esine, kuten tietokone, joka helpottaa verkoston välistä viestintää. Se voi olla myös jokin sosiaalinen käytäntö – viitataan sen merkiksi, että haluaa käyttää puheenvuoron.

Vaikeaselkoinen kieli helpottaa aiemmin käsiteltyihin asioihin viittaamista. Kaikessa ironiassaan se siis oikeasti helpottaa tutkimustekstin lukemista ja käsittelemistä. Hankala kieli on siis artefakti. Artefakti on artefakti.

 

Juuso / Luova verkosto

4 Replies to “Artefakti on artefakti”

  1. Bongattiin tässä ryhmän kanssa artikkelista vielä meidän mielestä hyvä ja tiivis määritelmä artefaktille, eli “älyllisen toiminnan työväline”!

    Samuli / Luova verkosto

  2. Meilläkin on välillä vaikeuksia hahmottaa ja ymmärtää artikkelin kieltä. Sitten kun yrittää etsiä netistä selitystä vaikealle termille, se selitetään monesti vielä vaikeammin. Turhauttavaa. Toisaalta vaikeat termit synnyttävät hyviä pohdintoja ryhmässämme ja keskustelu lähtee lentoon!

  3. Tämä on tavallaan mielestäni se akateemisen kielen ongelma, jonka takia ns. tavallisen tallaajan on vaikea ymmärtää sitä, joka epätasa-arvoistaa tiedettä sekä turhaan jättää ulkopuolelle suuren osan ihmisistä. Miksi asioita pitää suomentaa, jos suomennus on sama kuin englannin kielinen vastine (discourse > diskurssi = keskustelu, conclusion > konkluusio = johtopäätös)

    Toisaalta se osoittaa myös monessa tapaa suomen kielen köyhyyden, jonka vuoksi itse tykkään kirjoittaa esimerkiksi esseitä englanniksi. Intention eli intentio on tästä hyvä esimerkki. Sanan intention määritelmä on sanakirjan mukaan aikomus, mutta tieteen termipankin määritelmä on paljon laajempi: Intentio viittaa suunnitelmalliseen toimintaan suuntautuvaan tahtoon, pyrkimykseen ja motivaatioon osoittaen, kuinka kovasti henkilö tai ryhmä on valmis ponnistelemaan saavuttaakseen intention kohteena olevan tavoitteen. Artefakti on samanlainen sana, ja samoin esimerkiksi inkluusio. Niille ei ole tarpeeksi kattavaa suomennosta, joten käytämme vaikealta kuulostavia, mutta englantia osaaville helposti käsitettävissä ja siksi nopeasti sisäistettävissä olevia sanoja.

    T. Jutta/Mamut rokkaa

  4. Opintojen edetessä näistä vaikeista termeistä ja käsitteistä alkaa pitämään koko ajan enemmän, artefakti olikin minulle ihan uusi, ihana!

Leave a Reply to Samuli De Pascale Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *