Hellou!
Tänään pitämämme esityksen aikana esitetty kysymys inspiroi meitä tämän blogitekstin kirjoittamiseen. Emme olleet kyseenalaistaneet nimikkotutkijamme artikkelin englanninkielisyyttä ennen kuin saimme asiaa koskevan yleisökysymyksen eturivistä. Miksi artikkelin kieleksi on valittu juuri englanti eikä suomi, vaikka tutkimuksen kohteena on suomalainen koulujärjestelmä?
Aloimme pohtia mahdollisia taustalla olevia syitä artikkelin kielivalintaan. Saatoimme pitää itsestään selvyytenä tutkimusten nykypäiväisiä kansainvälisiä kielivaatimuksia, joilla tarkoitamme juuri englannin asemaa lingua francana. Toisaalta toisen asteen koulutuksen järjestäminen ja arviointi Suomessa kiinnostaa myös maailmalla, koska suomalainen koulujärjestelmä on aina ollut arvostettu ja maineikas hyvästä menestyksestä kansainvälisissä vertailuissa, esimerkiksi PISA-testeissä.
Näin jälkikäteen ajateltuna koimme itsekin haasteita artikkelin vieraskielisyydestä. Workshopissa huomasimme, ettei tutkimuskysymysten kääntäminen suomeksi ollutkaan aivan suoraviivaista. Englannin kielen käsitteistö on usein monipuolisempaa ja kattavampaa kuin suomen kielessä. Yhden englanninkielisen sanan selittämiseen vaaditaan usein monta suomen sanaa. Toisaalta suomen kielen suppeus ilmenee myös esimerkiksi niin, että yhdellä suomenkielisellä sanalla tai käsitteellä saattaa olla englanniksi monia tarkempia termejä, esimerkiksi politiikka tarkoittaa tarkastelukulmasta riippuen politics, policy, polity ja the political.
Tutkijamme Sirkku Kupiainen oli onneksi ajatellut ryhmäämme antaessaan artikkelin tueksi sitä avaavan suomenkielisen videon. Kieltämättä suomenkielinen materiaali auttoi itse artikkelin ja sen sanaston ymmärtämistä.
Oletteko te kohdanneet kielellisiä haasteita artikkelinne kanssa?
Best regards,
Half of Lukiotiimi
Moikka!
Ihana kuulla, että muillakin on ollut ongelmia ymmärtää englanninkielisen tutkimuksen todellista tarkoitusta.
Ryhmämme miettiessä tutkimuksen käsitteitä, oli hankala löytää suoraa suomaenkielistä käännöstä ja jos se löytyisi niin mitä se sitten tutkimuksessa tarkottaisikaan.
Pohdittiin ryhmämme kanssa, että kun vieraskieliset lukevat tukimuksia ja kääntävät sanoja niin ymmärtävötkö he oikeasti aina mitä tutkimuksessa käsitellään? Vai muuttuvatko tutkimuksesta saadut tulokset muotoaan? Suomessa esim. kotitalous ja sen käsitteet ovat aika vaikea kääntää ja selittää muille kulttuureille.
Janette/Motivaatiosafka
Erinomainen huomio, että artikkeleita ja tutkimuksia vieraalla kielellä kirjoitettaessa ja lukiessa on iso väärinymmärrysten riski.
Aiheesta olisi mukava kuulla opettajien ja tutkijoiden näkemyksiä. Onko tästä keskusteltu tai onko tätä jopa tutkittu (ja millä kielellä, heh)? Onko tämä ongelma tiedemaailmassa yleisemminkin vai lähinnä meidäön alkuvaiheen opiskelijoiden päänsärky?
Oletteko pohtinut, kannattaisiko tällaisen kansallisen tutkimuksen materiaali/artikkeli julkaista suomeksi ja englanniksi? Vaarana on, että tärkeä aihe ei nyt tavoita kaikkia siitä kiinnostuneita puutteellisen kielitaidon ja kielivalinnan vuoksi.