Mitä jos saisit suunnitella itse kouluruokasi raaka-aineet ja reseptit?

Suomen lakisääteinen kouluruokailu täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Pitkä matka ollaan tultu kohuttujen vellien ja tillilihojen makumaailmasta tämänhetkiseen kuuden viikon monipuoliseen kiertävään ruokalistaan. Kouluruokailu on puhuttanut aina – hyvässä ja pahassa – mutta lähivuosina sille on annettu huomiota entistä enemmän.  Mikä on terveellistä ? Entä maukasta ja silti ekologista?

Kouluruokailu on suomalaisten ylpeydenaiheena ja lempilapsena saanut ylistystä, syystäkin, mutta tämän ylistyksen ylläpitämiseksi edellämainittuja kysymyksiä on hyvä pohtia. Kestävän kehityksen huomioiminen antaa mielestäni mainion tilaisuuden päästä vanhoista kaavoista ja tutkia uusia vaihtoehtoja. Suomen ympäristökeskus on yhtenä tahona ottanut asian osaaviin näppeihinsä ja aloittanut hankkeen asian edistämiseksi. Hankkeen tarkoitus on jakaa tietoa ja muuttaaa ruokailutottumuksia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisiksi. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Asikkalassa mukaan lähteneet koulut osallistavat oppilaita makuraadeilla ja ruokalistojen yhteisellä suunnittelulla. Mikä oppilaille maistuu? (Mielestäni ihan asiallinen kysymys heidän jokapäiväisiä aterioitaan pohdittaessa.) Hanke etsii esimerkiksi uusia proteiininlähteitä, jotka olisivat ekologisempia ja samalla oppilaille mieluisia.

 ” Makuraadit ovat osa Suomen Ympäristökeskuksen hanketta, jolla selvitetään keinoja, joilla kasvisruoan suosiota voitaisiin lisätä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. Tutkijat jalkautuvat Asikkalan ohella kouluihin Jyväskylään ja Liperiin kyselemään oppilaiden mielipiteitä ja ajatuksia kasvisruoasta. ”

“– Nyt ympäristöviikolla ysiluokkalaiset pääsivät sanomaan sanansa koko viikon ruokalistasta. Jatkossa suunnitteluun osallistuvat koululaisten joukosta valitut ruoka-agentit ja kotitaloustunneilla kehitellään uusia kouluruokareseptejä.” (yle.fi Kouluruoka, ”Kotisirkka ei kelpaa, pistetäänkö härkäpapua? Kouluruokiin etsitään uusia proteiinin lähteitä”/Tuija Veirto  20.9.2017) 

Tässä mielestäni hyvä esimerkki siitä, kuinka kouluruokailusta voisi tehdä enemmän oppilaita osallistavan ja kiinnostavamman. Tietoisuus ruoan mausta, ravintopitoisuuksista ja alkuperästä sekä näiden tietojen pohjalta reseptien ja ruokalistan suunnittelu lisäisi varmasti nuorten kiinnostusta.

Tälläsiä ajatuksia näin lauantaina. Mitä mieltä te ootte?

Mikaela/motivaatiosafka

6 Replies to “Mitä jos saisit suunnitella itse kouluruokasi raaka-aineet ja reseptit?”

  1. Hyvä idea ottaa oppilaat mukaan kouluruokailun suunnitteluun. Senhän voi liittää mukaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Myös uuden opsin laaja-alaisen osaamisen tavoitteissa olevat yrittäjyys ja työelämätaidot tulisivat tutuiksi, kun oppilaat otettaisiin mukaan kouluruokia valmistavien yritysten toimintaan.

    1. Hyvä idis liittää se tohon ilmiöpohjaiseen oppimiseen!
      Oon samoilla linjoilla kanssasi Terhi! Yläaste ikäiset lapset oppisivat ihan hirveästi, jos he pääsisivät mukaan jollakin tavalla kouluruokia valmistavien yritysten toimintaan. Uskon, että se avartaisi katseita, ja ehkä kouluruokaa alettaisiin arvostaa edes hieman enemmän.

  2. Itsekin pohdiskelin juuri tuota samaa, kun oppilaat otetaan mukaan kouluruoan suunnitteluun voi arvostus kouluruokaa kohtaan kasvaa huimasti. Vaikka kaikki eivät pääsisikään suunnitteluun osalliseksi, niin tieto kavereiden osallisuudesta saa luultavasti oppilaat innokkaammin kokeilemaan ja arvostamaan kouluruokaa.
    Myös kouluruokailun kehittäminen kestävämpään suuntaan on tärkeää ja nuoret ovat koko ajan enemmän tästä tietoisia.

  3. Itse olen ollut yläasteella arvioimassa meidän ruokalistaa ja koin sen todella hyviksi! Esimerkiksi meidän koulun suuret inhokkiruot olivat maksalaatikko ja musta makkara, minkä ilmaisimme tietysti suunnittelutilaisuudessa. Sitten meille asiallisesti kerrottiin, että keittäjätäti ei saa päättää aina ihan kaikkea, vaan on määritelty, että sisäelinsuokaa tulee kouluissa tarjota tietyin väliajoin. Tämä riitti selitykseksi meille ja ymmärsimme taas vähän paremmin, miten tehdään meitä koskevia päätöksiä. Sain minä yhden myönnytyksen tämän kokouksen aikana kuitenkin: inhosin sitä, että kaalisalaatti sotketaan herukkahillon kanssa ja näinä päivinä minulta jäi salaatti kokonaan syömättä. Tämän päivön jälkeen meidän koulussa kuitenkin hillo ja salaatti tarjoiltiin erikseen 😀

  4. Edellämainitut kommentit kouluruokailun kehittämisestä ovat mielestäni aivan oikeasuuntaisia ja toteutuessaan varmasti parantaisivat tuon suomalaisen ylpeydenaiheen arvostusta. Reaalitalous tulee kuitenkin muistaa: Käytettävät rahavarat ovat rajallisia ( kouluruuan kustannuksia eri kunnissa kts. https://yle.fi/uutiset/3-9560449) ja taustalla kummittelee myös julkisia hankintoja koskevat kilpailutussäädökset, joita Suomessa sovelletaan hyvin yksipuolisesti vain rahamääriä painottaen.

  5. Olen samoilla linjoilla, että tämän voisi yhdistää hienosti yhdeksi ilmiöviikon teemaksi.
    Kuten Minna totesikin, niin täytyy muistaa että rahavarat ovat rajalliset. Uskon, että monet hyvät ruoat voivat kärsiä laadusta ja mausta, jos käytössä ei ole tarpeeksi rahaa.
    Tuttuni työskentelee koulun keittiössä ja hän kertoi, että he joutuvat maustamaan ruoat ohjeiden mukaisesti, eikä saa itse soveltaa. Uskon, että yksi syy on esim. suolan määrä. Osa tykkää käyttää enemmän suolaa kuin toiset, jolloin nousee esille suolan käyttösuositukset.
    Kuitenkin, minusta olisi tärkeää, että kuultaisiin myös opiskelijoidenkin mielipide kouluruoista. Vuosien saatossa opiskelijoiden makumieltymykset kuitenkin muuttuvat paljon.

    Mona / Luova yhteisö

Leave a Reply to Tanja H Heikkinen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *