Luovuus?

Mitä luovuus on? Mikä on luovuuden oikea määritelmä? Vai onko sitä edes olemassa?

Tutkimuksemme perustuu luovuuden ympärille, minkä vuoksi olemme alusta alkaen miettineet termille määritelmää. Jo ensimmäisessä tutkijatapaamisessa kysyimme nimikkotutkijaltamme Pirita Seitamaa-Hakkaraiselta, mitä luovuus oikeastaan on. Edes hän ei osannut antaa meille vastausta ulkomuistista.

 

Viikkoa myöhemmin Seitamaa-Hakkarainen lähetti meille määritelmän, jota hän käyttää omassa työssään. Luovuus on: “ — kyky tuottaa uusia, yllättäviä ja arvokkaita ideoita tai artefakteja. Uskon Robert Sternbergin ja Todd Lubartin vuonna 1999 esittämää määritelmään, jonka mukaan ‘Luovuus on kyky tuottaa työ, joka on sekä uusi (omaperäinen, odottamaton) että soveltuva (käytännöllinen, toimiva).’ Luovuus ei ole yksilön mielensisäinen ilmiö, vaan se sisältää merkittävän kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Uudet ideat eivät synny tyhjästä. Luovuudessa vanha sulautuu uuteen ja luovuutta on myös siinä, että edistetään muiden aiemmin kehittämiä ajatuksia. Mitään yksiselitteistä, kaikkien hyväksymään määritelmää luovuudelle ei vielä ole syntynyt.”

 

Määritelmä on mielestämme osuva ja kattava. Siitä huolimatta, näin opintojemme alkuvaiheessa luovuustutkimus aiheena tuntuu aivan liian monimutkaiselta. Esimerkiksi luovuuden mittaaminen tuntuu abstraktille. Olemme kuitenkin avoimia uusille ajatuksille ja odotamme innolla tulevaa.

 

  1. PS. Huomenna julkaistaan meidän ensimmäinen vlogi, joten tulkaa kaikki katsomaan!!

 

Mari, Peppi, Sanna ja Saga/Luova yhteisö

7 Replies to “Luovuus?”

    1. Hei Johanna, kiitos tästä linkistä. Täytyy tutustua! Uskon kyllä, että sellaiset voimavarat, kuten mainitsemasi rakkaus ja optimistisuus toimivat luovuuden moottoreina.

      Sanna/Luova yhteisö

  1. Mun mielestä luovuus on myös jollain tavalla vapautta. On vapaus olla luova, ja luovia ajatuksia ja ideoita tulee kun on vapaa.
    Nyt menee aika deepiksi.

    1. Hei Saara,

      voin kyllä ehdottomasti yhtyä ajatukseesi vapaudesta osana luovuutta. Jos annetaan liian tiukat raamit toteutukselle, ei luovuudelle jää riittävästi tilaa. Eikös luovuus kokonaisudessaankin jo ole aika “deepiä”? Pitää ajatella asioita syvemmin tai “outside of the box”, jotta jotain uutta syntyisi.

      Sanna/Luova yhteisö

    2. Hei Saara,

      voin kyllä ehdottomasti yhtyä ajatukseesi vapaudesta osana luovuutta. Jos annetaan liian tiukat raamit toteutukselle, ei luovuudelle jää riittävästi tilaa. Eikös luovuus kokonaisudessaankin jo ole aika “deepiä”? Pitää ajatella asioita syvemmin tai “outside of the box”, jotta jotain uutta syntyisi.

      Sanna/Luova yhteisö

  2. Samoja asioita ollaan podittu myös meidän ryhmän kanssa! Ja ei todellakaan ole mitään yskiselitteistä vastaista tähän ja nuo Piritankin antamat määritelmät kuulostavat korvaani aika abstrakteilta. Tai siis jos ajattelen, että mitkä asiat noihin määritelmiin menee tai sitten ei mene. Esimerkiksi onko opettaminen luova ammatti? Tai matemaatikko? Lisäksi olen pohtinut, miten luovuuden ja älykkyyden käsitteet eroavat ja menevät päällekäin. Eikös usein älykkäimmät ratkaisut ja ideat ole myös luovimpia?

  3. Hei Sini,

    onhan nuo määritelmät kieltämättä hieman abstrakteja, mutta meidän ryhmä koki, että niissä on kuitenkin monipuolisesti määritetty luovuutta ja sen eri ulottuvuuksia. Luovuuden taiteellisesta puolesta tuossa ei kuitenkaan suoraan puhuta ollenkaan. Toisaalta sen voidaan lukea sisältyvän tuohon “kykyä tuottaa työ, joka on omaperäinen ja yllättävä”. Vai onko luovuus kääntynyt virheellisesti maallikkopuheessa tarkoittamaan taiteellisuutta? Millainen olisi taiteellisuuden määritelmä? Eikö kuitenkin joku työ, joka ei ole juuri omaperäinen eikä yllättäväkään, mutta on esimerkiksi erityisen kaunis tai muuten puhutteleva, ole luova? Näitä pohdintoja voisin jatkaa varmaan loputtomiin 🙂

    Sanna/Luova yhteisö

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *